Voiko mies rakastua rumaan naiseen

Voi siinä mielessä ettei se nainen ole kaikkien makuun. Itse olen syyllistynyt sellaiseen, että emäntä oli hieman groteskin näköinen muille kuin itselle. Oli tälläkin toki ihailijansa ettei mikään täysi suohirviö ollut kuitenkaan.

Ei kai se ulkonäköön ihastuminen ole mikään yksiselitteisen paha asia. Eihän sitä potentiaaliseen kumppaniin tutustuessa vielä muusta tiedä.

Ongelmaksi ulkonäköön tuijottaminen muuttuu silloin, kun ei nähdä toisessa mitään muuta. Silloin toista ei käsitä oikeastaan itsensä tapaan ihmisenä lainkaan, vaan jonkinlaisena esineenä ja hyödykkeenä, jonka arvon kauneus/komeus määrittää täysin.

Sellainen suhtautuminen on rumaa ja epäinhimillistä. Kuka haluaa olla vain käyttötavara?

Eipä se aina niin yksiselitteistä ole.

Etenkin meillä miehillä on aika monta asiaa joita pidetään haluttavina, ja jos naisella on joku/jotkut niistä, miellyttää ainakin monia. Joku katsoo tissejä, toinen peffaa, kolmas sääriä, ja sitä rataa.

Naisilla vaikuttaisi olevan paljon yksipuolisempi maku. Ei tarvitse arvailla onko pitkä vai lyhyt suositumpi, tai leveäharteinen vai kapeaharteinen.

Esimerkiksi tällä hetkellä mietin yhdessä liikkeessä työskentelevää todella ylipainoista naista joka on todella seksikäs. Samassa liikkeessä työskentelee fitnessmimmi joka on ulkonäöllisesti tasoa paremmannäköinen versio Janni Hussista, mutta ei ole yhtä seksikäs kuin tuo edellä mainittu.

Olen itse aika urheilullinen mies, ei ylipainoa.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi. Miehet eivät tunne rakkautta vaan ainoastaan himoa. Se miehen julistama "rakkaus" ei ole muuta kuin jalkovälin kihelmöintiä. 

Sehän on juuri päinvastoin.

Uhraus on ainoa todiste rakkaudesta, eikä nainen koskaan "ota luotia" miehensä puolesta, ei nainen anna paikkansa pelastusveneessä, jotta mies ja lapsi pelastautuisivat, jne jne. Mies voi antaa.

Mies on siis ainoa joka oikeasti kykenee rakastamaan kumppaniaan.

Vakava aihe, mutta asian voi esittää myös hauskasti:

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi. Miehet eivät tunne rakkautta vaan ainoastaan himoa. Se miehen julistama "rakkaus" ei ole muuta kuin jalkovälin kihelmöintiä. 

Sehän on juuri päinvastoin.

Uhraus on ainoa todiste rakkaudesta, eikä nainen koskaan "ota luotia" miehensä puolesta, ei nainen anna paikkansa pelastusveneessä, jotta mies ja lapsi pelastautuisivat, jne jne. Mies voi antaa.

Mies on siis ainoa joka oikeasti kykenee rakastamaan kumppaniaan.

Vakava aihe, mutta asian voi esittää myös hauskasti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

.

😂😂😂

Eipä mene miesten uskottelut läpi tässä ketjussa.

Kyllä. Mieheni on tur va paikanha kija, hän rakastui luonteeseeni. Kyllä rumatkin naiset voivat saada miehen, vaikka sitä ei tällä palstalla uskota.

.

Joo'o.

Mikä sitten on ruma nainen?

Suhteellisesti vai absoluuttisesti... mielestäni on äärimmäisen harvinaista, että nainen olisi ruma absoluuttisesti. Suhteellisesti tietenkin voi olla kun verrataan muuhun naispopulaatioon. 

Henkilökohtaisesti olen ihastunut hiukan vähemmänkin kauniisiin naisiin kyllä ihan hyvin. Olivatko he rumia - sitä on mahdotonta määrittää, koska olin ihastunut heihin. Silloin on vaikeaa tarkastella asiaa objektiivisesti. 

Sanoisin että kyllä. Mutta ei se mies silloin pidä sitä naista rumana.

Rakkaus on pelkkää biologiaa, tiedettä.

Ulkonäköön ihastutaan.

Rakkautta ei ole olemassakaan.

Ja lompakkoon ihastutaan ja teeskennellään.

Semmoista se on.

Vierailija kirjoitti:

Kysyin mieheltäni, ja hän vastasi, ettei voisi rakastua rumaan naiseen ellei jollakin tavalla pitäisi tätä viehättävänä. Sinänsä mielenkiintoista, sillä koen itse olevani vähän ruma. Mies on kehunut minua kauniiksi, seksikkääksi, ihanaksi ja suloiseksi lähes joka päivä viimeisen 15 vuoden ajan eli varmaan sitä hänen rakkauttaan ylläpitää jonkinlainen itsesuggerointi, jolla harhauttaa itsensä uskomaan minua viehättäväksi. Hauska seurata, milloin hänen käsityksensä minusta muuttuu ja onko sillä seurauksia parisuhteeseemme. Varmaan siinä vaiheessa, kun vartaloni lakkaa olemasta hyvä, hän alkaa hahmottamaan, ettei kasvotkaan ole kummoiset. Miehet ovat jossain asioissa valitettavan yksinkertaisia.

Milloin meinasit ruveta lihoamaan? Tai lopettamaan liikunnan?

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus on pelkkää biologiaa, tiedettä.

Ulkonäköön ihastutaan.

Rakkautta ei ole olemassakaan.

On sitä olemassa. Rakkaus on valinta, ei tunne.

M49 kirjoitti:

Tottakai voisin rakastua rumaan naiseen. Luonne, aktivisuus kaikilla elämän alueilla - myös sängyssä - ajaa helpoosti ulkokuoren ohitse.

 

Jos on tarpeeksi nuori, niin rumempikin käy. Esim. 17 vuotias herkkupeppu. Kyllä silloin  helposti irtoo. 

"Kauneus on katoavaista" . Siinäpä se. Pinnallista kaikki.

Vierailija kirjoitti:

En usko, tyytyä kyllä voi. Miesten rakkaus on valitettavasti tarkoitettu kauniille ja taviksille.

Joskus miettii miksi naiset kumminkin yleensä ovat jotenkin "paremman" näköisiä kuin miehet.  Johtuuko se urosten (ihmis-, miten lienee vaikka apinoilla?) viehtymyksestä tiettyihin piirteisiin jotka ovat sitten rikastuneet. Jälkeläisten hoivaaminen kävisi yhtä hyvin rumiltakin. Naishormoni aiheuttaa vain pehmeyttä, ei sinällään kauniina pidettyjä piirteitä.  Eikö se ole edes yksi hyvä asia mitä miehistä voi sanoa?  Se siinä on huonoa että hyvä näyttävyys ei aina vastaa hyvää pään sisältöä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai onko miehen rakkaus vain pinnallista että rakastuu vain jos nainen on nätti ?

Omasta puolesta pidän ns. rumankauniista naisista - kuka asian miten mieltääkään. Sellaisen kanssa sängyssä multa irtoaa melkein heti ..

Liittyy itsetuntoon. Ettei pärjäisi todella kauniin kanssa. Tai muu fiksaatio.  Ihan realistista. Naiset tosin osaavat katsoa ulkokuoren taaksekin, aistia tuollaiset ajatukset.  Siksi komeakin mies voi olla hiukan vastenmielinen jos taustalla on jotain vähemmän komeaa.