Kummin toimisit, jos saisit tietää, että lapsesi on vaihtunut synnärillä?

Ei anna äänestää. Mutta en vaihtaisi. Oma poika on nyt 3 vuotta ja mistään hinnasta en pois antaisi. Hän on minun lapseni, geeneistä viis.

Kyllä haluaisin vaihtaa. Biologinen lapsi on se omani. Kuitenkin. Biologiaa vähätellään nykyään, mutta kyllä se on olennaisen tärkeää.

Pystyykö muut äänestämään tässä kyselyssä? Mulla ei ole äänestystoimintoa jostain syystä käytössä, silti prosentit vaihtuu.

Yksi kiinnostavimmista kyselyistä palstalla, haluaisin tietää, millainen tulos tulisi.

54,1 % juuri nyt ei vaihtaisi.

Tosi vaikea kysymys. Meillä ei ole vielä omia lapsia, mutta haluaisin kyllä parin vuoden sisään alkaa yrittää. En voi oikein kuvitella tuollaista tilannetta niin, että voisin vastata todenmukaisesti miten päättäisin. Todennäköisesti en pystyisi vaihtamaan kolme vuotta omanani pitämää lasta, mutta toisaalta minua jäisi varmasti häiritsemään se, ettei lapsi ole minun ja isänsä geeneistä enkä voi koskaan tietää esim. perinnöllisyyteen liittyvistä asioista. Olisi tosi inhottava tilanne, myös siksi että "oma lihani ja vereni" olisi sitten kuin ottopoikana jossain täysin toisenlaisessa perheessä.

Tosi vaikea kysymys. Tiedän, että minua jäisi häiritsemään, jos en vaihtaisi, sillä kyseessä olisi se "alkuperäinen" minun lapseni. Sitten taas toisaalta olisin jo kolme vuotta rakastanut ja kasvattanut sitä toista lasta kuin omaani ja se side olisi varmasti yhtä vahva kuin biologiseen lapseen olisi. Hän olisi se lapsi, jonka tunnen ja joka pitää minua äitinään, vaikkei sitä enää vanhempana muistaisi niin tuon ikäiselle voisi olla kova paikka yhtäkkiä vaihtaa perhettä. Senikäisen mielestä olisin kuitenkin varmaan se oikea äiti, biologinen äiti olisi vain joku nainen. Ja tietysti isien kohdalla sama tilanne. Voi olla, että en vaihtaisi.

Numero viisi saikin aika hyvin kirjoitettua sen mitä itsekin ajattelin. Aloitettiin samalla tavallakin :D

-6

Nro 5 vielä: minulla onnistui äänestäminen, en vaihtaisi

En vaihtaisi, mutta haluaisin kyllä tutustua siihen biologiseenkin lapseeni. Toivoisin, että perheemme voisivat ystävystyä keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Numero viisi saikin aika hyvin kirjoitettua sen mitä itsekin ajattelin. Aloitettiin samalla tavallakin :D

-6

Katoin eka että tuliko mun viesti kahteen kertaan :D terkut kutoselle ja mukavaa sunnuntai-iltaa :) -5

Vierailija kirjoitti:

En vaihtaisi, mutta haluaisin kyllä tutustua siihen biologiseenkin lapseeni. Toivoisin, että perheemme voisivat ystävystyä keskenään.

Näin. Varmasti toinenkin perhe haluaisi pitää yhteyden biologiseen lapseensa mutta kaikkien kannalta aika hirveä tilanne. Onneksi tuollainen on äärimmäisen harvinaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Numero viisi saikin aika hyvin kirjoitettua sen mitä itsekin ajattelin. Aloitettiin samalla tavallakin :D

-6

Katoin eka että tuliko mun viesti kahteen kertaan :D terkut kutoselle ja mukavaa sunnuntai-iltaa :) -5

Niin mäkin! :D kiitos samoin sinne :)

-6

En vaihtaisi. Riippuu toki paljon siitä toisestakin perheestä... Tahtoisin kuitenkin alkaa vaikka kummitädiksi biologiselle lapselleni, olla jotenkin läsnä hänen elämässään. Ja samanlaista toivoisin toiseltakin perheeltä mun lasta kohtaan.

Esikoisemme on nyt kolmevuotias. Jos saisin tietää ettei hän olekaan biologinen lapsemme, en usko että voisin vaihtaa häntä pois. Toki haluaisin tutustua biologiseen lapseen myös, mutta että vaihtaa päikseen... Mitä sellainen aiheuttaisi näille lapsille? Minusta kahden lapsen repiminen irralleen perheestään - koska sellainen kummallakin jo olisi - olisi julmaa.

Entä jos toinen perhe vaatisi vaihtamaan lapset ja sinä et halua?

En pitäisi kumpaakaan.

En tiedä haluaisinko vaihtaa, mutta haluaisin ainakin tavata tämän ns oman lapseni äiteineen ja keskustella. Paras ratkaisu olisi varmaan se, että kasvatettaisiin toistemme lapset, mutta oltaisiin myös mukana omiemme elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos toinen perhe vaatisi vaihtamaan lapset ja sinä et halua?

No, siitä tulisi äärimmäisen mielenkiintoinen oikeuskeissi ja esimerkki filosofian oppikirjoihin :D

Mieheni kuvaa vauvan heti syntyessä, jotta tuollaista tilannetta ei pääse tapahtumaan.

Huh huh, mä olen vaan täti mutta olisipa kamala ajatus, että 3-vuotias siskonpoikani vaihdettaisiin johonkin vieraaseen lapseen. Lapsi on äärimmäisen rakas minullekin ja en usko, että siskoni pystyisi hänestä luopumaan vain koska ei nyt olekaan omaa verta siinä.