Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä järkeä on käydä lukio aikuisiällä?!
03.10.2016 |
Veljen vaimo käy lukiota, enkä jaksa ymmärtää mitä järkeä koko touhussa on. Ei aikoinaan käynyt mitään koulua loppuun, ja nyt reilusti yli kolmekymppisenä kolmen lapsen äitinä rämpii lukio-opinnoissa ja kuvittelee, että pääsee vielä joskus johonkin uransyrjään kiinni.
Kertokaa mulle miksi ihmiset tekee tuollaista? Eikö parempi olisi joku ammattikoulun ala, pääsee heti töihin kiinni ja alkaa tienata.
Kommentit (34)
Voi käly, kun sinä itse olet aloittanut jo vaikka kuinka monta huuhaa-alaa, joista ei ole ollut mitään hyötyä. Että mitäpä jos vain keskittyisit omiin asioihisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äitini kävi nuorena emäntäkoulun ja elätti itsensä sitten piikomalla, kun opiskeli yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Noista piikomishommista (parempien ihmisten sivistyneissä perheissä) äidille jäi joku sellainen kaipuu sivitykseen vai miksi sitä voisi sanoa, joka varmaan kulki hänen mukanaan koko elämän ajan. Vaikka hän opiskelikin sosionomiksi, häntä ilmeisesti kaiveli kun ei ollut lukiota suorittanut. Eläkkeelle jäätyään hän suoritti ensin yläasteen oppimäärän, jotta pääsi lukio-opintojen kimppuun. Ne jäivät kesken, koska alkava dementia painoi päälle ja aiheutti oppimisvaikeuksia. Mutta kyllä siitä opiskelusta silti oli hänelle paljon iloa, vaikka ihan helppoa se ei ollut.
Joillekin se lukion suorittaminen voi olla sellainen haave, päämäärä itsessään. Vaikka ylioppilastutkinnolla ei nykyisin tunnu olevan mitään virkaa, silti se voi olla jollekin tavoittelemisen arvoinen tutkinto. Saahan sillä oikeuden kekkaloida vappuna ylioppilaslakissa ja jonkinlaisen yleissivistyksenkin sieltä lukiosta saa.
On olemassa paljon muitakin tutkintoja, joista ei ole mitään välitöntä hyötyä tai iloa muuta kuin se, että on oppinut jotain uutta ja suorittanut jotain, minkä eteen on joutunut ponnistelemaan. Kyllä niillä kaikilla on oma arvonsa, vaikkei se palkkakuitissa välittömästi näkyisikään.
Tapasin mieheni, kun oli 30v.
Mies töissä raksalla ja kävi lukiota.
Nyt FM ja ikää 46v.
On ollut jo monta vuotta ohjelmistosuunnittelijoita.
Niin että väärässä olt.
Eikö sua yhtään häiritse miten turhaan sielä lukiossa monet mukulat istuu?
Ei tippaakaan lukupäätä, mutta vanhemmat nyt vaan haluaa ne ylioppilasjuhlat pitää.
Siellä sitten roikkuvat oppimatta tuon taivaallista samalla kun moni lukuhaluinen/kykyinen jää tästä mahdollisuudesta paitsi köyhyyden ja vaikean kotitaustan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu on ihan jees, mutta olen ap:n kanssa samaa mieltä, että lukio nyt harvemmin on aikuiselle järkevä vaihtoehto.
Jos haluaa esim. paremman kielitaidon, niin siihen on kyllä tehokkaampiakin keinoja kuin kahlata koko lukio biologioineen ja historioineen läpi.
Jos haluaa yliopistoon, niin nykyään mikä tahansa toisen asteen tutkinto oikeuttaa pyrkimään. Jos sitä ei ole, kannattaa edetä avoimen yliopiston kautta; kun on suorittanut siellä riittävän määrän opintopisteitä, voi pyrkiä yliopistoon.
Useimmissa tapauksissa 2-4 vuotta lukiota on suurimmaksi osaksi aikuiselle ajanhukkaa, eikä aikuisella enää ole aikaa samalla tavalla kuin nuorella, joka lukiossa yleensä lähinnä odottaa aikuistumista ja kypsymistä. Kannattaa miettiä, mitä oikeasti haluaa ja pyrkiä sinne suuntaan tehokkaammin.
