Lue keskustelun säännöt.
uskovainen, miten usko näkyy arjessasi?
09.09.2016 |
En kysy kettuillakseni, vaan mielenkiinnosta, olen itsekin uskoa. Ja lisäkysymys: mihin srk:an kuulut?
Kommentit (13)
Ev. lut. seurakunta. Usko näkyy lasten kanssa iltarukouksina ja joskus uskosta juttelusta perheen ja niiden läheisten kanssa. Välillä käydään kirkossa tai muissa seurakunnan jutuissa muttei yleensä viikottain vaan harvemmin. Joskus kerron uskostani esim. netissä. Olen aktivoitunut lähivuosina uskonasioissa. Jossain vaiheessa usko oli enemmänkin vain oma sisäinen turvaa, toivoa, rakkautta jne. tuottava asia. Se on tietysti edelleen ensisijassa yhteyttä Jumalaan mutta tällä hetkellä näkyy jonkin verran uloskinpäin. Elän kuitenkin ne. taviselämää. Käyn leffassa, joskus baarissakin, ehkäisen, harrastan monipuolisesti liikuntaa yms. 10 käskyä ja rakkauden k aksoiskäskyä pyrin noudattamaan. Pyrin myös olemaan tuomitsematta erilailla uskovia/ajattelevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kuulu seurakuntaan - erosin aikanaan ev.lut kirkosta vain ja ainostaan kirkollisveron vuoksi.
Usko näkyy arjessa tavanomaisin tavoin tai niin... Ystävällisyys toisia kohtaan , hymy, suoraan sulmiin katsominen esim kassalla ja tervehtiminen. Kylään tuleville tarjotaan mitä kaapista löytyy , vähintäänkin vesilasillinen ja levähdyshetki..
Eikö tuo ole ihan normaalia kohteliaisuutta ja vieraanvaraisuutta? Olen ateisti ja toimin samoin.
En ole uskovainen sanan varsinaisessa merkityksessä, en esim. lue Raamattua tai käy seurakunnan tilaisuuksissa. Minulla tosin on uskovaisia kavereita. Eräs heistä loukkasi minua syvästi sekä sanoin että teoin. Levitti suoranaisia valheita minusta ja jäi kiinni varkaudesta ja valehtelusta. Näkymättömältä Jeesukselta käy tuon tuostakin kirkossa pyytämässä synninpäästöä, muttei minulta osannut sanoin anteeksi pyytää. Ainoastaan säikähti suuttumistani ja poistui kyllä kyynelsilmin. Niin se usko hänen arjessaan näkyy. Vaikea antaa anteeksi, jos ihminen ei sitä pyydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuulu seurakuntaan - erosin aikanaan ev.lut kirkosta vain ja ainostaan kirkollisveron vuoksi.
Usko näkyy arjessa tavanomaisin tavoin tai niin... Ystävällisyys toisia kohtaan , hymy, suoraan sulmiin katsominen esim kassalla ja tervehtiminen. Kylään tuleville tarjotaan mitä kaapista löytyy , vähintäänkin vesilasillinen ja levähdyshetki..
Eikö tuo ole ihan normaalia kohteliaisuutta ja vieraanvaraisuutta? Olen ateisti ja toimin samoin.
Siitä en tiedä onko vaiko ei ... Kaupoilla näkee kummallista kattoona/lattiaan pälyilyä kun saavutaan kassalle, painutaan suoraan sanomatta sanaakaan pakkaamaan ostoksia kassan huudellessa tuhannetta kertaa loppusummaa jolloin vasta hoksataan ryhtyä pohjattomasta laukusta etsimään kukkara ilmeellä että ai pitääkö nämä maksaakin...
Bussi pysäkilä mulkoillaan pahemman kerran kun menet katoksen alle jossa "jo kolme" ihmistä tervehtien...
