Vehnägluteeni myrkkyä vatsalle?
Mikähän siinä oikein on mutta tuntuu siltä, ettei vatsani kestä tuota vehnägluteenia ollenkaan. Viljoja muuten pystyn syömään mutta leivät, johon on venhägluteenia lisätty joudun jättämään kaupna hyllylle. Niitä ei pysty syömään kuin muutaman palan. Jos syö enemmän niin vatsa on loppupäivän kipeä ja turvonnut ihan suolistoon asti.
Ei tule enää lipää paljoakaan syötyä.
Kommentit (32)
Minulle ei sovi majoneesi, saan siitä vatsani todella kipeäksi. Silti en ole sitä mieltä, että majonnesi on myrkkyä. Jos venhä ei sovi, älä syö. Ihan voi omaa järkeä käyttää näissä asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Jos se vehnä nyt olisi sellaista myrkkyä niin kuin jotkut väittävät, niin johan monet pelkkää vehnäleipää mussuttavat kansakunnat olisivat kuolleet yhdettömiin.
Jos et siedä vehnää, niin kokeilepa 100-prosenttista hiivatonta ruisleipää. On kiinnostavaa, että tuo mainittu leipä ei aiheuta minulla vatsanväänteitä tai närästystä, vaikka monet miedommiksi mielletyt leivät sen saattavat hyvinkin tehdä. Vehnäpullassa olen havainnut kardemumman aiheuttavan minulle pahaa oloa. Eli aina ei ehkä vilja ja sen ainesosat oletkaan peikkoja, vaan jokin muu, esim. mauste tai hiiva. Voin syödä hiivalla nostatettua leipää huoletta, mutta hiivaton juureen tehty ruisleipä vaan maistuu niin paljon paremmalta.
Ei pitäisi olla vaikea vältellä sellaisia aineita, jotka eivät itselle sovi riippumatta siitä, mitä ovat viralliset ruokasuositukset. Olen tavannut ihmisiä, joiden vatsa ei kestä mustikka, ja vielä enemmän niitä, jotka eivät voi syödä ruista missään muodossa.
Mutta tiettyjen aineiden välttely edellyttäisi sitä, että saisi puhtaita, käsittelemättömiä ruoka-aineita, kun vehnäpullaa ilman lisättyä gluteenia ja kardemummaa ( en olekaan ainoa, jolle se ei sovi!) tai kermaa ilman karrageenia on vaikea löytää.
Lähiruoka olisi ihan hyvä juttu, mutta näillä mailla ei kasva karrageenia ja gluteenikin on vähissä, ja juuri siksi sitä lisätään kotimaisista aineksista valmistettuihin leipiin.
oletko kokeillut jättää hiiva pois kokonaan ja syöt lripiä jotka on valmistettu täysin vehnäjuureen? vehnäjauhoja , vrhnähluyrrnia syytetään liian usein vatsa vaivoista vaikka syy boi olla tuo teollinen hiiva joka lisää yleensä väärirn bakteerien kasvua suolistossa ja vatsassa. Harva lääkäri on edes tietoinen hiivan sltistamisesta eri sairauksille.Kun minä jätin teolliden hiivan pois (valmistin itse hiivan kun ditä jossain pakosta tarvitsee) ja kaikki lrivät meifän taloudessa on ilman hiivaa ja lisäyksenä nyt tuli sokerittomana.joten meilä ei ole mitään vatsa vaivaa vehnästä tai gluteenista. tämä into jättää vehnät pois tuo myös ongelmia suolistoon. hiilihydraatit kun ovat vältyämättömiä suolistossa....
vaikuttaa kun syy pää olisi hiiva. Oireesi viittaavat suoraan etyä on hiiva. jätä hiiva kokonasn pois.ja tee leivät itse vehnäjuureen.minäkin voin toki leipoa sinulle .
Lähes kaikki ruoka on myös jollakin tapaa haitallista, joillekin enemmän kuin toisille niin että pitää oppia tunnistamaan ne itselle sopivat jos ongelmia ilmenee.
