Ystävät rakkaat: Tajuatteko, ettei työttömällä ole varaa käydä ulkona syömässä
Ehkäpä sitä hyvin toimeentulevat ystävät eivät ymmärrä, että ei työttömällä ole varaa lähteä ulos syömään, jos joku ei tarjoa hänelle ateriaa ravintolassa.
Kommentit (36)
Eipä ole tullut käytyä ulkona syömässä, vaikka siihen olikin joskus varaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ratkaisuna käytetty, että vietetää iltaa jonkun kaverin luona yhdessä kokaten ja syöden. :) Näin ollen saa viettää ystävien kanssa aikaa, hyvää ruokaa ja juomaa. Miksi pitäisi aina ravintolaan lähteä?
Ja tietysti kauppalasku jaetaan suht tasapuolisesti. Tai sovitaan etukäteen kuka tuo mitäkin...
höpöhöpö kyllä on varaa. Annas kun arvaan, "varaa" on sullakin kuitenkin käydä ulkona juomassa?? :D
Kyllä mun työttömällä ystävällä tuntuu olevan varaa tehdä vaikka mitä, enemmän kuin minulla joka työssä käyn. Hän käy shoppailemassa ja ravintoloissa ym. Ostaa uusia vaatteita, juuri osti uuden puhelimen.. Hänen kun ei itse tarvitse ostaa esimerkiksi pesukonetta, lääkkeitä, maksaa terkkari- ja hammaslääkärimaksuja, bussilippua, kierukkaa/ehkäisyä, päivähoitomaksuja jne jne. jotka me työssäkäyvät maksamme itse. Siihen mulla ainakin sen "varakkuus" sitten hupenee. En käy ulkona syömässä.
Jos työtöntä ei kutsu enää mukaan mihinkään sellaiseen, mikä maksaa, niin hetken päästä työtön on AV:llä valittamassa Facebookista nähtyään, miten muut ovat olleet juhlimassa ja MINUA EI EDES KUTSUTTU MUKAAN...BYÄÄÄÄÄH!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä hyvin toimeentulevilla on sen verran järkeä, että ymmärtävät kyllä ettei kaikilla ole taloudellisesti sama tilanne. Ja heille voi jopa sanoa suoraan, että kiitos kutsusta, mutta mulla ei ole varaa lähteä.
Ei kaikille ystävilleen voi sanoa vastaan, vaan pitää keksiä jokin tekosyy, ettei ole varaa kustantaa itse sapuskaansa ravintolassa, sillä sitten suututaan, ja käsitetään väärin.
Siis sun ystävät suuttuu, jos sä sanot että olet vähävarainen, eikä sulla ole rahaa syödä ravintolassa? Kyllä on kummallisia ystäviä, en muuta sano. En muutenkaan käsitä sellaista ystävyyttä, että pitää valehdella ja keksiä tekosyitä, ja että totuudesta suututaan.
Oletko itse halukas kertomaan omaa taloudellista tilannettasi ystävillesi, ja luulisi nyt ystävän tajuavan muutenkin, että tarjoaa ne ruoat vähävaraiselle ystävälleen myöskin ravintolassa, jos sinne on mentävä, vaikka ihmettelen, miksi hyvin toimeentuleva ystävä ei voi kutsua omaan kotiinsa tarjoillen aterioita pitkällä kaavalla huonommin toimeentulevalle ystävälleen? Jos kotona on sellainen aviomies, joka ei siedä vieraita kotonaan, niin voihan miehensä pyytää lähtemään muutamaksi tunniksi vaikkapa ulkoilemaan ja menemään vaikkapa jonnekin muualle siksi aikaa, kun ystävä on vierailulla.
Mistä ihmeestä te tiedätte kaikkien ystävienne ja tuttujenne taloustilanteet niin tarkkaan, että tietää kenellä on tiukkaa ja kenellä ei? Kun me asuttiin vaatimattomasti ja oli pätkätöitä, kaikki oletti, että meillä oli tosi tiukkaa. Sitten työt vakinaistui, hankittiin lapset ja muutettiin "hienoon" asuntoon. Nyt kaikki olettaa, että me tullaan hyvin toimeen ja on kaikkeen varaa. Todellisuudessa meillä nyt meillä on tiukkaa tiukempaa, kun asunnosta on rutosti velkaa ja lapsetkin kuluttavat. (Ja kiitos niiden pätkätöiden, opiskeluaikojen ja hoitovapaiden, ihan hirveästi ei ehtinyt säästöjä kertymään.) Tavallaan iso asuntolaina on oma valinta, eli en valita, mutta ei meillä pahemmin olisi varaa tarjota kavereille.
Ei sillä, ei me pahemmin muutenkaan käydä ulkona syömässä ja kavereiden näkemiseen riittää hienosti pullakahvit kotona tai vaikka se ulkoilu. Mutta ei siis kannata vetää hätäisiä johtopäätöksiä toisten ihmisten taloustilanteista.
Vierailija kirjoitti:
höpöhöpö kyllä on varaa. Annas kun arvaan, "varaa" on sullakin kuitenkin käydä ulkona juomassa?? :D
Kyllä mun työttömällä ystävällä tuntuu olevan varaa tehdä vaikka mitä, enemmän kuin minulla joka työssä käyn. Hän käy shoppailemassa ja ravintoloissa ym. Ostaa uusia vaatteita, juuri osti uuden puhelimen.. Hänen kun ei itse tarvitse ostaa esimerkiksi pesukonetta, lääkkeitä, maksaa terkkari- ja hammaslääkärimaksuja, bussilippua, kierukkaa/ehkäisyä, päivähoitomaksuja jne jne. jotka me työssäkäyvät maksamme itse. Siihen mulla ainakin sen "varakkuus" sitten hupenee. En käy ulkona syömässä.
Olen työtön ja maksan myöskin kaikki nuo mainitut itse. Tosin en päivähoitomaksuja kun nuorin meni jo kouluun.
Käyn "ulkona juomassa" n. pari kertaa vuodessa, maksimisumma mitä voin silloin haaskata on 30 € sisäänpääsymaksuineen. Yleensä menee pari kymppiä. En shoppaile usein kun ei ole varaa, viimes ostin mekon ystävän häihin, 40 € alennuksesta ja kengät 25 € normaalihinnalla. Siinä sai jo miettiä mitä ruokaa ostaa sinä kuukautena, että rahat riittää.
Ystävien kans käyn syömässä n. pari kertaa kuukaudessa, ostan yleensä 5 € hampurilaisen. Se kun on pois ruokabudjetista.
Että en näe itseäni ainakaan sun ystävän kaltaisena "rikkaana" joka voi ostaa ja tuhlata.
Kun jää työttömäksi, pitäisi olla ainakin yhden kuukauden verran palkkaa säästössä.
Koska 2 viikon karenssi ennen korvauksia. Työttömyyskorvauksen hakemusten käsittely kestää. Viimeksi ensimmäisen korvauksen saamiseen meni kuukausi ja 2 viikkoa.
Työttömänä on aikaa käydä lounaalla ja nauttia alle kympin ravintola-aterioista :) Töissä ehti syödä vaan eväät tai työmaaruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä hyvin toimeentulevilla on sen verran järkeä, että ymmärtävät kyllä ettei kaikilla ole taloudellisesti sama tilanne. Ja heille voi jopa sanoa suoraan, että kiitos kutsusta, mutta mulla ei ole varaa lähteä.
Ei kaikille ystävilleen voi sanoa vastaan, vaan pitää keksiä jokin tekosyy, ettei ole varaa kustantaa itse sapuskaansa ravintolassa, sillä sitten suututaan, ja käsitetään väärin.
Siis sun ystävät suuttuu, jos sä sanot että olet vähävarainen, eikä sulla ole rahaa syödä ravintolassa? Kyllä on kummallisia ystäviä, en muuta sano. En muutenkaan käsitä sellaista ystävyyttä, että pitää valehdella ja keksiä tekosyitä, ja että totuudesta suututaan.
Oletko itse halukas kertomaan omaa taloudellista tilannettasi ystävillesi, ja luulisi nyt ystävän tajuavan muutenkin, että tarjoaa ne ruoat vähävaraiselle ystävälleen myöskin ravintolassa, jos sinne on mentävä, vaikka ihmettelen, miksi hyvin toimeentuleva ystävä ei voi kutsua omaan kotiinsa tarjoillen aterioita pitkällä kaavalla huonommin toimeentulevalle ystävälleen? Jos kotona on sellainen aviomies, joka ei siedä vieraita kotonaan, niin voihan miehensä pyytää lähtemään muutamaksi tunniksi vaikkapa ulkoilemaan ja menemään vaikkapa jonnekin muualle siksi aikaa, kun ystävä on vierailulla.
Mä olen eri mieltä. Minusta ystävyydestä ei pitäisi koskaan tulla taloudellista hyötysuhdetta. Se kun voi jossain vaiheessa johtaa koko ystävyyssuhteen päättymiseen, kun toinen ei enää halua tai voi olla aina maksava osapuoli. Minusta ystävän kanssa tehdään sellaisia asioita, joihin molemmilla on varaa. Vähävaraisen ystävän kanssa voi tehdä asioita, jotka eivät maksa mitään tai maksavat vain vähän. Hyvätuloisempi voi sitten käydä ravintolassa syömässä niiden ystäviensä kanssa, joilla on varaa käydä ravintolassa syömässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä hyvin toimeentulevilla on sen verran järkeä, että ymmärtävät kyllä ettei kaikilla ole taloudellisesti sama tilanne. Ja heille voi jopa sanoa suoraan, että kiitos kutsusta, mutta mulla ei ole varaa lähteä.
Ei kaikille ystävilleen voi sanoa vastaan, vaan pitää keksiä jokin tekosyy, ettei ole varaa kustantaa itse sapuskaansa ravintolassa, sillä sitten suututaan, ja käsitetään väärin.
Siis sun ystävät suuttuu, jos sä sanot että olet vähävarainen, eikä sulla ole rahaa syödä ravintolassa? Kyllä on kummallisia ystäviä, en muuta sano. En muutenkaan käsitä sellaista ystävyyttä, että pitää valehdella ja keksiä tekosyitä, ja että totuudesta suututaan.
Oletko itse halukas kertomaan omaa taloudellista tilannettasi ystävillesi, ja luulisi nyt ystävän tajuavan muutenkin, että tarjoaa ne ruoat vähävaraiselle ystävälleen myöskin ravintolassa, jos sinne on mentävä, vaikka ihmettelen, miksi hyvin toimeentuleva ystävä ei voi kutsua omaan kotiinsa tarjoillen aterioita pitkällä kaavalla huonommin toimeentulevalle ystävälleen? Jos kotona on sellainen aviomies, joka ei siedä vieraita kotonaan, niin voihan miehensä pyytää lähtemään muutamaksi tunniksi vaikkapa ulkoilemaan ja menemään vaikkapa jonnekin muualle siksi aikaa, kun ystävä on vierailulla.
Mistä kristallipallosta ajattelit katsottavan, onko ystävä vähävarainen, jos ystävä ei ole halukas kertomaan taloudellista tilannettaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä hyvin toimeentulevilla on sen verran järkeä, että ymmärtävät kyllä ettei kaikilla ole taloudellisesti sama tilanne. Ja heille voi jopa sanoa suoraan, että kiitos kutsusta, mutta mulla ei ole varaa lähteä.
Ei kaikille ystävilleen voi sanoa vastaan, vaan pitää keksiä jokin tekosyy, ettei ole varaa kustantaa itse sapuskaansa ravintolassa, sillä sitten suututaan, ja käsitetään väärin.
Siis sun ystävät suuttuu, jos sä sanot että olet vähävarainen, eikä sulla ole rahaa syödä ravintolassa? Kyllä on kummallisia ystäviä, en muuta sano. En muutenkaan käsitä sellaista ystävyyttä, että pitää valehdella ja keksiä tekosyitä, ja että totuudesta suututaan.
Oletko itse halukas kertomaan omaa taloudellista tilannettasi ystävillesi, ja luulisi nyt ystävän tajuavan muutenkin, että tarjoaa ne ruoat vähävaraiselle ystävälleen myöskin ravintolassa, jos sinne on mentävä, vaikka ihmettelen, miksi hyvin toimeentuleva ystävä ei voi kutsua omaan kotiinsa tarjoillen aterioita pitkällä kaavalla huonommin toimeentulevalle ystävälleen? Jos kotona on sellainen aviomies, joka ei siedä vieraita kotonaan, niin voihan miehensä pyytää lähtemään muutamaksi tunniksi vaikkapa ulkoilemaan ja menemään vaikkapa jonnekin muualle siksi aikaa, kun ystävä on vierailulla.
Mistä kristallipallosta ajattelit katsottavan, onko ystävä vähävarainen, jos ystävä ei ole halukas kertomaan taloudellista tilannettaan?
Kai nyt tolloinkin ystävä tajuaa, että työttömällä ei ole varaa käydä ravintolaruokia syömässä.
Onhan perin juurin kummaa, että jos hyvin tienaava ystävä ei sen kerran pari vuoden aikana, kun itse kutsuu tapaamaan ravintola-aterian puitteissa, voisi tarjota työttömälle ystävälleen automaattisesti aterian.
Nojaa, melkein joka kolmas päivä voi käydä kympin aterian vetämässä jos niinä kahtena välipäivänä tekee halvalla ruokaa kotona.
t. työtön
Vierailija kirjoitti:
No ei ehkä joka päivä, mutta joskus kyllä. Valinnoista kiinni. Mutta huono asenne tuo, että ei ole varaa tulla jos ystävä ei maksa... Katoaa sulta ystävät alta aika yksikön, jos oletat kaikenlaista...
