Olenko sekoamassa vai tekeekö poikaystävä jotain selkäni takana?

En osaa sanoa oletko vainoharhainen vai et, mutta suosittelen päästämään vähn irti tosta tyypistä, tilanne on nyt se että se suhde joko kestää ton erossaolon tai sitten ei mutta älä hyvä ihminen hajota psyykettäs sen takii. Jos teillä menee keskusteluajat tohon väittelemiseen niin kannattasko ottaa taukoa ja miettiä mitä kukakin haluaa ...

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa oletko vainoharhainen vai et, mutta suosittelen päästämään vähn irti tosta tyypistä, tilanne on nyt se että se suhde joko kestää ton erossaolon tai sitten ei mutta älä hyvä ihminen hajota psyykettäs sen takii. Jos teillä menee keskusteluajat tohon väittelemiseen niin kannattasko ottaa taukoa ja miettiä mitä kukakin haluaa ...

Tämä potenssiin kolme.

Luulisi, että poikaystävä haluaisi valvoa, että voisi jutella tyttöystävänsä kanssa. Älä nyt kuitenkaan liian pitkälle ajattele, voi olla, että hänellä on jokin kriisi kaukosuhteesta ja haluaa vähän ottaa fyysisen etäisyyden lisäksi henkistä etäisyyttä.

Ei mua haittais, vaikka suhteemme päätyisikin eroon.. Ainoastaan mitä haluan tällä hetkellä on se, että poikaystäväni olisi rehellinen. Jos hän on löytänyt jonkun toisen, niin voisi sentään päästää minusta irti, eikä vältellä.. Koska siltä minusta tällä hetkellä tuntuu.

No voisitko kysyä, että onko hänellä kaikki ok? Älä vihjaa mihinkään, vaan esitä että olet hänestä huolissasi.

Anna hänen olla siellä omaa elämäänsä elämässä. Ei ole mielekästä olla koko ajan yhteydessä vaan elää reaalitodellusuudessa ja kokeakin jotain siellä Jenkeissä. Kuulostat vaativalta ja aika kontrolloivalta. Entä jos eläisit itsekin vähän.

Et sinä pysty toista ihmistä, joka elelee toisella mantereella, mitenkään vahtimaan. Jos teidän yhteydenpitonne on sinun puoleltasi pelkkää mustasukkaista tivaamista, ei ole ihme, että hän välttelee sitä. Oudolta tuntuu sekin, että kun poikaystävälläsi on siellä nyt paljon uutta nähtävää ja koettavaa ja opittavaa, hänen pitäisi mielestäsi kaikki vapaa-aika viettää sinun kanssasi puhuen. Tuolla tavalla saat hänet tehokkaasti pois elämästäsi. Mitäpä, jos luottaisit häneen enemmän.

Ala "välinpitämättömäksi", eli anna sen miehen tehdä seuraavat siirrot. Sittenpä näet, kuinka hanakasti seuraasi kaipaa. Kuukaudessa voi selvitä jo paljon. Jos touhu on kylmää sieltä suunnalta, unohda koko tyyppi. Voihan se olla että joskus vielä silti löydätte toisenne, jonain vuonna jossain :)

Minulla oli opiskeluaikoina se tilanne että lähdin ensin vaihtoon ja sen jälkeen poikaystäväni lähti vaihtoon. Ystäväni sanoi meille, että KAIKKI eroavat vaihto-opintojen aikana. Suutahdimme tästä ja sovimme poikaystäväni kanssa että me emme sitten ainakaan eroa vaan näytämme muille! Mutta kuinkas kävikään....

