Vuorotyötä tekevät, kuinka jaksatte?

Eihän aamu- tai iltavuorossa mitään ongelmaa ollut niin kauan kuin lapsi oli päiväkodissa, mutta esim. 11-19 oli kyllä paskamaisin vuoro kun aamulla halusi nukkua vähän pidempään eikä illalla enää ehtiyt mitään järkevää tehdä.

Teen 3-vuorotyötä. Jaksan hoitaa kodin, lapset ja lemmikit ihan kunnialla. Joskus syödään kyllä eineksiä. Harrastaa en ehdi itse, ja parisuhdeaikaa ei juuri ole koska mieskin vuorotyössä mutta eri rytmillä. Tämä on nyt tälläinen elämäntilanne, haaveissa päivätyö mutta omalla alalla ei juuri ole. Kyllä itsekin toivoisin vuorokauteen lisää tunteja. Yövuoroviikko menee väsymyksen vuoksi kuin tunnelissa, pystyn nukkumaan vain lääkkeiden voimin.

Molemmat miesystäväni kanssa olemme vuorotöissä ja tuntuu että elämä on yhtä kaaosta koko ajan. Määräaikainen sopparini onneksi loppuu parin viikon päästä ja sen jälkeen etsin muita hommia.

Huh, ihana kuulla etten ole ainoa.. Tuntuu että kotona on aina miljoona ja yksi asiaa hoitamatta, ruoanlaitosta puhumattakaan. Mulla just paljon niitä 11-19 vuoroja ja varsinkaan sellaisina päivinä ei paljoa jaksa tai kerkiä esim. pyykkiä pestä jne. Päivätöitä miettinyt mutta niitä ei minunkaan alalla paljoa ole tarjolla.

Vapaapäiviä on aina siellä sun täällä, joskus hyvällä tuurilla 2 päivää putkeen vapaata, mutta usein vain 1 päivä.

-ap

Olen yrittäjä ja teen 7.30 - 19.30 päiviä :) Hyvin riittää aika harrastaa ja olla illalla lasten kanssa. Elämä on.

Mulle just iltavuorot pahimpia, koska lapset pieniä koululaisia. Aamu-ja yövuorot ok, mutta jos iltavuoro, niin en käytännössä näe lapsia koko päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittäjä ja teen 7.30 - 19.30 päiviä :) Hyvin riittää aika harrastaa ja olla illalla lasten kanssa. Elämä on.

Niin. Laatu korvaa määrän, vai kuinka? :)

Aamuvuorojen jälkeen en jaksa tehdä mitään, koska mehut menevät töissä ihmisiä hoitaessa. Iltavuorojen aikaan en ehdi tekemään mitään, koska on pakko nukkua pidempään, että jaksaa hoitaa ihmisiä illan ajan. Yövuorojen aikaan en tee mitään, koska nukun päivät, että jaksan taas yön hoitaa ihmisiä.

Vapaapäivinä nukun pidempään. Ykkösvapaalla en jaksa tehdä mitään. Kakkosvapaalla valmistadun jo seuraavaan työvuoroon. Kolmosvapaalla jaksan tehdä jotakin yhtenä päivänä.

Terveydenhuoltoalalla ollaan.

Hyvin jaksan, enkä vaihtaisi päivätyöhön millään, eikä onneksi ole mahdollistakaan. Siis ei voi joutua päivätyöhön. Joillekin sopii, joillekin ei, mutta itselleni se on ihan parasta, että työ on vuorotyötä. Myös puolisolla. Yövuoroja ei koskaan ollut yhtä aikaa, ei ole vieläkään, onnistuttiin sumplimaan vuorot lasten ollessa pieniä, sitten voisi olla eri ajatukset, jos tämä ei olisi onnistunut. 

Vierailija kirjoitti:

Aamuvuorojen jälkeen en jaksa tehdä mitään, koska mehut menevät töissä ihmisiä hoitaessa. Iltavuorojen aikaan en ehdi tekemään mitään, koska on pakko nukkua pidempään, että jaksaa hoitaa ihmisiä illan ajan. Yövuorojen aikaan en tee mitään, koska nukun päivät, että jaksan taas yön hoitaa ihmisiä.

Vapaapäivinä nukun pidempään. Ykkösvapaalla en jaksa tehdä mitään. Kakkosvapaalla valmistadun jo seuraavaan työvuoroon. Kolmosvapaalla jaksan tehdä jotakin yhtenä päivänä.

Terveydenhuoltoalalla ollaan.

Tälleen juuri! Tuohon vielä neljä lasta ja niiden harrastukset ym. Oon ihan kuollut kokoajan. Lapset varmaan muistaa lapsuudestaan sen, että äiti oli aina väsynyt eikä koskaan jaksanu tehdä mitään (=leipoa, lähteä uimaan, leikkiä...)

Uutta työpaikkaa koko ajan haen, mut niin vaan nää hoitoalan työt tahtoo olla kolmivuoroa

Mä olen tykännyt vuorotyöstä. Teen keskeytymätöntä kolmivuoroa. Työvuoro kestää 12 h. Työpäiviä on 4 ja sen jälkeen 6 vapaata. Saa hyvin pidettyä lasten hoitopäivät minimissä. Kaksi isompaa on jo koulussa ja aikoinaan olivat alle 10 päivää kuussa hoidossa. Nyt kun mies tekee myös vuorotyötä, niin nuorimmainen 2 v. ei ole tarvinnut päivähoitopaikkaa ollenkaan.

Mulle viimisen yövuoron jälkeinenbpäivä on hieman hankala koska nukun vain 3 tuntia aamulla ja sinnittelen sillä iltaan saakka. Seuraavat viisi päivää olen ihan normitilassa.

En meinannut jaksaakaan. Yhden helpotuksen toi ergonominen työvuorolista, eli iltavuorosta vapaalle eikä seuraavana päivänä aamuvuoroon. Lisäksi vähensin työaikaani ja teen kolmessa viikossa 90h. Jää edes jotenkin virtaa vielä kotiin ja lapsille. Ennen saattoi mennä neljäkin viikkoa ilman että oli kahta vapaapäivää putkeen ja ärsyttävän sahaava lista,ilta-aamu-aamu-ilta-aamu-vp-ilta-aamu-vp.. jne. Tuo yksi vapaapäivä viikossa lisää tekee ihmeitä, vaikka palkassa toki tuntuu.