Ihme ajatus täälläkin vallitsee, että on oikeus periä omaisuutta

Jaetaan jo omaisuutta, vaikka vanhemmat elossa ja mietitään, mitä minä saan... Perii, kun perii ja jos on perittävää omaisuutta jäljellä. Kenenkään ei tarvitse säästää omaisuutta lapsilleen tai miettiä sitä, että saanko tehdä näin elinaikanani, kun omaisuutta ei sitten olekaan jaettavaksi. Olen aina sanonut asiakkailleni, kun tulevat testamenttia laatimaan tai muutoin keskustelemaan perintöasioista heidän jälkeensä, että kenelläkään ei ole nokan koputtamista siihen, mitä omalla omaisuudellaan tekee tai miten sen haluaa jaettavaksi.... Vaikka juhannuskokkona polttaisi, niin se hänen oma asiansa.... Kenellekään ei tarvitse jättää mitään.

Selkeästi havaittavissa, että vanhempi sukupolvi näkee velvollisuutena jättää omaisuutta ja ns. nuorempi sukupolvi oikeutenaan saada omaisuutta. Tämä nuorempi sukupolvi sitten taas ei ajattele, että heidän pitäisi jättää lapsilleen jotain, vaan omat varat pannaan lihoiksi.

Perintöasiat työssäni yleensä niitä raadollisimpia, kun siinä saadaan kyllä ihmissuhteet menemään niin mutkalle ja ihmisen raadollisuus näkyy kaikessa. Odotettaisiin edes, että vanhemmat on haudassa eikä heidän tarvitsisi nähdä lastensa riitelevän ja jakavan omaisuutta vielä kun he (tai edes toinen) on elossa....

Fatalji