Lue keskustelun säännöt.
Tytön jumppakerhossa pelkkää pelleilyä/leikkiä vaikka maksan siitä
01.10.2016 |
Tyttö 8v käy maksullisilla jumppatunneilla. Joudun itse lähtemään töihin kun hänen tuntinsa alkaa, mutta mies kertoi mitä siellä todella tapahtuu.
Ohjaaja käskee lapset esimerkiksi heittelemään palloa toisilleen. Sitten "rentoutusharjoitus" joka vie 20 min tunnista, lopuksi leikittiin meritähtiä ja maattiin jumppapatjoilla mahallaan ja liikuteltiin käsiä ja jalkoja + keksittiin itselleen "meritähtinimi"
En ole todellakaan hintansa arvoista tuollainen pelleily ja makailu kun haluaisin oikeasti aktiivista liikuntaa ja jumppaa jo nyt ylipainoiselle tytölle.
"No miksi et ota tyttöä pois jumpasta" tekee varmaan mieli kysyä ensiksi. Siksi, että sitten hän ei liiku sitäkään vähää vaan on pelkästään tabletilla/älypuhelimella. Jos ehdotan yhteisiä liikuntahetkiä, kieltäytyy.
Kommentit (36)
Saattaa siitä silti olla hyötyä. Veikkaan että lapsesi syö tylsyyteen, eli tabletin tv:n yms. äärellä. Jumpassa ei ainakaan voi syödä, vaikka siellä ei paljon liikuttaisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
21: Muuten hyviä neuvoja mutta minusta lapsia ei todellakaan kannata kannustaa ottamaan selfieitä. Ulkonäkökeskeisen ja pinnallisen ajattelutavan opettaminen on typerää, ja en usko että esim. ne todelliset menestyjät on niitä, jotka käyttää lapsuuden ja nuoruutensa selfieiden ottamiseen. Pinnallisuuden ympärillä pyöriminen on aina pois jostain muusta kehittävämmästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen siitä saa jos pikkulapsen antaa määrätä perhettä.
Kyllä normaalipierhessä tokaluokkalaisen saa ihan pakottamatta suostumaan perheen kanssa liikkumaan yhessä luontoon. Olet vain luovuttanut määräysvaltasi pois joten lapsi ei tottele sinua.
Ymmärtäisin ettei lapsi suostu eikä siten liiku, jos olisi kyse teinistä.
Mihin helkutin luontoon? Ei esim. Helsingissä juuri luontoa enää ole
Loistokommentti! Ilmeisesti asut ihan ydinkeskustassa, etkä sieltä ole ikinä poistunut, jos et ole luontoa Helsingissä nähnyt. Vinkki: ota nelosen ratikka Munkkiniemeen, menee siitä Manskulta. matka-aika n. vartti. Siitä kävelet rantaan ja sulle on luonnontilaista merenrantaa avoinna kilometritolkulla.
Tai voit lähteä siitä Laaksosta tai Auroran sairaalalta, pääset suoraan keskuspuistoon, keskelle metsää.
Taidat olla junantuoma, jonka mielestä hienointa ikinä on asua kampissa opiskelija-asunnossa ja bilettää kapakoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko yhtään tietoinen mitä esimerkiksi kilpaurheiluun tähtäävä ns "määrätietoinen" harjoittelu tekee lapsen fyysis-motoriselle kehitykselle? Tai minkä ikäinen lapsen psyyke kestää jo edes hieman vertailua toisiin?
Pienten lasten TÄYTYY saada "vaan harrastaa" ja leikkiä sen sijaan että veren maku suussa harrastetaan määrätietoisesti kohti kisoja.
Suurin osa ohjatusta liikunnallisesta harjoittelusta tulisi olla leikkiä ja vain murto-osa harjoittelusta esimerkiksi lajitaitoja vahvistavia harjoituksia.
Kyllä futiksessa ja säbässä esim harjoitellaan se 1,5 h kerrallaan lajitaitoja ja pelataan. Mitäs ne siellä kentällä/kaukalossa sitten tekisi? Hippaa?
Totta kai harjoitellaan. Mutta se ei saa tapahtua verenmaku suussa, valmentajan karjuessa vieressä. Lasten harrastusten on oltava vielä hauskuutta, rentoutta, jotain mihin lapset mielellään menevät ja jälkeen päin tulevat hyvällä mielellä kotiin.
Tiukka treenaaminen on sitten isompien juttu, pelaamisen iloa lapsilta ei saa viedä. Väittäisin melkein, että pienet pelaajat oppivat paremmin kun heille annetaan tilaa ja liekaa myös hauskanpitoon ja leikkiin treenin ohella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko yhtään tietoinen mitä esimerkiksi kilpaurheiluun tähtäävä ns "määrätietoinen" harjoittelu tekee lapsen fyysis-motoriselle kehitykselle? Tai minkä ikäinen lapsen psyyke kestää jo edes hieman vertailua toisiin?
