Miten pienillä tuloilla uskaltaa tehdä suurperheen?
Onko täällä yhtään pieni/keskituloista suurperheellistä? millaisilla tuloilla olet uskaltanut useamman lapsen tehdä? Pelkäätkö rahojen riittämistä koskaan?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ja miten tietyntaustaisilla ma***tuilla on varaa suurperheisiin?
En ymmärrä...
Miten niillä Kannuslaisilla, Liminkalaisilla tai Kempeleläisillä on varaa 10-15 lapseen. Tai tuolla Lapissa? Kun ei ole taustastakaan etua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi malsaa sata tonnia vauvasta 18-vuotiaaksi. Eli sen mukaan.
Ei takuulla maksa. Tiedän vaikka kuinka monta jotka ovat kasvattaneet lapsen aikuiseksi pienemmällä summalla. Ja ihan normaaleja työssäkäyviä aikuisia heistä on tullut.
Maksaa. Tulonmenetykset perhevapaiden aikana, kaikki tavara kuten syöttötuolit yms. Vaatteet. Koulutus. Ravinto. Suurempi asunto eli asumiskulut kasvavat + muut asumiskulut kuten vesi ja sähkö. Jos matkustaa, maksaa ne lastenkin matkat eli liikkuminen. Vapaa-aika eli harrastukset. Päivähoitomaksut.
Jos jaat 100 000e 18 vuodella niin aika vähän jää yhden vuoden kuluiksi. Sanoisin ettei 100 000e edes riitä.
Työssäni opettajana ihmettelen välillä, miten kukaan uskaltaa perustaa suurperheen (hankkia yli neljää lasta). Pikkulapsiarki voi olla omalla tavallaan vaativaa, mutta se ei ole mitään verrattuna kouluikäisten lasten asioiden hoitamiseen kustannuksien kasvusta puhumattakaan. Vanhempainillat ja muu yhteydenpito kodin ja koulun välillä, koulun retket ja tapahtumat, koulutarvikkeet ja urheiluvälineet. Näiden hoitamiseen ja hankkimiseen kuluu valtavasti aikaa, varsinkin jos nuori tarvitsee tavallista enemmän tukea esimerkiksi koulunkäyntiin liittyen. Nuori tarvitsee tilaa enemmän kuin pikkulapsi, myös harrastuksiin, ruokaan, elektroniikkaan ja vaatteisiin kuluu rahaa. Lukioon tarvitsee läppärin, ja koulukirjat ovat kalliita. Ammattikouluun pitää ostaa alan työvälineitä ja -vaatteita. Tarvitaan vanhojenpuku, mopo, ajokortti, käyttörahaa omiin menoihin. Vastuu ei lopu nuoren täyttäessä 18 vuotta vaan jatkuu siihen asti, että nuori valmistuu toisen asteen oppilaitoksesta ja saa töitä tai jatkaa opintoja ja muuttaa omilleen.
Valitettavan usein suurperheiden nuoret ovat aika lailla omillaan, ja heitä pidetään perheissään aikuisempina kuin ikätovereitaan omissa perheissään. Väsyneinä vanhemmilla ei ole resursseja olla yhteydessä kouluun ja tukea nuorta, jos tällä on opiskeluun tai vaikka kaverisuhteisiin liittyviä vaikeuksia. Saatetaanpa nuorta jopa käyttää kotona äidin apulaisena niin, että läksyjenteko ja kokeisiin lukeminen kärsii. On yllättävän yleistä, että 15-16-vuotias joutuu jäämään koulusta kotiin hoitamaan sairasta pikkusisarusta tai vastaavaa. Mietin välillä, että mikä näissä tapauksissa on oikein ollut se tausta-ajatus lapsilukua päätettäessä ja että onkohan elämää mietitty pikkulapsivaihetta pidemmälle.
Opiskelen ja saan nettona n. 1000e tukia kuukaudessa ja mies palkkaa n. 2000. 4 lasta, suurin ongelma oli asuntolainan saaminen kun oli jo monta lasta ja täytyi asua suuressa vuokrakämpässä. Säästettiin käsiraha asuntoon ja sen jälkeen on saanut elellä ns leveämmin. Tehdään itse ruokamme ja ostellaan käytettynä kaikki mikä hyväkuntoisena ja kohtuullisella vaivalla löytyy. Ulkoiluvaatteet poikkeus ja ne ostetaan aina uutena ja hyviä merkkejä jotka eivät hajoa heti käytössä. Matkustetaan pohjoismaissa autolla ja harrastelen käsitöitä ja kesällä säilötään paljon luonnonantimia. En koe että olisimme mitenkään köyhiä, teinille ostetaan merkkivaatteita sen verran että voi mieluisissa kulkea koulussa mutta ei mitenkään yli tarpeen. Asutaan keskisuuren kaupungin lapsiperheystävällisessä taajamassa uudehkossa kerrostalossa omassa osakkeessa. Rahaa säästetään joka kuukausi remonttia varten.
Jumala pitää huolen luomastaan ihmisestä.
"Lapsi tuo leivän tullessaan. "
Ihmettelen yhtä tuttavaa, jolle on kuudes lapsi tulossa. Kyseessä on uusperhe, ja tämä kuudes on nyt se yhteinen lapsi. Kuitenkin. Kuusi lasta on mielettömästi, vaikka kuinka on uusperhe kyseessä. Kaikki lapset ovat alle kouluikäisiä. Vanhemmat ovat kouluttamattomia, nuoria ja pienipalkkaisessa työssä (tyyliin kaupan kassa ja nuoriso-ohjaaja).
En ymmärrä, miten uskaltavat. Monta isoa lasta on tajuton rahareikä, ja suuri lapsiluku karsii väistämättä esim. harrastus- ja matkustusmahdollisuuksia ja myös ihan arkisia juttuja kuten vaateostoksia tai leffakäyntejä. Ex-tempore kahvilakäynti koko jengille onkin äkkiä satasen keikka. Ihan hullua.
Eikä siinä, varmaan heille on täysin ok elää niukasti ja ilman mitään ekstraa. Eikä siinä mitään väärää ole. Mutta väistämättä mietin, ymmärtävätkö nämä ihmiset, miten paljon lapsiin menee rahaa ja mistä lapset jäävät rahanpuutteen takia paitsi. Ei tuollaiselle jengille mitään ajokortteja kustanneta, hyvä jos edes lukiokirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Jumala pitää huolen luomastaan ihmisestä.
"Lapsi tuo leivän tullessaan. "
Tuo on lähinnä rienausta. Kuka loi ne miljoonat ihmiset, jotka kuolevat nälkään?
Kaupungissa bussit vaan kirskuu menemään mutta maalla (julkiset?) yhteydet ovat hyvästä.
Huonon diilin olette tehneet, 400e vastike on aika kova ja 500e lainan lyhennystä ei kovin paljon..
Enpä ole myöskään törmännyt tuohon sameanpaskaiseen taivaaseen Suomessa (enkä kyllä missään muuallakaan).
Mutta tärkein syy miksi alapeukutin on se, että kirjoitat viestisi ikävällä sävyllä.