"Kannattaa miettiä, mitä oikeasti haluaa ja pyrkiä sinne suuntaan tehokkaammin." - Niin? - Hän haluaa suorittaa lukion. Miten sen voi tehokkaammin tehdä kuin suorittamalla lukion...
En ole tuo, jolle vastasit, mutta onhan joillakin aika pinttyneitä ajattelutapoja, että "eteenpäin ja ylöspäin" pääsee vain yhtä reittiä. Tässä nyt puhutaan vanhemmasta väestä, mutta sukulaisilleni on ollut tosi tärkeää, että lapset käyvät lukion ja menevät yliopistoon - heille se on tarkoittanut automaattista työllistymistä "hienolle alalle". Yllätys onkin ollut melkoinen, kun hienosti koulutetut lapset työllistyvät huonommin ja tienaavat vähemmän kuin he itse duunareina. En itse ainakaan osaisi oikopäätä suositella lukiota omille lapsilleni, jos heillä olisi selvä käsitys siitä, mille alalle tähtäävät, nopeampiakin reittejä löytyy monilla aloilla, esim. juuri avoimen yliopiston kautta. Eri asia on, jos ihminen jostain syystä kokee intohimokseen opiskella kaikkia lukion aineita. Monille lukion käyminen aikuisiällä tuntuu kuitenkin olevan vain jotain itselleen ja muille näyttämistä tyyliin "en olekaan niin tyhmä kuin luulitte", en tiedä, miksi tätäkin pitää yhteiskunnan tukea. Yleissivistys sinänsä on kyllä suositeltavaa, mutta lukio ei ole ainoa tapa saada sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua yhtään häiritse miten turhaan sielä lukiossa monet mukulat istuu?
Ei tippaakaan lukupäätä, mutta vanhemmat nyt vaan haluaa ne ylioppilasjuhlat pitää.
Siellä sitten roikkuvat oppimatta tuon taivaallista samalla kun moni lukuhaluinen/kykyinen jää tästä mahdollisuudesta paitsi köyhyyden ja vaikean kotitaustan vuoksi.
Tätä minäkin ihmettelen, kun tällä palstalla on kuitenkin hehkutettu sitä lukion erinomaisuutta ja tarpeellisuutta. Ap ei varmaan ole sellainen vanhempi, joka oman nuorensa pakottaa lukioon kuten niin moni muu täällä on.
Kolmekymppiselle ei ehkä valkolakki ja ylioppilastutkinto sinänsä ole unelmien täyttymys niin kuin se voi olla kuusikymppiselle, joka ei nuoruudessaan saanut eikä voinut opiskella kykyjensä ja halujensa mukaan. Silti voi olla monta hyvää syytä valita nimenomaan lukio-opinnot eikä ammattikoulua. Esimerkiksi hammas-, eläin- ja tavallisiin lääkärikoulutuksiin voi kyllä amiksesta päästä, mutta parhaat edellytykset opiskeluun antaa epäilemättä lukio, jossa on niin matemaattisia aineita, biologiaa, kieliä ym. yliopisto-opiskelijan tarpeisiin riittävästi.
Olen lukiossa, koska mikään amiksen duunariala ei todellakaan houkuta. Minä pyrin korkeammalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska haluan lääkäriksi.
T. Nainen 26 v lukion ekalla.
Vierailija kirjoitti:
Koska haluan lääkäriksi.
T. Nainen 26 v lukion ekalla.
Kerrottakoon vielä, etten ole kertonut haavettani kellekkään. Enkä kerro ennen kuin pääsen haluamaani kouluun. Okei mies tietää, mutta kukaan muu ei. Olen saanut paljon vihjailua amiksen hyödyllisyydestä. Amis ei auta minua haaveessani sitten yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu on ihan jees, mutta olen ap:n kanssa samaa mieltä, että lukio nyt harvemmin on aikuiselle järkevä vaihtoehto.
Jos haluaa esim. paremman kielitaidon, niin siihen on kyllä tehokkaampiakin keinoja kuin kahlata koko lukio biologioineen ja historioineen läpi.
Jos haluaa yliopistoon, niin nykyään mikä tahansa toisen asteen tutkinto oikeuttaa pyrkimään. Jos sitä ei ole, kannattaa edetä avoimen yliopiston kautta; kun on suorittanut siellä riittävän määrän opintopisteitä, voi pyrkiä yliopistoon.
