Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Olen n. 20-kymppinen, olen pitkässä suhteessa.
Niihin aikoihin kun mieheni asui vielä kotonaan, hänen äitinsä kävi usein minuun käsiksi. Potkinut päähän, töninyt, riuhtonut. Puhuttiin aina nämä asiat läpi uudestaan ja uudestaan anopin kanssa seuravaana päivänä ja koitin olla ymmärtäväinen: "olin vähän ottanut ja olen mustasukkainen pojastani, veit hänet minulta".

Yhtenä iltana kyllästyin ja huusin hänelle takaisin kurkku suorana. Päällekäymiset loppu. Se ei lopettanut seläntakana haukkumista, joskus suoraan haukkumista esim läskiksi (kännin piikkiin, tietenkin).
Nyt asun miehen kanssa yhdessä, ja anoppi haluaisi kyläillä useamminkin. Ongelma on, että minusta tuntuu erittäin ahdistavalta päästää väkivaltainen, suustaan paha anoppi meille. Kasvoin erittäin väkivaltaisissa ja turvattomissa oloissa, joten tämä tuntuu jotenkin aivan sietämättömältä.
Hän on käynyt meillä kahvilla, ollut suhkot normaalisti pientä vittuilua ja sikailua huomioimatta, mutta sen jälkeen on henkisesti niin paska olla.
Anoppi kävi viikonloppuna. Vieläkin vituttaa, raivostuttaa, oksettaa. Tää on mun turvapaikka.
Mies ei tietenkään ymmärrä, kasvanut pumpulissa omastakin mielestä. Onko kohtalontovereita, osaako joku auttaa?

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

Tässä maailmassa ei kannata olla liian kiltti, tee miehelle selväksi että et halua kuulla anopista eikä mokoma matami pääse enää teidän taloon.
Jos lapsuutesi oli kauhea, ansaitset nyt aikuisena ihmisenä oman turvallisen kodin eikä sinne tarvitse päästää ketään ketä et sinne halua. <3

Vierailija

Omassa kodissa ei tarvi sietää tuollaista käytöstä, pahoinpitelyä ei missään. Ei, vaikka toinen olisi kännissä ja puolison äiti. Mitä tarkoitat tässä sikailulla?

Mitä mieltä miehesi on anopin väkivaltaisuudesta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Minusta tuollaisen käytöksen sietäminen on vaarallista traumatisoituneelle ihmiselle.
Henkinen hyvinvointi ja tasapaino on vaarassa.
Heivaa anoppi helvettiin ja elä uutta elämääsi.
Sinun ei tarvitse katsoa lapsuuttasi uudestaan kuin filmiltä. Jos mies ei ymmärrä heivaa sekin.

Vierailija

Siis puolisosi haluaa päästää kotiinne henkilön, joka on pahoinpidellyt sinua? Taitaa olla eka kerta kun sanon tän täällä, mutta jätä se sika.

Vierailija

Mitä ihmettä? Miehesi on tietoinen, että äitinsä pahoinpitelee ja haukkuu sinua, ja hänelle se on ok? Miehesi tulisi olla sinun puolellasi, jos hänellä on vähänkään järkeä päässään ja välittää sinusta aidosti. 

Anopille porttikielto teille, mies tavatkoon häntä muualla. Jos mies ei tätä suostu ymmärtämään, niin kenkää mokomalle tampiolle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Omassa kodissa ei tarvi sietää tuollaista käytöstä, pahoinpitelyä ei missään. Ei, vaikka toinen olisi kännissä ja puolison äiti. Mitä tarkoitat tässä sikailulla?

Mitä mieltä miehesi on anopin väkivaltaisuudesta?

Omassa kotonani ei onneksi ole käynyt käsiksi tai haukkunut, vielä. Muutimme vasta. Vittuilee vaan joka asiasta mistä pystyy. Sikailee meillä esimerkiksi niin, että kaatoi yhtäkkiä maljakosta koristeet pois keskelle pöytää ja kaatoi siihen salaa tuomastaan viinipullosta viiniä.
Pokkana tutkii huoneet ja kaapit, jos niissä olisi jotain uutta. Arvostelee huonekaluja ja jopa kissaamme.

