Irtisanominen, kun sairaus on itseaiheutettu
Kävi pahin mahdollinen. Palkkasin helmikuussa toimistooni työntekijän, joka on valehtelematta ollut töissä tänä vuonna yhteensä 12 viikkoa. Sairauspoissaoloja on kertynyt yksinomaan työntekijän urheiluharrastuksesta johtuen. Milloin on selkä kipeä, varvas murtunut, niska venähtänyt jne. Töitä olisi vaikka kuinka meille kahdelle, enkä pysty palkkaamaan kolmatta henkilöä tuuraamaan sairaspoissaoloja tekemättä tappiota/konkurssia.
Mutta millä ihmeen perusteella voin irtisanoa työntekijän? Sairauspoissaolohan ei ole irtisanomisperuste. En voi edes antaa varoitusta, sillä tuskin minulla on oikeus puuttua siihen, mitä työntekijä tekee vapaa-ajallaan enkä varoituksessa voi viitata sairauspoissaoloihin. Onko minun pakko tehdä konkurssi, pilata oma maineeni tavarantoimittajien nähden ja vetää koko perhe mukaan talousahdinkoon vain, jotta voisin irtisanoa tämän työntekijän taloudellisista syistä?
Kommentit (33)
Miksi olette työnantajat niin sinisilmäisiä ja palkkaatte tyhmästi vain nuorempia? Itse olen ollut viimeisen 18 vuoden aikana yhteensä 2 kuukautta sairaslomalla (murtunut käsi reilu kuukausi). En kuitenkaan kelpaa edes työhaastatteluun (haen välillä muita töitä).
Nykyisestä työnantajasta en pääse eroon. En sitten millään.
Vierailija kirjoitti:
Tästä se nähdään, että urheilu aiheuttaa eniten sairauskuluja. Läskejä vaan syytellään, mutta todellisuus on muuta. Voit aina irtisanoa ihmisen. Maksimikorvaus laittomasta irtisanomsiesta on 6kk palkka. Mikäli hän on uusi työntekijä, jäänee alle kahden kk palkkaan. Eri asia on se, lähteekö hän edes käräjille.
Tästä viestistä ei tainnut löytyä yhtäkään lausetta, joka olisi totta:
- Ihmisen sinänsä voi irtisanoa - mutta lailliset perusteet irtisanomiselle ovat aika tiukat.
- Oikeuskäytännön perusteella tyypillinen korvaus laittomasta irtisanomisesta on vuoden palkan luokkaa. Maksimikorvausta ei taida olla.
- Työsuhteen pituus ei vaikuta irtisanomiskorvaukseen (=laiton irtisanominen on yhtä laiton, olipa työsuhde kestänyt 30 minuuttia tai 30 vuotta).
- Ja lopuksi: epäterveelliset elämäntavat ja elintasosairaudet aiheuttavat kaikista eniten saikkuja. Kts. vaikka yli 40-vuotiaat "tapasaikuttajat".
Mielenkiintoista, ettei AP purkanut saikuttajan työsuhdetta koeaikana. Koska nyt on jo liian myöhäistä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan työterveyteen. Tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanominen on toinen vaihtoehto. Jos tyyppiä ei ole näkynyt työmaalla aikaisemminkaan, ei tilanne varsinaisesti huonone nykyisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin harvoin kun on töissä, hoitaako hommansa? Mitä työtä hän tekee, joku murtunut varvas tai nyrjähtänyt nilkka eivät estä useimpia toimistotöitä.
Lääkärihän tuon määrittelee ja kirjoittaa sen mukaan sairaslomaa. Jos ei itselläsi ole kokemust, niin murtuneella varpaalla tai nyrjähtäneellä nilkalla on aika hankala päästä töihin.
Entinen työkaveri kävi töissä jalka paketissa, työnantaja maksoi taksin työmatkoille. Toki oli paljon isompi firma kyseessä.
Itse olin jalkaleikkauksessa. Sain sairaslomaa 6 viikkoa. Katsoin kuitenkin, että pystyn liikkumaan ja koska teen ns. aivotyötä, pystyn tulemaan työhön, eihän aivojani leikattu. Asiasta piti sopia sekä lääkärin että työnantajan kanssa. Hyvin meni ja toivuin nopeasti. Eli ei aina se lääkärin kirjoittama sairasloman määrä on laki.
Alkoiko saikuttelu vasta koeajan - 4 kk - jälkeen? Muussa tapauksessa Ihmettelen, että et päästänyt hänestä irti jo koeaikana tai sen loppuessa.