Pienten lasten TÄYTYY saada "vaan harrastaa" ja leikkiä sen sijaan että veren maku suussa harrastetaan määrätietoisesti kohti kisoja.
Suurin osa ohjatusta liikunnallisesta harjoittelusta tulisi olla leikkiä ja vain murto-osa harjoittelusta esimerkiksi lajitaitoja vahvistavia harjoituksia.
Kyllä futiksessa ja säbässä esim harjoitellaan se 1,5 h kerrallaan lajitaitoja ja pelataan. Mitäs ne siellä kentällä/kaukalossa sitten tekisi? Hippaa?
Totta kai harjoitellaan. Mutta se ei saa tapahtua verenmaku suussa, valmentajan karjuessa vieressä. Lasten harrastusten on oltava vielä hauskuutta, rentoutta, jotain mihin lapset mielellään menevät ja jälkeen päin tulevat hyvällä mielellä kotiin.
Tiukka treenaaminen on sitten isompien juttu, pelaamisen iloa lapsilta ei saa viedä. Väittäisin melkein, että pienet pelaajat oppivat paremmin kun heille annetaan tilaa ja liekaa myös hauskanpitoon ja leikkiin treenin ohella.
Ap taisi puhua siitä, että hänen tyttönsä vaan leikkii kerhossa eikä voimistele. Kuka puhui karjumisesta? Ei ne harjoitteet esim futiksessa muuksi muutu, vaikka tarjoilisit ne hopealautasella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
21: Muuten hyviä neuvoja mutta minusta lapsia ei todellakaan kannata kannustaa ottamaan selfieitä. Ulkonäkökeskeisen ja pinnallisen ajattelutavan opettaminen on typerää, ja en usko että esim. ne todelliset menestyjät on niitä, jotka käyttää lapsuuden ja nuoruutensa selfieiden ottamiseen. Pinnallisuuden ympärillä pyöriminen on aina pois jostain muusta kehittävämmästä.
Huoh. Selfiet oli yksi esimerkki, mitä tuon ikäiset usein tekee. Idea on lähinnä se, että kävelylenkillä on tavallaan lapsen silmissä mielekäs "tarkoitus" (lainausmerkeissä siksi, että tosiasiassahan "menemällä jonnekin, jotta x" ei tunnu pelkältä liikunnasta ja jos sitä inhoaa, voi maistua pakkopullalta)... Eli siihen voi keksiä ihan mitä tahansa. Jotkut spottailee liikennemerkkejä, jotkut kasveja... Siis mikä vain, mikä toimii. (Nuo selfiet oli muuten jonkun esiteineille liikuntaa opettavan keksintö).
PokemonGO tulikin täällä, mutta monelle se on oikeasti ollut todella toimiva liikunnan apuväline...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen siitä saa jos pikkulapsen antaa määrätä perhettä.
Kyllä normaalipierhessä tokaluokkalaisen saa ihan pakottamatta suostumaan perheen kanssa liikkumaan yhessä luontoon. Olet vain luovuttanut määräysvaltasi pois joten lapsi ei tottele sinua.
Ymmärtäisin ettei lapsi suostu eikä siten liiku, jos olisi kyse teinistä.
Mihin helkutin luontoon? Ei esim. Helsingissä juuri luontoa enää ole
Loistokommentti! Ilmeisesti asut ihan ydinkeskustassa, etkä sieltä ole ikinä poistunut, jos et ole luontoa Helsingissä nähnyt. Vinkki: ota nelosen ratikka Munkkiniemeen, menee siitä Manskulta. matka-aika n. vartti. Siitä kävelet rantaan ja sulle on luonnontilaista merenrantaa avoinna kilometritolkulla.
Tai voit lähteä siitä Laaksosta tai Auroran sairaalalta, pääset suoraan keskuspuistoon, keskelle metsää.
Taidat olla junantuoma, jonka mielestä hienointa ikinä on asua kampissa opiskelija-asunnossa ja bilettää kapakoissa.
Ihmettelen oikeasti, jos joku ei tiedä, että Hgissa on metsää, luontoa ja upeita puistoalueita...
T. Yksi, jonka juna toi vuosi sitten
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvittelit vissiin, että heti alusta alkaen 'hypitään' ja heitellään voltteja rekillä... Ehhh... Ihan alkeistahan tuota lähdetään ja etenkin jos on ylipainoa alkajilla, niin eihän sitä nyt vaan voi millään olympia-liikkeillä aloittaa.
