Onko teillä koskaan niin pahoja painajaisia, että loppupäivä menee apeissa tunnelmissa?

ihan on valveillakin tuollaista.

Mulla on kuule niin kiire töissä ja arjen pyörityksessä yksin, etten ehdi unia vatuloimaan. Ole tyytyväinen jos on aikaa tuollaiseen perehtyä.

No just viime yönä näin. Ei mua ahdista, mutta olen väsynyt aina painajaisten jälkeen koko päivän ja saattaa olla kipuja tai kuumen kaltaista olo tilaa.

Harvoin mutta just viime viikolla näin veljenpojasta oikeen kunnon painajaisen missä lopulta makas ruumiina mun sylissäni:( Oli kyllä aamukahvilla ihan hölmön ahdistunnut olo. Viime aikoina olen nähnyt enemmän painajaisia ja miettinnyt voiko johtua kun tuijotan iltaisin Dexteriä niin kauan kun nukahdan.

Joskus näin todentuntuista unta että lapsi kuoli mun silmien edessä. Heräsin itkien ja täristen, se päivä meni kyllä ihan sen unen jälkimainingeissa. Uudet kunnon unet ja olotila meni ohi.

Yleensä näen unia joita puhun unissani, miehelle hauskaa ja ärsyttävää. Niistä en muista aamulla mitään :)

Joskus ennen kuopusta, olin etsinyt sitä kolmatta vauvaa sijauspatjan ja tyynyjen alta. Silloin mieskin heltyi pikkukolmoselle...

Pari kertaa on eläessäni ollut. Oli kamalaa siihen aikaan sekä elämässä että sitten unessakin. Onneksi se ahdistus kestää vain noin päivän vaikka unen toki muistaa lopun ikäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kuule niin kiire töissä ja arjen pyörityksessä yksin, etten ehdi unia vatuloimaan. Ole tyytyväinen jos on aikaa tuollaiseen perehtyä.

Ehdit kuitenkin täällä roikkua? Kyllä niihin uniin kannattaa joskus paneutua, alitajunta siellä viestittelee.

Näin hiljattain ihan kamalaa unta yhdestä miehestä työpaikallani. Seuraavana päivänä teki tosi pahaa nähdä se töissä. Edelleen puistattaa aina, jos pitää olla tyypin kanssa missään tekemisissä. (Käyttäydyn toki peruskohteliaasti kyseistä ihmistä kohtaan, sillä tosielämässä hän ei ole tehnyt minulle mitään pahaa, vaikken hänestä ole koskaan erityisemmin pitänytkään. Unen jälkeen vaan tekee vielä enemmän mieli vältellä.)