Useimmissa tapauksissa 2-4 vuotta lukiota on suurimmaksi osaksi aikuiselle ajanhukkaa, eikä aikuisella enää ole aikaa samalla tavalla kuin nuorella, joka lukiossa yleensä lähinnä odottaa aikuistumista ja kypsymistä. Kannattaa miettiä, mitä oikeasti haluaa ja pyrkiä sinne suuntaan tehokkaammin.
"Kannattaa miettiä, mitä oikeasti haluaa ja pyrkiä sinne suuntaan tehokkaammin." - Niin? - Hän haluaa suorittaa lukion. Miten sen voi tehokkaammin tehdä kuin suorittamalla lukion...
En ole tuo, jolle vastasit, mutta onhan joillakin aika pinttyneitä ajattelutapoja, että "eteenpäin ja ylöspäin" pääsee vain yhtä reittiä. Tässä nyt puhutaan vanhemmasta väestä, mutta sukulaisilleni on ollut tosi tärkeää, että lapset käyvät lukion ja menevät yliopistoon - heille se on tarkoittanut automaattista työllistymistä "hienolle alalle". Yllätys onkin ollut melkoinen, kun hienosti koulutetut lapset työllistyvät huonommin ja tienaavat vähemmän kuin he itse duunareina. En itse ainakaan osaisi oikopäätä suositella lukiota omille lapsilleni, jos heillä olisi selvä käsitys siitä, mille alalle tähtäävät, nopeampiakin reittejä löytyy monilla aloilla, esim. juuri avoimen yliopiston kautta. Eri asia on, jos ihminen jostain syystä kokee intohimokseen opiskella kaikkia lukion aineita. Monille lukion käyminen aikuisiällä tuntuu kuitenkin olevan vain jotain itselleen ja muille näyttämistä tyyliin "en olekaan niin tyhmä kuin luulitte", en tiedä, miksi tätäkin pitää yhteiskunnan tukea. Yleissivistys sinänsä on kyllä suositeltavaa, mutta lukio ei ole ainoa tapa saada sitä.
Ja mikäs vika tässä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu on ihan jees, mutta olen ap:n kanssa samaa mieltä, että lukio nyt harvemmin on aikuiselle järkevä vaihtoehto.
Jos haluaa esim. paremman kielitaidon, niin siihen on kyllä tehokkaampiakin keinoja kuin kahlata koko lukio biologioineen ja historioineen läpi.
Jos haluaa yliopistoon, niin nykyään mikä tahansa toisen asteen tutkinto oikeuttaa pyrkimään. Jos sitä ei ole, kannattaa edetä avoimen yliopiston kautta; kun on suorittanut siellä riittävän määrän opintopisteitä, voi pyrkiä yliopistoon.
Useimmissa tapauksissa 2-4 vuotta lukiota on suurimmaksi osaksi aikuiselle ajanhukkaa, eikä aikuisella enää ole aikaa samalla tavalla kuin nuorella, joka lukiossa yleensä lähinnä odottaa aikuistumista ja kypsymistä. Kannattaa miettiä, mitä oikeasti haluaa ja pyrkiä sinne suuntaan tehokkaammin.
"Kannattaa miettiä, mitä oikeasti haluaa ja pyrkiä sinne suuntaan tehokkaammin." - Niin? - Hän haluaa suorittaa lukion. Miten sen voi tehokkaammin tehdä kuin suorittamalla lukion...
En ole tuo, jolle vastasit, mutta onhan joillakin aika pinttyneitä ajattelutapoja, että "eteenpäin ja ylöspäin" pääsee vain yhtä reittiä. Tässä nyt puhutaan vanhemmasta väestä, mutta sukulaisilleni on ollut tosi tärkeää, että lapset käyvät lukion ja menevät yliopistoon - heille se on tarkoittanut automaattista työllistymistä "hienolle alalle". Yllätys onkin ollut melkoinen, kun hienosti koulutetut lapset työllistyvät huonommin ja tienaavat vähemmän kuin he itse duunareina. En itse ainakaan osaisi oikopäätä suositella lukiota omille lapsilleni, jos heillä olisi selvä käsitys siitä, mille alalle tähtäävät, nopeampiakin reittejä löytyy monilla aloilla, esim. juuri avoimen yliopiston kautta. Eri asia on, jos ihminen jostain syystä kokee intohimokseen opiskella kaikkia lukion aineita. Monille lukion käyminen aikuisiällä tuntuu kuitenkin olevan vain jotain itselleen ja muille näyttämistä tyyliin "en olekaan niin tyhmä kuin luulitte", en tiedä, miksi tätäkin pitää yhteiskunnan tukea. Yleissivistys sinänsä on kyllä suositeltavaa, mutta lukio ei ole ainoa tapa saada sitä.