Mieheni oli alussa ymmällään äitinsä käytöksestä, ei oikein osannut reagoida, sillä äitinsä ei ole käyttäytynyt häntä kohtaan noin. Olivat siis todella läheisiä. Äitinsä veti tietenkin säälikortin esiin pojalleen. Meni aikansa ennenkuin mieheni pystyi edes käsittelemään sen, mitä äitinsä on tehnyt minulle. Se oma äiti, joka melkein pyyhki poikansa takamuksenkin. Jotenkin ei kai voinut uskoa aluksi, äitinsä on taitava valehtelemaan ja manipuloimaan.
Kerran äitinsä oli humalassa, yhtäkkiä päätti tulla oven läpi, minulle huutaen, jolloin mieheni kaivoi jostain hävinneet kiveksensä ja tuli väliin. Hän joutui kaikin voimin pitelemään äitiänsä ettei kävisi kiinni, äitinsä ilme oli näkemisen arvoinen. Hän ei ollut uskoa sitä. Sillä hetkellä heidän läheinen suhteensa rikkoontui.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Miehesi on tietoinen, että äitinsä pahoinpitelee ja haukkuu sinua, ja hänelle se on ok? Miehesi tulisi olla sinun puolellasi, jos hänellä on vähänkään järkeä päässään ja välittää sinusta aidosti. 

Anopille porttikielto teille, mies tavatkoon häntä muualla. Jos mies ei tätä suostu ymmärtämään, niin kenkää mokomalle tampiolle.

Taidankin näyttää tämän viestin miehelle.
Ymmärrän, että hänen voi olla vaikea ymmärtää kun ollaan niin erilaisista oloista. Mutta toisaalta, pitäisihän tämän olla päivänselvä asia... Mies jankkaa, että "se on mun perhe ja ne on mulle tärkeitä" ja "jos se ei saa käydä meillä, sinä saat soittaa sille ettei saa tulla meille".
Minun mielenterveys ja onnellisuus pitäisi myös olla tärkeitä... :(

Ap

Vierailija

A1 kirjoitti:
Kummallinen on mieheskin kun päästää kännianopin teille. Näyttää kovasti tykkäävän sun alistamisesta. Sairasta porukkaa.

Se on niin äitinsä poika.. Huoh.

Ap

Vierailija

Ei tuossa ole muuta mahdollisuutta kuin miehen valita äitisi tai sinä. Ikävä homma, jos valitsee äitinsä, sillä seuraavakaan suhde ei tule onnistumaan. Tämä äitihän on sairas. Ehdoton ei että kyläilyjä ei tule, vaikka koti on miehenkin. Pysy erossa tästä ihmisestä. On ilmeisesti mielenterveysongelmainen ja alkoholisti, kun viinitkin salaa kuljettaa matkassa. On siis arvaamaton ja vaarallinen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa kodissa ei tarvi sietää tuollaista käytöstä, pahoinpitelyä ei missään. Ei, vaikka toinen olisi kännissä ja puolison äiti. Mitä tarkoitat tässä sikailulla?

Mitä mieltä miehesi on anopin väkivaltaisuudesta?

Omassa kotonani ei onneksi ole käynyt käsiksi tai haukkunut, vielä. Muutimme vasta. Vittuilee vaan joka asiasta mistä pystyy. Sikailee meillä esimerkiksi niin, että kaatoi yhtäkkiä maljakosta koristeet pois keskelle pöytää ja kaatoi siihen salaa tuomastaan viinipullosta viiniä.
Pokkana tutkii huoneet ja kaapit, jos niissä olisi jotain uutta. Arvostelee huonekaluja ja jopa kissaamme.

Mieheni oli alussa ymmällään äitinsä käytöksestä, ei oikein osannut reagoida, sillä äitinsä ei ole käyttäytynyt häntä kohtaan noin. Olivat siis todella läheisiä. Äitinsä veti tietenkin säälikortin esiin pojalleen. Meni aikansa ennenkuin mieheni pystyi edes käsittelemään sen, mitä äitinsä on tehnyt minulle. Se oma äiti, joka melkein pyyhki poikansa takamuksenkin. Jotenkin ei kai voinut uskoa aluksi, äitinsä on taitava valehtelemaan ja manipuloimaan.
Kerran äitinsä oli humalassa, yhtäkkiä päätti tulla oven läpi, minulle huutaen, jolloin mieheni kaivoi jostain hävinneet kiveksensä ja tuli väliin. Hän joutui kaikin voimin pitelemään äitiänsä ettei kävisi kiinni, äitinsä ilme oli näkemisen arvoinen. Hän ei ollut uskoa sitä. Sillä hetkellä heidän läheinen suhteensa rikkoontui.

Juttu on silleen, että jos ottaa miehen, ottaa se sukulaisetkin. Ja jos poika on noin äitinsä lumoissa, eikä tajua tätä jonkunlaiseksi narsistiksi, niin ...

olisi melkein viisaimpi, kun katselisit sellaisen rauhallisen miehen, jolla ei ole moista painolastia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole muuta mahdollisuutta kuin miehen valita äitisi tai sinä. Ikävä homma, jos valitsee äitinsä, sillä seuraavakaan suhde ei tule onnistumaan. Tämä äitihän on sairas. Ehdoton ei että kyläilyjä ei tule, vaikka koti on miehenkin. Pysy erossa tästä ihmisestä. On ilmeisesti mielenterveysongelmainen ja alkoholisti, kun viinitkin salaa kuljettaa matkassa. On siis arvaamaton ja vaarallinen.