Poikaystäväni löysi vaihtonsa aikana uuden tyttöystävän. Minulle poikaystävä ei toki sitä tunnustanut vaan jätti minut sanoen vaan että häntä ahdistaa ja hän ei halua seurustella kenenkään kanssa. Kavereilleen hän valehteli että teimme päätöksen yhdessä. Alle vuoden kuluttua hän meni kuitenkin jo naimisiin uuden tyttöystävänsä kanssa. Eli, sanon sinulle että KAIKKI eroavat vaihto-opintojen aikana ;)

Vierailija kirjoitti:

Anna hänen olla siellä omaa elämäänsä elämässä. Ei ole mielekästä olla koko ajan yhteydessä vaan elää reaalitodellusuudessa ja kokeakin jotain siellä Jenkeissä. Kuulostat vaativalta ja aika kontrolloivalta. Entä jos eläisit itsekin vähän.

Millä tavalla vaativalta ja kontrolloivalta? Enhän minä ole häneltä mitään muuta pyytänyt, kuin rehellisyyttä, koska hän ei käyttäydy samalla tavalla, kuin muutama kuukausi sitten. Enkä ole myöskään häneltä tästä asiasta kysynyt, vaan olen ollut täysin hiljaa. Yhden kerran vain ihmettelin hänen outoja nukkumisaikojaan. Enkä ole missään vaiheessa sanonut, että hänen pitäisi minun kanssani kaikkea aikaa viettää.. Ei tietenkään! onhan mulla oma elämä ja menemiset. Tuntuu, että tällä palstalla ihmiset vetää ihan omia päätöksiään pienestä tekstistä -ap

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli opiskeluaikoina se tilanne että lähdin ensin vaihtoon ja sen jälkeen poikaystäväni lähti vaihtoon. Ystäväni sanoi meille, että KAIKKI eroavat vaihto-opintojen aikana. Suutahdimme tästä ja sovimme poikaystäväni kanssa että me emme sitten ainakaan eroa vaan näytämme muille! Mutta kuinkas kävikään....

Poikaystäväni löysi vaihtonsa aikana uuden tyttöystävän. Minulle poikaystävä ei toki sitä tunnustanut vaan jätti minut sanoen vaan että häntä ahdistaa ja hän ei halua seurustella kenenkään kanssa. Kavereilleen hän valehteli että teimme päätöksen yhdessä. Alle vuoden kuluttua hän meni kuitenkin jo naimisiin uuden tyttöystävänsä kanssa. Eli, sanon sinulle että KAIKKI eroavat vaihto-opintojen aikana ;)

Olen kuullut ihmisistä, jotka eivät ole eronneet, että aika yleistystä sanomalla kaikki. Mutta! Se tässä mua ihmetyttää, kun hän oli kuitenkin se joka ehdottomasti halusi jatkaa yhdessä. Eroaminen ei ole mulle ongelma, vaan se, ettei voi sitä rehellisesti tehdä. En yhtään tykkää tämmösestä välttelystä, sanois vaan suoraan eikä pitäis mua jotenkin varalla. 

Ap, tekisin sinuna niin, että eläisin omaa elämääni enkä pitäisi muutamaan viikkoon oma-alotteisesti yhteyttä häneen. Antaisin yhteydenottojen tulla hänen puoleltaan. Ihan mahdotonta selvittää, mitä siellä Jenkeissä on meneillään ja mistä muuttuminen on johtunut. Tuskin saat sitä ikinä selvillekään, joten sinuna en edes yrittäisi vaan ottaisin vähän etäisyyttä ja valmistautuisin sisäisesti siihen, että tienne ovat erkanemassa.

Vierailija kirjoitti:

Ala "välinpitämättömäksi", eli anna sen miehen tehdä seuraavat siirrot. Sittenpä näet, kuinka hanakasti seuraasi kaipaa. Kuukaudessa voi selvitä jo paljon. Jos touhu on kylmää sieltä suunnalta, unohda koko tyyppi. Voihan se olla että joskus vielä silti löydätte toisenne, jonain vuonna jossain :)

Ehkä mun pitää, mä vaan en tykkää ruveta käyttäytymään samalla tavalla kuin hän, tuntuu jotenkin lapselliselta, kun tekee sitä tiedostaen. Mutta ehkä mä en varaa kaikkia aamuja ja iltoja siihen, jos hän tahtoo jotain mun kanssa tehdä.. Koska kyllä hän välillä jonain aamuina ja iltoina tahtoo viettää mun kanssa tuntitolkulla elokuvia ja ym. katsellen, välillä viettää muiden nettikaveriden kanssa, mikä on mulle täysin ok.. ja sitten nyt yhä useammin ja useammin ei ole enää onlinessä. 