Ja mikäs vika tässä on?
Ihmettelen samaa. Toiseksi. Opinnot ovat kyllä ilmaisia, mutta etänä tunteja on aika vähän. Opiskelu on hyvin itsenäistä, eikä tähän kyllä mitään opintotukeakaan saa. Ihan omilla tienatuilla säästöillä tässä opiskellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu on ihan jees, mutta olen ap:n kanssa samaa mieltä, että lukio nyt harvemmin on aikuiselle järkevä vaihtoehto.
Jos haluaa esim. paremman kielitaidon, niin siihen on kyllä tehokkaampiakin keinoja kuin kahlata koko lukio biologioineen ja historioineen läpi.
Jos haluaa yliopistoon, niin nykyään mikä tahansa toisen asteen tutkinto oikeuttaa pyrkimään. Jos sitä ei ole, kannattaa edetä avoimen yliopiston kautta; kun on suorittanut siellä riittävän määrän opintopisteitä, voi pyrkiä yliopistoon.
Useimmissa tapauksissa 2-4 vuotta lukiota on suurimmaksi osaksi aikuiselle ajanhukkaa, eikä aikuisella enää ole aikaa samalla tavalla kuin nuorella, joka lukiossa yleensä lähinnä odottaa aikuistumista ja kypsymistä. Kannattaa miettiä, mitä oikeasti haluaa ja pyrkiä sinne suuntaan tehokkaammin.
Ymmärrätkö että se on mahdoton tehtävä jos ei ole kirjoitustaitoja, ei ole koskaan lukenit tieteellisiä artikkeleitä?
Mä meen lukioon jotta saisin lukutaidon ja matikkapää kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu on ihan jees, mutta olen ap:n kanssa samaa mieltä, että lukio nyt harvemmin on aikuiselle järkevä vaihtoehto.
Jos haluaa esim. paremman kielitaidon, niin siihen on kyllä tehokkaampiakin keinoja kuin kahlata koko lukio biologioineen ja historioineen läpi.
Jos haluaa yliopistoon, niin nykyään mikä tahansa toisen asteen tutkinto oikeuttaa pyrkimään. Jos sitä ei ole, kannattaa edetä avoimen yliopiston kautta; kun on suorittanut siellä riittävän määrän opintopisteitä, voi pyrkiä yliopistoon.
Useimmissa tapauksissa 2-4 vuotta lukiota on suurimmaksi osaksi aikuiselle ajanhukkaa, eikä aikuisella enää ole aikaa samalla tavalla kuin nuorella, joka lukiossa yleensä lähinnä odottaa aikuistumista ja kypsymistä. Kannattaa miettiä, mitä oikeasti haluaa ja pyrkiä sinne suuntaan tehokkaammin.
Ymmärrätkö että se on mahdoton tehtävä jos ei ole kirjoitustaitoja, ei ole koskaan lukenit tieteellisiä artikkeleitä?
Mä meen lukioon jotta saisin lukutaidon ja matikkapää kuntoon.
Hyvä!
Minä tein samoin. Aikuisena siihen lukioon suhtautuu ihan eri tavalla kuin teininä. Koin saavani siitä paljon enemmän irti. Tottakai kun olin motivoitunut silloin, nuorena en ollut. Pelkkä opiskelun tekniikka oli iso anti ja matemaattisen ajattelun kehittyminen. Kirjoitin 28 -vuotiaana ja sittemmin luin vielä insinööriksi.
Alue: Aihe vapaa
Useassa viestissä täällä toistuu tämä uskomus, että on olemassa koulutuspolkuja, joissa on PAKKO olla lukio suoritettuna. Tällaista ei enää aikoihin ole ollut. Lukiota ei ole mikään pakko suorittaa, vaikka haluaisi tohtoriksi.
Esimerkiksi Kokoomuksen entinen ministeri Henna Virkkusella on ylempi korkeakoulututkinto, mutta ei valkolakkia. Olisi ollut häneltä äärityperää hukata ylimääräiset kolme vuotta lukion kahluuseen; hän on niiden kolmen vuoden aikana edistänyt akateemista tutkintoaan.