Minulle vehnä tuntuu aiheuttavan turvotusta. Ei mitään älytöntä, mutta esimerkiksi makaronilaatikkoa syötyäni tuntuu siltä kuin ylävartaloon olisi heti kertynyt lisää nestettä. Pyrinkin pitämään vehnän käytön mahdollisimman vähällä, mutta valitettavasti se on yksi halvimmista raaka-aineista ja siksi sitä on vähän joka paikassa.
Mäkin jouduin jättämään gluteenileivät pois. Kaurakaan ei sovi, eikä ruis eikä ohra. Pitäisi tehdä keliakiatesti. Mutta ongelmani on, ettei valmiit gluteenittomatkaan leivät aina ihan sovi. Olen ihan pulassa syömiseni kanssa kun perunakaan ei sovi enää.
Luultavasti nykyruoka on huonompaa kuin ennen kun lähes kaikki tuttavani valittavat vatsaongelmista.
Vehnään on syöty vuosituhansia. Useimmat sitä syöneet ovat kuolleet, ja loputkin kuolevat. On se myrkky.
On. Kuuluu vältettäviin aineksiin. Ei tee hyvää suolistolle ja ei siten muuallekaan kehossa.
Mun elämänlaatu otti loikkia parempaan kun jätin maitotuotteet, viljat ja punaisen lihan pois.
Teollisuusentsyymeitä:
Entsyymeillä monia hyötyjä
Tunnetuin ja vanhin leivonnassa käytetty entsyymiryhmä ovat amylaasit. Leivonnassa käytetyt amylaasit voivat olla peräisin jauhosta, maltaasta, sienistä tai homeista. Prosessikäyttäytyminen vaihtelee alkuperältään erilaisilla amylaaseilla, samoin niiden lämmönkestävyys.
Bakteeriperäiset amylaasit saattavat jo selvitä leivontaprosessista, mikä tekee niiden annostelusta vaativaa. Yleensä kohtuullisesti lämpöä sietävät amylaasit toimivat parhaiten leivontasovellutuksissa. Amylaaseja käytetään jauhon sakoluvun säätöön ja hidastamaan leivän kovettumista eli vanhenemista varastoinnin aikana.
Leivonnassa käytetyt proteaasit pilkkovat jauhon proteiineja peptideiksi ja aminohapoiksi. Niitä käytetään muokkaamaan taikinan käsittelyominaisuuksia, mikä perustuu proteaasien kykyyn muokata taikinan reologisia ominaisuuksia.
Proteaaseja käytetään erityisesti korvamaamaan kemiallista taikinan pehmentämistä glutationilla tai sulfiitilla. Aminohappoja tuottavilla proteaaseilla voidaan myös muokata leipomotuotteiden väriä ja makua Maillardin reaktiota hyväksikäyttäen.
Mikrobiperäisiä ksylanaaseja käytetään parantamaan taikinan pehmeyttä, stabiilisuutta, elastisuutta ja venyvyyttä. Leivässä optimaalinen ksylanaasin käyttö näkyy parantuneena uuninousuna ja tilavuutena. Ksylanaasien toiminta perustuu jauhon veteen liukenemattoman arabinoksylaanin hydrolysoitumisena vesiliuokoiseksi arabinosksylaaniksi.
Muita vähemmän yleisiä leivonnassa käytettyjä entsyymejä ovat lipoksygenaasit (sisuksen vaalentaminen, sekoituskestävyys, taikinan käsiteltävyys ja leivän tilavuus), glukoosioksidaasit (taikinan vahventaminen, vähäisempi tarttuvuus ja parantunut tilavuus), ristisilloittavat entsyymit kuten lakkaasi ja transglutaminaasi (sitkon vahvistaminen, vedensidonnan lisääminen, parempi tilavuus).
Lähde: http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/entsyymeilla-ja-raskituksella…