Minä kyllästyin muiden syöttämiseen ja juottamiseen. Olkoot suutuksissaan. Aivan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla työssäkäyvillä ei ole varaa käydä ulkona syömässä . Toisaalta, osalla työttömistä on varaa käydä ulkona syömässä.
Kannattaa puhua asioista eikä tehdä oletuksia.
Olen työtön, ja minä en halua mennä ravintolaan ystäväni kanssa syömään, käyn nimittäin ihan tarpeekseni puolisoni kanssa ravintoloissa syömässä viikoittain.
Ei ole rahasta kiinni, ettenkö raaskisi mennä ja maksaa omaa laskuani ravintolassa, mutta kun en halua tavata ystävääni ravintolapöydän äärellä, vaan ihan rauhallisessa ympäristössä kahden kesken rupatellen,mutta vaikka ystäväni onkin aina innokas tulemaan minun kotiini nauttimaan tarjoiluistani, niin olisihan se mukavaa vastavuoroisesti käydä tälläisen ystävän kotona myöskin nauttimassa hänen tarjoamistaan ja kustantamistaan ruoista ja leivonnaisistaan, mutta kun ei se vaan käy, kun aina on jokin tekosyy, ettei hänen kotiinsa voi mennä enää kylään. Ja kaikki alkoi siitä, kun hänen aviomiehensä jäi pois työelämästä; ja olen ollut käsittäväni, ettei tuon ystäväni miehen takia voi ystäväni kutsua ketään muitakaan ystäviään kotiinsa. Perin juurin outoa, mutta olen kylläkin jo tottunut niihin ystäväni selittelyihin, että miksi hänen kotiinsa ei voi mennä kylään enää; kertoisi suoraan, eikä valehtelesi ilmiselkeitä syitään.
Ehdota nyyttäreitä sinun luonasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä hyvin toimeentulevilla on sen verran järkeä, että ymmärtävät kyllä ettei kaikilla ole taloudellisesti sama tilanne. Ja heille voi jopa sanoa suoraan, että kiitos kutsusta, mutta mulla ei ole varaa lähteä.
Ei kaikille ystävilleen voi sanoa vastaan, vaan pitää keksiä jokin tekosyy, ettei ole varaa kustantaa itse sapuskaansa ravintolassa, sillä sitten suututaan, ja käsitetään väärin.
Siis sun ystävät suuttuu, jos sä sanot että olet vähävarainen, eikä sulla ole rahaa syödä ravintolassa? Kyllä on kummallisia ystäviä, en muuta sano. En muutenkaan käsitä sellaista ystävyyttä, että pitää valehdella ja keksiä tekosyitä, ja että totuudesta suututaan.
Oletko itse halukas kertomaan omaa taloudellista tilannettasi ystävillesi, ja luulisi nyt ystävän tajuavan muutenkin, että tarjoaa ne ruoat vähävaraiselle ystävälleen myöskin ravintolassa, jos sinne on mentävä, vaikka ihmettelen, miksi hyvin toimeentuleva ystävä ei voi kutsua omaan kotiinsa tarjoillen aterioita pitkällä kaavalla huonommin toimeentulevalle ystävälleen? Jos kotona on sellainen aviomies, joka ei siedä vieraita kotonaan, niin voihan miehensä pyytää lähtemään muutamaksi tunniksi vaikkapa ulkoilemaan ja menemään vaikkapa jonnekin muualle siksi aikaa, kun ystävä on vierailulla.
Mistä kristallipallosta ajattelit katsottavan, onko ystävä vähävarainen, jos ystävä ei ole halukas kertomaan taloudellista tilannettaan?
Kai nyt tolloinkin ystävä tajuaa, että työttömällä ei ole varaa käydä ravintolaruokia syömässä.
Onhan perin juurin kummaa, että jos hyvin tienaava ystävä ei sen kerran pari vuoden aikana, kun itse kutsuu tapaamaan ravintola-aterian puitteissa, voisi tarjota työttömälle ystävälleen automaattisesti aterian.
Tolloinkin tajuaa, että työttömällä voi olla enemmän ylimääräistä rahaa käytettävissään kuin hyvin tienaavalla. Ilmeisesti on siis parasta, kun jätetään työttömät kutsumatta mukaan.
Meillä on ratkaisuna käytetty, että vietetää iltaa jonkun kaverin luona yhdessä kokaten ja syöden. :) Näin ollen saa viettää ystävien kanssa aikaa, hyvää ruokaa ja juomaa. Miksi pitäisi aina ravintolaan lähteä?