Tekisi mieli vaatia, että ei edes pitäisi tähän rouvaan yhteyttä. Oksettaa ajatella, että he soittelevat toisilleen. Olisiko liian lapsellista vaatia, noin mustavalkoisesti, että äiti tai minä?

Ap

Vierailija

Onko anoppi alkoholisti? Tuo ei ole enää huonoa käytöstä, vaan henkistä väkivaltaa ja vallan käyttöä!

Mun anoppi ei ole käynyt käsiksi, mutta arvostellut ihan kaiken, mahdollisimman ilkeästi. Ihan vääränlainen sohva ostettiin, matto väärää väriä, uudet verhotkin kauheat, kun en ollut kutonut kankaita itse. (Anoppi viimeisen päälle käsityöihminen, kaikki mahdollisimman kotikutoisen näköinen kelpaa). Toisti nämä aina käydessään, ettei miniä vaan unohda.

Nyt rajaat. Älä yritäkään sietää saati ymmärtää, vaan teet selväksi, ettei noin käyttäydytä sua kohtaan. Jos ei mene jakeluun, anopille porttikielto tai välit poikki kokonaan. Et menetä mitään, jos tuollainen hirviö katoaa elämästäsi!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole muuta mahdollisuutta kuin miehen valita äitisi tai sinä. Ikävä homma, jos valitsee äitinsä, sillä seuraavakaan suhde ei tule onnistumaan. Tämä äitihän on sairas. Ehdoton ei että kyläilyjä ei tule, vaikka koti on miehenkin. Pysy erossa tästä ihmisestä. On ilmeisesti mielenterveysongelmainen ja alkoholisti, kun viinitkin salaa kuljettaa matkassa. On siis arvaamaton ja vaarallinen.

Tekisi mieli vaatia, että ei edes pitäisi tähän rouvaan yhteyttä. Oksettaa ajatella, että he soittelevat toisilleen. Olisiko liian lapsellista vaatia, noin mustavalkoisesti, että äiti tai minä?

Ap

Minä voisin vaatia. Miksi mies haluaisi pitää yhteyttä sellaiseen henkilöön joka on pahoinpidellyt avovaimoaan, oli se sitten kuka tahansa. Ja ilmeisesti ei ollut kertaluontoinen pahoinpitely.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Miehesi on tietoinen, että äitinsä pahoinpitelee ja haukkuu sinua, ja hänelle se on ok? Miehesi tulisi olla sinun puolellasi, jos hänellä on vähänkään järkeä päässään ja välittää sinusta aidosti. 

Anopille porttikielto teille, mies tavatkoon häntä muualla. Jos mies ei tätä suostu ymmärtämään, niin kenkää mokomalle tampiolle.

Taidankin näyttää tämän viestin miehelle.
Ymmärrän, että hänen voi olla vaikea ymmärtää kun ollaan niin erilaisista oloista. Mutta toisaalta, pitäisihän tämän olla päivänselvä asia... Mies jankkaa, että "se on mun perhe ja ne on mulle tärkeitä" ja "jos se ei saa käydä meillä, sinä saat soittaa sille ettei saa tulla meille".
Minun mielenterveys ja onnellisuus pitäisi myös olla tärkeitä... :(

Ap


Onko äiti niin tärkeä, että hyväksyy avovaimonsa pahoinpitelyn? Ja ei, se on kyllä se poika jonka homma on sanoa äidilleen, ettei ole tervetullut. Perusteita on jo liuta; pahoinpitely, jatkuva sanallinen solvaus, kodin sotkeminen tahallaan...

Tässä ehkä on jo syytä miettiä, että voisitko paremmin tai olisitko onnellisempi jonkun muun kanssa, tai jopa yksin.

Vierailija

Uskomatonta tarinaa. Hei, AP, jos tuo kirjoittamasi on totta, anoppisi on mielisairas juoppo ja sellaisena häntä on sitten kohdeltava. Kyläilyt pois päiväjärjestyksestä heti, oman turvallisuutesi vuoksi. Käyköön miehesi keskenään äitiään katsomassa, jos haluaa. Jos miehesi ei tätä ymmärrä, olet valinnut väärän miehen. Kuvittele nyt tilannetta, että tuo anoppisi olisi joku kaunis päivä lapsesi isoäiti.

Olet kovin nuori vielä ja nuo kaksi, äiti ja poika kävelevät ylitsesi. Ei hyvä.

P.S. Monet väkivaltaisen lapsuuden läpikäyneet uskovat, että heissä on jotain syytä, ja  pahoinpitely on jotenkin ansaittu. Se ei mene niin. Normaalisti ihminen ajattelee, että jos tuollainen tapaus kohdalle tulisi, niin se suhde on sitten siinä.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla