Saako seksistä puhua?

Kuulun ihmisiin, joiden mielestä seksin ei tule kuulua kepeisiin jokapäiväisiin puheenaiheisiin. Luen sen samaan joukkoon sairauksien kanssa. Ne ovat syvälle yksityiseen elämään kuuluvia asioita, joista sopii puhua vain valikoiden.

Usein seksistä puhumista puolustellaan sen luonnollisuudella. Samaan aikaan kuitenkin jo pikkulapsille opetetaan, että vessa-asioista puhuminen ruokapöydässä ei ole kohteliasta. Asioiden luonnollisuus ja niistä vapaasti puhuminen eivät ole aina luonteva pari. Kaikille ihmisille seksistä puhuminen tai seksipuheiden kuunteleminen ei ole helppoa, joten jo kohteliaisuussyiden vuoksi siitä tulisi pidättäytyä.

Henkilökohtaisesti myös koen seksiä tyrkyttävän kulttuurin latistavan seksuaalisuutta. Menneinä vuosikymmeninä Iltalehden niukkapukeisella tytöllä oli vielä arvoa, mutta nykyään iltapäivälehdissä vilautellaan niin paljon, että tuntuu kuin eläisi yläkroppa paljaana kulkevan heimon keskuudessa. Kun tissejä on siellä ja täällä ja p******takin on tulossa julkista tavaraa, mieli turtuu ja naisen kropan tarjoama jännite katoaa.

Minusta on vain kiva, jos seksuaalisuus on jonkin verran salamyhkäinen ja ehkä häpeällinenkin aihe, koska juuri tämä salamyhkäisyys ja häpeällisyys tekee siitä jotenkin erityistä. Eivätkö monet fantasiatkin ja niiden kiihottavuus perustu juuri seksuaalisuuden kulttuuriseen asemaan, jossa seksuaalisuutta tulkitaan vähän eri tavalla kuin monia muita asioita? Jos kaikesta seksuaalisuuden toteuttamisesta tulee täysin luonnollista, niin eikö se tuhoa paljon seksuaalista jännitystä ja jännitettä?