Seksi ei ole parisuhteessa perusoikeus, mutta
sen kieltäminen toiselta on myös äärimmäistä itsekkyyttä. Kukaan ei voi väittää rakastavansa puolisoa, jos kieltää toisen seksuaalisuuden ja seksielämän häneltä kokonaan. Jos et halua seksiä ja seksuaalisuus ei ole itselleen tärkeää, ei voi myöskään sitä toiselta kieltää tai sen tärkeyttä väheksyä. Seksuaalisuus on toisille ihmisille äärimmäisen tärkeää ja se liittyy itsetuntoon, mielenterveydeen ja ennenkaikkea hyvinvointiin.
Et voi väittää rakastavasi ihmisistä, jolta kiellät seksin kokonaan. Se on niin äärimmäistä itsekkyyttä ja suoranaista väkivaltaan toista kohtaan. Jos seksiä ei halua harrastaa oman kumppanin kanssa, on tällöin hyväksyttävä seksuaalisuuden toteuttamisen suhteen ulkopuolella.
Seksuaalinen kulttuuri on muutenkin monella naisella se, että he mieltävät itsensä "antajaksi", jonka ei tarvitse eikä kuulu tehdä seksin eteen vaivaa ja työtä. Miehen oletetaan hoitavan kaiken naisen kiihotuksesta lähtien ja sen päälle vielä oman kiihoituksensa. Hyvään parisuhteeseen kuuluu tässäkin vuorovaikutus: Josku se on nainen, joka pukee päälle seksikkäät alusvaatteet ja viettelee miehen. Ja joskus se on mies. Tätä palstaa kun lukee, on surullista kuinka koko seksuaalisuuden ylläpito työnnetään miehen vastuulle ja on miehen tehtävä nähdä se kaikki extra. Sitten, kun ei mies sitä koko ajan jaksa, lopetetaan täysin seksi ja samalla kielletään miestä myöskään harrastamasta sitä muiden kanssa.
Jätin tarkoituksella nyt tästä ulkopuolelle sen haluttoman miehen. heitäkin toki on, mutta haluan keskustella aiheesta nyt näinpäin.
Ja niitä kotitöitä on turha tähän nyt vetää mukaan. Kun aina on se naistyyppi, joka verrainnollistaa seksin ja seksuaalisuuden siihen, kuinka paljon mies tekee kotitöitä. On kuitenkin a. äärimmäisen harvinaista, että se seksi voisi yhtään sen paremmin, jos kotitöitä tekee ja b. äärimmäisen harvinaista, ettei se mies tee kotona yhtään mitään + hoida pääasiallista taloudellista vastuuta kotona. Jos kuulut tähän ryhmään, älä tule tänne yleistämään omaa marginaalista kokemustasi kaikkien muiden kokemukseksi.
On ollut äärimmäisen helppo itselläni aina löytää seksuaalisesti tyydyttäviä suhteita, sillä olen aina naisena panostanut seksiin siinä missä mieskin. Oman mieheni kohdalla se tarkoittaa seksikkäitä alusasuja ja yllätyksellisyyttä. Lisäksi meillä ei seksi ole millään jalustalla, jota saa vain jos on täydellinen parisuhde.
Olisiko syytä miettiä sitä omaa äärimmäistä itsekkyyttä sekä kieroutunutta suhtautumista koko seksiin, jos todella on valmis muka omalta rakkaudeltaan kieltämään jotain niin tärkeää?
Kommentit (10)
Kukaan ei voi olettaa eikä pitää itsestäänselvyytenä sitä, että ihminen luopuu seksuaalisuudestaan ilman yhden yhtä hyvää syytä - siksi, että toinen lyö reidet kiinni. Se on kyllä niin totta, tämä on joku suomalaisten naisten juttu pääasiassa. Suomessa on muutenkin harvinaisen tylyt, umpimieliset ja ilkeät naiset.
Tämä on juuri se kohta, missä pitäisi avata suu ja puhua asiat halki sen kumppanin kanssa. Tämä tietysti on etenkin suomalaisille ihan helkkarin vaikeaa. Pitäisi pystyä keskustelemaan toisen kanssa parisuhteen säännöistä: jos toinen ei halua seksiä, eikä hyväksy parisuhteen ulkopuolisia suhteita, tulee toisen tehdä päätös siitä, pärjääkö itsetyydytyksellä, jos suhde on tätä yhtä asiaa lukuun ottamatta kunnossa, vai pitääkö ottaa ero (jos siis toinen ei halua esim. terapiaa tms. asian tiimoilta). Toisen pakottaminen joko avoimeen suhteeseen tai vastentahtoiseen seksiin kumppanin kanssa johtaa vain huonompiin tuloksiin, koska yleensä haluttomuus ei ole mikään tietoisesti tehty pyhä päätös (kuten vaikka vegaaninen ruokavalio), vaan niitä haluja ei vain ole, vaikka tiedostaisi itsekin, kuinka paljon helpomman se tekisi asioista.
Olipas äärimmäistä tekstiä. Rohkenen tuoda esiin oman mielipiteeni.
Parisuhde on kahden ihmisen välinen järjestely. Se, mitä muut olettavat tai mitä on ennen ajateltu tai mikä on perinteistä käytöstä, on merkityksetöntä. On typerää syöksyä suhteeseen puhumatta itselleen tärkeistä asioista. Tilanteiden muuttuessa on edelleen pystyttävä keskustelemaan.
"Et voi väittää rakastavasi ihmisistä, jolta kiellät seksin kokonaan. Se on niin äärimmäistä itsekkyyttä ja suoranaista väkivaltaan toista kohtaan. Jos seksiä ei halua harrastaa oman kumppanin kanssa, on tällöin hyväksyttävä seksuaalisuuden toteuttamisen suhteen ulkopuolella."
Tuo on sinun mielipiteesi ja yksinomaan sinun ja parisuhdekumppanisi välinen asia. Tuossa määrittelet myös rakastamisen ihan omista lähtökohdistasi. Käytät sanoja "kieltää" ja "väkivalta" aika propagandistisesti. Ja sääntö, että jos ei sekstaa oman kumppanin kanssa, pitää antaa kumppanin sekstata jonkun muun kanssa, on sinun ja kumppanisi sopimus. Älä tyrkytä sitä muille, ainakaan niille, jotka ovat toista mieltä.
"-- älä tule tänne yleistämään omaa marginaalista kokemustasi kaikkien muiden kokemukseksi."
Samat sanat. :)
Et voi väittää rakastavasi, jos syyllistät.
Vierailija kirjoitti:
Et voi väittää rakastavasi, jos syyllistät.
Jaahas, nyt vasta luin koko aloituksen. Eihän aloittajalla itsellään edes ole kyseistä ongelmaa. Hän on vain tullut pätemään sillä, että harrastaa seksiä. Näitä pätijänaisia on PALJON. Yksikin myönsi ihan suoraan, että häntä harmittaa kun ei ole keksinyt tapaa kertoa muille vaimoille kahvipöytäkeskustelun lomassa, että hän "antaa aina". Aloittaja on kyllä todella turha ja tyhjäpäinen ihminen, kun tuo on hänelle keino polkea muita maahan.
Niin no. En ole koskaan pihdannut. Voisin kuitenkin kuvitella, että muuttuisin täysin haluttomaksi siinä kohtaa, jos rakkaus loppuisi. En kuitenkaan välttämättä olisi valmis luovuttamaan vielä silloin, vaan haluaisin yrittää löytää rakkauden uudelleen. Väkisin seksin harrastaminen ihmisen kanssa josta ei juuri silloin välitä ei kuitenkaan varmasti ainakaan nopeuttaisi rakkauden löytymistä.
Joo o 1-3krt seksiä viiden vuoden aikana ei ole ihan mun juttuni , vaikka vaimolle se on kuulemma ihan ok ja riittävästi.
Ikää alle neljäkymmentä molemmilla.
Ero on ainoa oikea vaihtoehto, puhuttu on mutta ne eivät johtaneet mihinkään.
On vain yksi elämä.
Onko parisuhdetta ilman seksiä olemassa? Miten joku voi kuvitella olevansa parisuhteessa ilman seksiä? Ei se ole oikeus, eikait parisuhteessa mikään ole perusoikeus, mutta jotenkin en ymmärrä että jokin olisi parisuhteessa ilman sitä kaikkein tärkeintä asiaa, eli seksiä
Toisen pakottaminen joko avoimeen suhteeseen tai vastentahtoiseen seksiin kumppanin kanssa johtaa vain huonompiin tuloksiin, koska yleensä haluttomuus ei ole mikään tietoisesti tehty pyhä päätös (kuten vaikka vegaaninen ruokavalio), vaan niitä haluja ei vain ole, vaikka tiedostaisi itsekin, kuinka paljon helpomman se tekisi asioista.[/quote]
Juuri tämä! Voi kun haluja tulisikin useammin kuin vuosiin. Mitään traumoja ei elämässä ole ollut eikä vieras kiinnosta. En löydä mitään syytä tälle mutta luonnollisesti haluttaa vain noin kerran kuukaudessa. Ärsyttää kun syytä kysellään (ei onneksi mieheni, mutta "palstoilla" tuntuu olevan painetta ja jotain vikaa jollei haluta kaksi kertaa viikossa), jos se tietäisin, asialle varmasti jotain tekisin. No, seksiä on silti kerran viikossa...
Olin antamassa yläpeukun, mutta huomasin, että tämä on tällainen sukupuolitettu aloitus, joten vaihdoin suunnan. Äärimmäinen itsekkyys on äärimmäistä itsekkyyttä sukupuolesta riippumatta.