Lue keskustelun säännöt.
(Yhteis)kunnan tarjoama tuki R-vikaan
13.09.2016 |
Onko mahdollista, että lapsen ei ole mahdollista saada tuntiakaan puheterapeutin konsultaatiota R-vikaan? Olen kysellyt asiasta 5-vuotis neuvolasta asti ja nyt lapsi 8-vee. R ei tule kotiharjoittelusta huolimatta. Ekaluoka syksyllä sai koulussa erityisopettajaksi noin 8 ryhmäharjoittelukertaa. Sen jälkeen ei ole kuulunut ja viimeisin tieto on, ettei saakaan koko kakkosluokan aikana. Terveydenhoitaja taas sanoo ettei lähetteestä julkiselle ole hyötyä, koska jono niin pitkä.
Olen niin vihainen. Yksityistäkin olen jo etsinyt, mutta ei niitä missään ole. Eikö nyky-yhteiskunta halua selkeästi puhuvia aikuisia??
Kommentit (23)
Riippuu aivan kotikunnasta. Köyhä kunta = opetelkaa itse. Varakkaampi kunta = puheterapiaan.
Onneksi meillä oli tämä jälkimmäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä poika pääsi puheterapeutille vasta kun koulu alkoi. Jonossa oltiin jo ennen pojan 4v syntymäpäivää ja melkein 4v siis meni tuossa julkiselle jonottaessa.
On tosiaankin ihan järjetöntä. Kakkosen kanssa mentiin puheterapeutille Pikkujättiin 5-vuotiaana. Kannatti.
Turku ainakin vaikuttaa olevan köyhä-paska kunta :(
Tosin sen verran iso kaupunki, että yksityinen luulisi löytyvän, mutta ei löydy :(
Eikö puheterapialle ole mitään hoitotakuuta tms?
Vierailija kirjoitti:
Turku ainakin vaikuttaa olevan köyhä-paska kunta :(
Tosin sen verran iso kaupunki, että yksityinen luulisi löytyvän, mutta ei löydy :(
Turussa on ainakin Sanasade. Kannattaisi googlata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsi kävi puheterapiassa melkein kuusi vuotiaana. Kaksi kertaa kävi, välillä harjoiteltiin tiiviisti kotona, ja löytyi. Kävi terapeutikla jo tasan 5 v, mutta puheterapeutti suositti odotaamaan, että lapsi on valmiimpi keskittumään harjoituksiin.Vantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turku ainakin vaikuttaa olevan köyhä-paska kunta :(
Tosin sen verran iso kaupunki, että yksityinen luulisi löytyvän, mutta ei löydy :(
Turussa on ainakin Sanasade. Kannattaisi googlata.
Tuoltakin olen tainnut kysellä viime syksynä, mutta ei tilaa uusille asiakkaille. Vain yksittäisiä konsultaatiokertoja tarjoavat, ja niitäkään ei ihan heti. Ehkä tilanne on tänä vuonna parempi... Puheterapeutti eivät ole kovinkaan kiinnostuneista perus r-viasta, moniongelmaisempiin keskittyvät. Kysyvät ekana onko kelan maksusitoumusta tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain R-opetusta ala-asteella, ilmeisesti kokonaan yhteiskunnan piikkiin. Pedagogiseksi menetelmäksi oli valittu karttakepillä uhkaaminen. En oppinut.
Kävin puheterapiassa lapsena, en siltikään osaa ärrää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostakaa enemmän meteliä. Puheterapeutteja koulutetaan aivan liian vähän, ja esim. Tampereen yliopiston koulutusohjelma, joka vaivalla saatiin perustettua vuonna 2005, ollaan vähän väliä lakkauttamassa. Muutama vuosi tässä jo menikin niin, ettei sisäänottoa ollut lainkaan. Tampereen lisäksi koulutusta tarjotaan vain Turussa (osaksi ruotsinkielisenä Åbo Akademissa), Oulussa ja Helsingissä. Sinä vuonna, kun pääsin opiskelemaan, opiskelijoita otettiin minun yliopistooni tasan 10.
Kuten ehkä tuostakin huomaa, Tampereen itäpuolella ei ole yhtäkään yliopistoa, joka koulutusta tarjoaisi. Ei siis yllätä, että Itä-Suomessa on aivan kammottavan huono puheterapeuttitilanne. Kun se on huono joka paikassa! Jopa noissa koulutusta tarjoavissa kaupungeissa (paitsi ehkä Oulussa), koska puheterapeutteja nyt vaan yksinkertaisesti valmistuu vain kourallinen joka vuosi. Satakunnassa tilanne on myös järkyttävän huono, vaikka Turku ja Tampere ovat lähellä. Asiaan pitäisi todellakin saada muutos. Myös ns. arviointityössä, eli siellä, missä näiden terapiaa tarvitsevien lasten kuntoutussuunnitelmat laaditaan (esim. sairaaloiden poliklinikat) on aivan liian vähän puheterapeutteja, minkä johdosta jonot kasvavat pitkiksi, kuntoutusten alkaminen viivästyy tai kuntoutus joutuu tauolle.
Itselleni olisi töitä varmaan kymmenkertaisesti siihen nähden, mitä pystyn tekemään. On ihan kamalaa kuulla, kuinka terapian tarpeessa olevat lapset eivät saa tarvitsemaansa apua. Nykyään ne vähäiset resurssit menevät suurimmalta osin vaikeavammaisten kuntoutukseen (esim. kehitysvammaiset, autistit, vaikeasti kielihäiriöiset, aivovamma- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaat), ja nämä lievemmät artikulaatiohäiriöt jäävät ilman apua, vaikka voivat todellisuudessa haitata lapsen/nuoren/aikuisen elämää hyvin merkittävästi. Toisin oli vielä 20 vuotta sitten, kun tuntuu että jokainen tuttuni on käynyt puheterapeutilla jopa vaikka vain jonkun aavistuksen suhahtavan s:n vuoksi.