Vierailija kirjoitti:

Ap, tekisin sinuna niin, että eläisin omaa elämääni enkä pitäisi muutamaan viikkoon oma-alotteisesti yhteyttä häneen. Antaisin yhteydenottojen tulla hänen puoleltaan. Ihan mahdotonta selvittää, mitä siellä Jenkeissä on meneillään ja mistä muuttuminen on johtunut. Tuskin saat sitä ikinä selvillekään, joten sinuna en edes yrittäisi vaan ottaisin vähän etäisyyttä ja valmistautuisin sisäisesti siihen, että tienne ovat erkanemassa.

Kiitos, niin ajattelinkin tehdä. Jos ei voi mulle rehellinen olla, niin antaa olla. -ap

Me ei erottu, eikä edes oltu lähellä sitä. Siellä vieraassa ympäristössä on monenlaisia kiinnostuksen kohteita, jotka voivat viedä aikaa. Aikataulut ja totutut rytmit muuttuvat varmasti.

Miksi yritätkään, että olisitte päivittäin tai edes useaan kertaan viikossa samaan aikaan koneella, kun aikaero on tuollainen? Sähköposti toimii. Toisen väsymystä ja tunteita ei näe oikein ja omatkin tunnepitoiset viestit käsitetään väärin. Syy voi yksinkertaisesti olla, että häntä alkaa stressaamaan puhelut ja tunteet, joita ei ymmärrä tai saa välitettyä. Tilanteenne, jossa sinä odotat rehellistä eroa voi olla tosi vaikea, jos ei halua eroa. Ahdistusta syntyy vähemmän, kun ei ole pakkoa, mutta ahdistuneena rytmit menee sekaisin, eikä pysty pitäytymään aikatauluissa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli opiskeluaikoina se tilanne että lähdin ensin vaihtoon ja sen jälkeen poikaystäväni lähti vaihtoon. Ystäväni sanoi meille, että KAIKKI eroavat vaihto-opintojen aikana. Suutahdimme tästä ja sovimme poikaystäväni kanssa että me emme sitten ainakaan eroa vaan näytämme muille! Mutta kuinkas kävikään....

Poikaystäväni löysi vaihtonsa aikana uuden tyttöystävän. Minulle poikaystävä ei toki sitä tunnustanut vaan jätti minut sanoen vaan että häntä ahdistaa ja hän ei halua seurustella kenenkään kanssa. Kavereilleen hän valehteli että teimme päätöksen yhdessä. Alle vuoden kuluttua hän meni kuitenkin jo naimisiin uuden tyttöystävänsä kanssa. Eli, sanon sinulle että KAIKKI eroavat vaihto-opintojen aikana ;)

No ei todellakaan KAIKKI eroa. Me selvittiin vaihtovuodesta ja ollaan vieläkin, kolme vuotta myöhemmin, yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ala "välinpitämättömäksi", eli anna sen miehen tehdä seuraavat siirrot. Sittenpä näet, kuinka hanakasti seuraasi kaipaa. Kuukaudessa voi selvitä jo paljon. Jos touhu on kylmää sieltä suunnalta, unohda koko tyyppi. Voihan se olla että joskus vielä silti löydätte toisenne, jonain vuonna jossain :)

Ehkä mun pitää, mä vaan en tykkää ruveta käyttäytymään samalla tavalla kuin hän, tuntuu jotenkin lapselliselta, kun tekee sitä tiedostaen. Mutta ehkä mä en varaa kaikkia aamuja ja iltoja siihen, jos hän tahtoo jotain mun kanssa tehdä.. Koska kyllä hän välillä jonain aamuina ja iltoina tahtoo viettää mun kanssa tuntitolkulla elokuvia ja ym. katsellen, välillä viettää muiden nettikaveriden kanssa, mikä on mulle täysin ok.. ja sitten nyt yhä useammin ja useammin ei ole enää onlinessä. 