Miten 8v voi olla ylipainoinen? Annatko sille herkkuja enemmän kuin viikonloppuisin? Itse aloin lihomaan vasta 12-vuotiaana kun pääsi salaa kauppaan karkkiostoksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten liikuntaharrastuksissa mennään aika pitkään leikin kautta, ei se ole tai ainakaan saisi olla mitään ryppyotsaista kilpaurheilua, jossa lapsesta otetaan kaikki irti mahdollisimman pienenä. Lyhyitä leikkimielisiä viesti- ja joukkuekisoja, jonkin verran tekniikkaa, myös rentoa leikkimistä. Leikin kautta pystyy opettamaan monenlaisia "oikeita" asioita.
Me tehdään perhejumpassa "meritähtiä" ja "kiviä" eli x-asento selällä maassa ja siitä kierähdys polvien päälle pieneen sykkyrään jne. Ihan hyvää treeniä aikuisellekin, kokeile vaikka.
Voisiko olla niin, että tuntien sisältö vaihtelee? Tällä kertaa oli rauhallisempi teema, toisella kertaa jotain vauhdikkaampaa. Leikkiminenkin voi olla varsin tehokasta, multa meinaa loppua kunto limassa lattialla pyöriessä tai ikuisuus polttopallossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
antaa tytön tehdä mitä tykkää. lapsenpyöreys lähtee yleensä iän mukana
Lapsenpyöreys on eri kuin ylipaino. Ylipaino on vaarallista kaiken ikäiselle, todellakin haitallista myös lapsille.
Pallon heittely toisille, mitä ap luulet, kehittäisikö kiinni ottaminen koordinaatiokykyä ja ketteryyttä? Tai meritähden leikkiminen, ettei vaan tuntuisi vatsa- taiselkälihaksissa riippuen siitä leikitäänkö meritähteä selällään vai vatsallaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko ottaa ohjaajalta selvää, että tuleeko tuo olemaan kerhon anti aina, vai voisiko olla kyse siitä, että aloitetaan kevyesti ja kerta kerralta siirrytään vaativampiin juttuihin? Jos heti ekoilla kerroilla tehtäisiin niin vaikeita asioita, että vain muutama oppii ne heti, niin aika moni jättäisi koko jutun kesken.
Ylipäänsä jos halutaan pitkäaikaisia liikuntaharrastuksia, niin kevyt aloitus on aina hedelmällisempää kuin liian raskas, vaikka se ulkopuoliselle näyttäisi siltä, että ei tehdä tarpeeksi.
Ei kannata pakottaa. Itse olin jonkin aikaa ylipainoinen lapsena ja muistelen vieläkin inholla pakotettuja hiihto- yms. lenkkejä. En ole koskaan aikuistuttuani pystynyt edes ajattelemaan, että laittaisin sukset jalkaan ja lähtisin hiihtämään ilman inhonväristyksiä.
Ylipaino lähti kasvun myötä ja ilo liikuntaan ja luonnossa liikkumiseen löytyi ihan itsestään myöhemmin ja täysin oma aloitteisesti, mutta mitään mitä minua on joskus pakottamalla pakotettu tekemään en vieläkään tee. Ehkä ap:n kannattaisi keskustella lapsen kanssa ja kysellä mikä liikuntamuoto häntä kiinnostaa, tai kiinnittää huomiota siihen millaista sisältöä lapsi puhelimella ja tabletilla katsoo, esim. jos hän ihailee jotain lajia tai julkkista, joka harrastaa jotain, niin siitä voisi löytyä kipinää harrastukseen.
Ap, rentoutushetket on oikeasti oleellisia mm. koulussa jaksamisen kannalta. Jos lapsi oppii rentoutustekniikan, siitä voi olla apua myöhemmin vaikka univaikeuksien kanssa. Mistä muuten tiedät, ettei lapsesi nuku huonosti? Huono unikin lisää ylipainon riskiä. Älylaitteetkin heikentävät unta.
Liikkumaan pitää oppia niin, että se on hauskaa. Sitten siitä voi innostua. Onko jotain, vähän kauempana olevaa, josta tyttö voisi olla kiinnostunut? Observatorio? Lähtekää käymään paikassa x, vaikka kaupassa, kävellen.
Ottaako tyttö selfieitä? Voisit innostaa häntä vaikka käymään ottamassa selfien paikassa A, B tai C ja palkita häntä siitä. Kehuja, käykää vaikka hakemassa mieluinen paita tai nosta vähän kk-rahaa.
(Meillä isä aikoinaan sai minut ja veljen ajamaan pyörällä lupaamalla lelupäivän - me ei tosiaankaan saatu leluja usein. 10 tehtävää, jotka piti suorittaa hyväksytysti, suurin osa ihan basic ajoa määrä x).