Missä teidän firmalla on työterveyshuolto ja mitkä säännöt varhaisen puuttisen mallissa? Työnantajalla on velvollisuus puuttua sairauspoissaoloihin, esim. keskustella jos poissaoloja on 3 kpl / 3 kk tai jos poissaolo kestää yli 30 vrk. Kuukauden poissaolon jälkeen työhön paluu tapahtuu työkuntoisuustarkastuksen kautta. Yleensä järjestetään myös työkykyneuvottelu. Olet varmaan kuitenkin saanut työterveyshoitajalta tai -lääkäriltä sopivuuslausunnon koeajan aikana tästä työntekijästä? Sinänsä kyllä eeikoista ettei työterveyshoitaja ole ollut yhteydessä, jos poissaoloja on noin paljon. Luulisi hänenkin laskirien hälyttävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä se nähdään, että urheilu aiheuttaa eniten sairauskuluja. Läskejä vaan syytellään, mutta todellisuus on muuta. Voit aina irtisanoa ihmisen. Maksimikorvaus laittomasta irtisanomsiesta on 6kk palkka. Mikäli hän on uusi työntekijä, jäänee alle kahden kk palkkaan. Eri asia on se, lähteekö hän edes käräjille.
Tästä viestistä ei tainnut löytyä yhtäkään lausetta, joka olisi totta:
- Ihmisen sinänsä voi irtisanoa - mutta lailliset perusteet irtisanomiselle ovat aika tiukat.
- Oikeuskäytännön perusteella tyypillinen korvaus laittomasta irtisanomisesta on vuoden palkan luokkaa. Maksimikorvausta ei taida olla.
- Työsuhteen pituus ei vaikuta irtisanomiskorvaukseen (=laiton irtisanominen on yhtä laiton, olipa työsuhde kestänyt 30 minuuttia tai 30 vuotta).
- Ja lopuksi: epäterveelliset elämäntavat ja elintasosairaudet aiheuttavat kaikista eniten saikkuja. Kts. vaikka yli 40-vuotiaat "tapasaikuttajat".Mielenkiintoista, ettei AP purkanut saikuttajan työsuhdetta koeaikana. Koska nyt on jo liian myöhäistä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan työterveyteen. Tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanominen on toinen vaihtoehto. Jos tyyppiä ei ole näkynyt työmaalla aikaisemminkaan, ei tilanne varsinaisesti huonone nykyisestä.
Minut on irtisanottu laittomasti, korvaus 3 kk palkka. Harva saa enempää.
Vierailija kirjoitti:
Tiesithän, että sairaslomapalkan maksuvelvollisuus on sidottu työsuhteen kestoon. Ja noin lyhyellä työsuhteella se on lyhyt.
Ja toisekseen, Kela korvaa työnantajan maksaman sairasajanpalkan työnantajalle karenssipäivien jälkeen.
Tämä tiedoksi, jos pelkäät yrityksesi menevän konkurssiin sairaslomien vuoksi.
Ap:llä oli suurin ongelma siinä, että työntekijän työt kaatuvat hänen niskaansa kun työntekijä saikuttaa. Siinä ei lohduta Kelan korvaukset, jos työt jäävät rästiin
Vierailija kirjoitti:
Tiesithän, että sairaslomapalkan maksuvelvollisuus on sidottu työsuhteen kestoon. Ja noin lyhyellä työsuhteella se on lyhyt.
Ja toisekseen, Kela korvaa työnantajan maksaman sairasajanpalkan työnantajalle karenssipäivien jälkeen.
Tämä tiedoksi, jos pelkäät yrityksesi menevän konkurssiin sairaslomien vuoksi.
Kaksi viikkoa on omavastuuaika joka tapauksessa. Kela ei maksa ennen yhtään mitään, ellei ole osoitettavissa, että sama sairaus tai vamma aiheuttaa uudestaan poissaoloja. Kokemusta on ja siitäkin, että Kelan ohjeistuksen vuoksi vain vähän vakavammissa tilanteissa kirjoitetaan helpoiten juuri se kaksi viikkoa sairaslomaa.
Yrittäjä voi olla yhteydessä työterveyteen ja kertoa, että työntekijä on ollut todella paljon poissa. Sieltä neuvotaan ja vähennetään ylimääräisten sairaspäivien kirjoittamista.
Lisäksi työntekijälle voi aina antaa potkut. Yksi keino on, että palkkaa uuden ja kun yrityksen kassavirta ei riitä tai työmäärä vähenee, voi samantien todeta tuotannolliset ja taloudelliset syyt irtisanomisperusteeksi. Lisäksi jos tarvitsee toimihenkilön ja työntekijä on vain käsitöihin kykenevä tai jos tarvitsee tuotantoon tekijän ja työntekijä on korkeakoulutettu, ei irtisanominen estä palkkaamista. Toimenkuvan ja tekemisten pitää vaan olla jonkinverran erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin harvoin kun on töissä, hoitaako hommansa? Mitä työtä hän tekee, joku murtunut varvas tai nyrjähtänyt nilkka eivät estä useimpia toimistotöitä.
Lääkärihän tuon määrittelee ja kirjoittaa sen mukaan sairaslomaa. Jos ei itselläsi ole kokemust, niin murtuneella varpaalla tai nyrjähtäneellä nilkalla on aika hankala päästä töihin.
Entinen työkaveri kävi töissä jalka paketissa, työnantaja maksoi taksin työmatkoille. Toki oli paljon isompi firma kyseessä.
Yrittäjällä joka ei voi palkata kolmatta varmaan löytyykin rahaa maksaa taksi, jotta puolikuntoinen pääsee töihin.
Kyyti töihin ei ole työnantajan velvollisuuskaan. Jos on invaliditeettia, kunnan kuuluu huolehtia liikkumisen apuvälineistä. Lyhytaikainen tilapäinen vamma taitaa olla loukkaantuneen vastuulla. Tai voi kai sellaisessakin tilanteessa selvittää asiaa kunnalta.
Täällä osa puhuu kuin pikkufirmassa olisi työterveyshuolto kuin isoissa firmoissa. Lakisääteinen minimi työterveyspalvelulle sisältää sopimuksen paikallisen tk:n kanssa ja se on suomeksi sanottuna ennalta ehkäisevää toimintaa eli tk:sta tulee joku kerran vuodessa arvioimaan työpaikan työskentelyolosuhteita ja neuvomaan, jos on aihetta. Mitään sairaudenhoitoa se ei sisällä, vaan työntekijät saavat käydä omalla kustannuksellaan, missä haluavat. Ei pk-yritysten yrittäjillä ole varaa maksaa enempää, ei itselleenkään.
Vierailija kirjoitti:
Täällä osa puhuu kuin pikkufirmassa olisi työterveyshuolto kuin isoissa firmoissa. Lakisääteinen minimi työterveyspalvelulle sisältää sopimuksen paikallisen tk:n kanssa ja se on suomeksi sanottuna ennalta ehkäisevää toimintaa eli tk:sta tulee joku kerran vuodessa arvioimaan työpaikan työskentelyolosuhteita ja neuvomaan, jos on aihetta. Mitään sairaudenhoitoa se ei sisällä, vaan työntekijät saavat käydä omalla kustannuksellaan, missä haluavat. Ei pk-yritysten yrittäjillä ole varaa maksaa enempää, ei itselleenkään.
Siellä missä on työterveys on tuollaisessa tilanteessa hyvä sopia käyntikohtainen laskutus perustyöterveyden päälle. Sen voi ainakin kysyä milloin vaan. Tavallinen vartin lääkärinkäynti ei ole kallis työpäivän kustannuksiin verrattuna. Taisi olla viidenkympin luokkaa.
Ainakin minä järjestin asian niin, kun omassa yrityksessäni työntekijällä oli useita sairaslomia. Oli juuri ollut kaksi viikkoa saikulla, työpäivän aikana valitti kipua, ja arveli saavansa loppuviikoksi lisää saikkua, varasin ajan työterveyteen ja käskin käydä siellä. Sanoin varaamani lääkärin syyksi, että hoidetaan se kuntoon yksityisellä, kun kunnallisella ei etene. Seuraavana aamuna hän ilmestyikin töihin ja kertoi harkinneensa, että ei se ollut työkykyä vähentävä kipu, joten ei lopulta huolinut sairaslomaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä osa puhuu kuin pikkufirmassa olisi työterveyshuolto kuin isoissa firmoissa. Lakisääteinen minimi työterveyspalvelulle sisältää sopimuksen paikallisen tk:n kanssa ja se on suomeksi sanottuna ennalta ehkäisevää toimintaa eli tk:sta tulee joku kerran vuodessa arvioimaan työpaikan työskentelyolosuhteita ja neuvomaan, jos on aihetta. Mitään sairaudenhoitoa se ei sisällä, vaan työntekijät saavat käydä omalla kustannuksellaan, missä haluavat. Ei pk-yritysten yrittäjillä ole varaa maksaa enempää, ei itselleenkään.
Tää kaikki alla oleva on lakisääteistä työterveyshuoltoa. Myös siellä tk:ssa.
klo 9:19 | 23.9.2016
Missä teidän firmalla on työterveyshuolto ja mitkä säännöt varhaisen puuttisen mallissa? Työnantajalla on velvollisuus puuttua sairauspoissaoloihin, esim. keskustella jos poissaoloja on 3 kpl / 3 kk tai jos poissaolo kestää yli 30 vrk. Kuukauden poissaolon jälkeen työhön paluu tapahtuu työkuntoisuustarkastuksen kautta. Yleensä järjestetään myös työkykyneuvottelu. Olet varmaan kuitenkin saanut työterveyshoitajalta tai -lääkäriltä sopivuuslausunnon koeajan aikana tästä työntekijästä? Sinänsä kyllä eeikoista ettei työterveyshoitaja ole ollut yhteydessä, jos poissaoloja on noin paljon. Luulisi hänenkin laskirien hälyttävän.
Työnantajallahan on mahdollisuus olla hyväksymättä sairaslomaa.