Ehkä hän on huomannut, että vaihtariaika menee hukkaan päivittäin tuntikausia netissä roikkumalla ja on alkanut käydä ulkona harrastamassa tms. ettei jälkeenpäin tarvitse harmitella että kökötti vaan netissä iltakaudet.

Miehellä on koti-ikävä, eikä osaa tai halua näyttää sitä.

Vierailija kirjoitti:

Me ei erottu, eikä edes oltu lähellä sitä. Siellä vieraassa ympäristössä on monenlaisia kiinnostuksen kohteita, jotka voivat viedä aikaa. Aikataulut ja totutut rytmit muuttuvat varmasti.

Miksi yritätkään, että olisitte päivittäin tai edes useaan kertaan viikossa samaan aikaan koneella, kun aikaero on tuollainen? Sähköposti toimii. Toisen väsymystä ja tunteita ei näe oikein ja omatkin tunnepitoiset viestit käsitetään väärin. Syy voi yksinkertaisesti olla, että häntä alkaa stressaamaan puhelut ja tunteet, joita ei ymmärrä tai saa välitettyä. Tilanteenne, jossa sinä odotat rehellistä eroa voi olla tosi vaikea, jos ei halua eroa. Ahdistusta syntyy vähemmän, kun ei ole pakkoa, mutta ahdistuneena rytmit menee sekaisin, eikä pysty pitäytymään aikatauluissa.

Olette ehkä ymmärtäneet väärin. Emme me usein muuta tee, kuin kirjoitella skypessä toisillemme aamuisin ja illoin, kun tiedämme että ne ovat ajat jolloin usein olemme kummatkin paikalla. Jos puhumme skypen avulla (soittelu puhelimitse liian kallista) niin puhelut tulevat yleisemmin hänen toimesta. Tai ehkä mä  ymmärsin tän sun tekstin väärin! ja kun hän siis on aina noihin aikoihin onlinessä (pelaa nettipelejä), ei se ole, että me väkisin näistä ajoista pidettäisiin kiinni.. enemmänkin näin 4kk aikana on vaan kummatkin tottuneet, että parhaiten saadaan toisemme kiinni näihin aikoihin. Muina aikoina en häneen yhteyttä edes ota, kun tiedän, että on joko nukkumassa tai opiskelemassa/kavereiden kanssa ulkona. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ala "välinpitämättömäksi", eli anna sen miehen tehdä seuraavat siirrot. Sittenpä näet, kuinka hanakasti seuraasi kaipaa. Kuukaudessa voi selvitä jo paljon. Jos touhu on kylmää sieltä suunnalta, unohda koko tyyppi. Voihan se olla että joskus vielä silti löydätte toisenne, jonain vuonna jossain :)

Ehkä mun pitää, mä vaan en tykkää ruveta käyttäytymään samalla tavalla kuin hän, tuntuu jotenkin lapselliselta, kun tekee sitä tiedostaen. Mutta ehkä mä en varaa kaikkia aamuja ja iltoja siihen, jos hän tahtoo jotain mun kanssa tehdä.. Koska kyllä hän välillä jonain aamuina ja iltoina tahtoo viettää mun kanssa tuntitolkulla elokuvia ja ym. katsellen, välillä viettää muiden nettikaveriden kanssa, mikä on mulle täysin ok.. ja sitten nyt yhä useammin ja useammin ei ole enää onlinessä. 

Ehkä hän on huomannut, että vaihtariaika menee hukkaan päivittäin tuntikausia netissä roikkumalla ja on alkanut käydä ulkona harrastamassa tms. ettei jälkeenpäin tarvitse harmitella että kökötti vaan netissä iltakaudet.

Siis sinun mielestäni hän on 10-12 aikaan yöstä harrastamassa? -ap