Kouluissa ei monessakaan kunnissa erityisopettajilla ole enää resurssia antaa puheopetusta, ennen hoidettiin siellä. Puheterapiaan R-ongelmat taas ovat hieman liian ähäpätöisiä, joten jäävät listan viimeisiksi, jos aikaa on -osastolle. Aika monessa kunnassa jää siis itse harjoiteltavaksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turku ainakin vaikuttaa olevan köyhä-paska kunta :(
Tosin sen verran iso kaupunki, että yksityinen luulisi löytyvän, mutta ei löydy :(
Turussa on ainakin Sanasade. Kannattaisi googlata.
Tuoltakin olen tainnut kysellä viime syksynä, mutta ei tilaa uusille asiakkaille. Vain yksittäisiä konsultaatiokertoja tarjoavat, ja niitäkään ei ihan heti. Ehkä tilanne on tänä vuonna parempi... Puheterapeutti eivät ole kovinkaan kiinnostuneista perus r-viasta, moniongelmaisempiin keskittyvät. Kysyvät ekana onko kelan maksusitoumusta tms.
Kyllä varmaan moni puheterapeutti kuntouttaisi niitä r-äänteitä, jos siihen olisi mahdollisuus. Kiinnostuneisuudesta ei todellakaan ole kyse. Kaupungin/kunnan puheterapeuteilla ei ole siihen resursseja, sillä ne "moniongelmaiset" vievät kaiken ajan. Yksityiset puheterapeutit voivat kuntouttaa ihan ketä tahansa, mutta jonkun pitää maksaa se. Voit toki maksaa terapian omasta taskustasi, mutta se on kallista. Maksusitoumusta taas ei pelkkään äännevirheeseen saa, kun kunnat ja Kela priorisoivat ne vaikeavammaiset, mikä nyt on toki ymmärrettävää. Toki ongelmaksi muodostuu myös se, ettei puheterapeutteja ole läheskään tarpeeksi. Sillon edes ne kaikkein rikkaimmat eivät välttämättä saa puheterapiaa, kun ei yksinkertaisesti ole ketään, kuka pystyisi sitä tarjoamaan.
Opiskelen puheterapeutiksi ja on minusta järkyttävää, että Suomessa jonot puheterapiaan voivat olla vuosien mittaisia! Opiskelijoiden pitämiin terapioihinkin olisi tulijoita paljon enemmän kuin mitä yliopisto pystyy tarjoamaan. Harmi, että minkäänlaista yksinkertaisempaa yksittäisten äännevirheiden korjausta ei ole opiskelijoiden laillista tehdä itsenäisesti esim. kesätöinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa ei monessakaan kunnissa erityisopettajilla ole enää resurssia antaa puheopetusta, ennen hoidettiin siellä. Puheterapiaan R-ongelmat taas ovat hieman liian ähäpätöisiä, joten jäävät listan viimeisiksi, jos aikaa on -osastolle. Aika monessa kunnassa jää siis itse harjoiteltavaksi...
Jep. Mutta ei kovin reilulta tunnu, että lapseni r-opetus keskeytettiin, koska kouluun tuli ulkomailta muuttanut oppilas, jolle r-ongelmaisille tarkoitetut tunnit annettiin. Eli aivan sattuman kauppaa: muiden ongelmat määrä sen saako lapsesi ongelmaan apua.
Täällä myös aikuinen jolle ei satunnainen puheopetus lapsena opettanut ärrää, omilla lapsilla myös lievänä johon ei ole apuja tullut.
En tavallisesti edes muista puhevikaani ellei esim puhelimessa joudu kertaamaan heikosti sorahtavaa ärrää nimien tms yhteydessä .
Tuttua on. Meidän kaupungissa on linjaus, että puheterapiaan pääsee jos on kahden äänteen ongelma. Neuvolassa kehotettiin suhtautumaan pojan r-vikaan piirteenä, ei vikana. Toki kotiharjoituksia saatiin...
Useimmissa kunnissa ei nykyään yhden äänteen takia puheterapiaan pääse.
Jäljelle jää erityisopettajien antama opetus. Sen linjaa kunta: jossakin erkka ei saa käyttää aikaa puhterapiaan, jossakin täytyy pitää ryhmätunteja. Jossakin ryhmään saadaan sellainen maahanmuuttaja, jonka opetuksen maksaa valtio ja siinä siivellä saavat koko porukka treeniä.
On paljon erkkaopettajia, jotka eivät osaa puheopetusta.
Milloinkahan tässäkin asiassa päästään tehokkuusnäkökulmaan. Jos ne "helpot" R-viat hoidettaisiin, syntyisi enemmän tulosta. Toki on oikeudenmukaista, että ne vaikea ongelmaiset saavat tällä hetkellä kaikki resurssit, mutta miten on tuloksen syntymisen laita.
Tärkeintähän on kotiharjoitus. Me harjoitiltiin lapsen kanssa joka päivä, vapaapäivinä useamman kerran, lyhyitä harjoituksia. kaikki kielen ja suun alueen lihaksia vahvistavat harjoitukset, leikit on hyviä. Kaikki pärisrykset, saippuakuplien puhaltamiset, naksuttelut, poksuttelut. Kyllä se vaatii sitkeyttä myös vanhemmilta.
Meillä on vähän sama ongelma, tosin poika jo isompi. Ollaan kyllä käyty puheterapiassa sekä ekalla erityisope antoi opetusta. Ekan luokan jälkeen kaikki loppui, eikä oikeutta kunnalliseen puheterapiaan enää ole. Yksityiselle ei pääse, olen soitellut kaikki läpi.