Törmäsin vanhaan asiakkaaseen kaupungilla.
Haukkui ja solvasi minua kun kävelin ohi. Hymyilin vaan. Mutta jäi tosi ikävä tunne. Samalla kuitenkin tajusin, miten sekaisin päästään hän todella on. Miksi otan haukut kuitenkin itseeni?
Kommentit (9)
No onhan tommonen hämmentävää, ehkä siksi. Kohta et onneksi muista koko tapahtumaa.
Ja asiakas tarkoittaa, että? Oletko myynyt itseäsi?
Oliko jotain tekemistä itsetunnon kanssa?
No et todellakaan ota. Ja olet vaan iloisempi, kun muistat, että asiakas on entinen.
Rahoitin opintoni myymällä itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Rahoitin opintoni myymällä itseäni.
Varo ettet törmää tulevissa työpaikoissa entisiin asiakkaisiin, opiskelukaverille kävi niin. Vielä ala, jossa piiri pieni pyörii, niin eipä enää tarvitse sillä alalla töitä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahoitin opintoni myymällä itseäni.
Varo ettet törmää tulevissa työpaikoissa entisiin asiakkaisiin, opiskelukaverille kävi niin. Vielä ala, jossa piiri pieni pyörii, niin eipä enää tarvitse sillä alalla töitä tehdä.
Mikä pointti tässä neuvossa on? Jos ap tai joku on myynyt itseään, niin miten hän käytännössä varoo ex-asiakkaisiin törmäämistä?? Ja jos hän voi varoa, niin miksi ei varoisi, miksi tätä pitää erikseen ohjeistaa? Oletan, että "neuvoja" haluaa vain kääntää veistä haavassa.
Aha.