Uskontoni on Islam. Rukoilen 5 kertaa päivässä. Ajattelen Jumalaa usein ja teen muita uskontoon liittyviä asioita kuten luen Koraania ja teen lisärukouksia ja pyyntöjä. Uskonto vaikuttaa myös ihmisten kanssakäymiseen. Yritän olla aina kohtelias ja ystävällinen sekä rehellinen. Vihanpuuskassa tai loukatuksi tulleena ajattelen Jumalaa ja Hänen armoaan ja tunnen heti oloni paremmaksi. Minulla on turvallinen ja rauhallinen olo kun Islam on sydämessäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihminen, joka juo viiniä, polttaa tupakkaa, eikä kuulu kirkkoon. Siitä huolimatta uskon Jeesukseen pelastajana sekä hänen ristinkuolemaansa. Jeesus on auttanut minua epätoivon hetkillä. Hän antaa turvallisen tunteen elämääni. Asiat ovat aina kääntyneet parempaan suuntaan pyytäessäni Jeesukselta apua. Yritän kompuroida tätä tietä eteenpäin Jeesuksen ohjauksessa, turvaten häneen.
hiukseni peitän ja se on varmaan ainoa mikä näkyy. Työpaikan vessassa en todellakaan mene rukoilemaan ja jätän siihen.
Todella outoa että monet aina tuntemani naiset luulevat että palattuani muslimiksi, minulla olisi jotenkin kovempi sukupuolimoraali.
Sitä nimittäin minulla ei ole kirjojenkaan mukaan lainkaan, koska minulla ei ole miestä. Ja olen pannut kahden ystäväni miehiä. Toinen jäi kerta kokeiluksi ja toista noin kerran viikkoon saan.
Lapsia ei ole ja nämä maahan muuttaneet muslimit, ei sanottavasti kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuulu seurakuntaan - erosin aikanaan ev.lut kirkosta vain ja ainostaan kirkollisveron vuoksi.
Usko näkyy arjessa tavanomaisin tavoin tai niin... Ystävällisyys toisia kohtaan , hymy, suoraan sulmiin katsominen esim kassalla ja tervehtiminen. Kylään tuleville tarjotaan mitä kaapista löytyy , vähintäänkin vesilasillinen ja levähdyshetki..
Eikö tuo ole ihan normaalia kohteliaisuutta ja vieraanvaraisuutta? Olen ateisti ja toimin samoin.
Siitä en tiedä onko vaiko ei ... Kaupoilla näkee kummallista kattoona/lattiaan pälyilyä kun saavutaan kassalle, painutaan suoraan sanomatta sanaakaan pakkaamaan ostoksia kassan huudellessa tuhannetta kertaa loppusummaa jolloin vasta hoksataan ryhtyä pohjattomasta laukusta etsimään kukkara ilmeellä että ai pitääkö nämä maksaakin...
Bussi pysäkilä mulkoillaan pahemman kerran kun menet katoksen alle jossa "jo kolme" ihmistä tervehtien...
Miksi tervehdit ventovieraita bussipysäkillä? :D Kyllä mäkin varmaan katsoisin vähän oudosti kun alkaisin pähkäilemään tunnenko tuon henkilön jostain.
Vierailija kirjoitti:
hiukseni peitän ja se on varmaan ainoa mikä näkyy. Työpaikan vessassa en todellakaan mene rukoilemaan ja jätän siihen.
Todella outoa että monet aina tuntemani naiset luulevat että palattuani muslimiksi, minulla olisi jotenkin kovempi sukupuolimoraali.
Sitä nimittäin minulla ei ole kirjojenkaan mukaan lainkaan, koska minulla ei ole miestä. Ja olen pannut kahden ystäväni miehiä. Toinen jäi kerta kokeiluksi ja toista noin kerran viikkoon saan.
Lapsia ei ole ja nämä maahan muuttaneet muslimit, ei sanottavasti kiinnosta.
Siis peität hiuksesi joka on siveellisyyden tunnus ja silti paneskelet ympäriinsä kuin h.uo.ra? Tajuatko miten suuri synti zina on? Katsoisit peiliin ja miettisit mikä sai sut ylipäätään palaamaan Islamiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rukoilen Saatanaa viidesti päivässä. Eli aamupalan, lounaan, teen, päivällisen ja illallisen jälkeen. Lauantaisin käymme Messussa.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihminen, joka juo viiniä, polttaa tupakkaa, eikä kuulu kirkkoon. Siitä huolimatta uskon Jeesukseen pelastajana sekä hänen ristinkuolemaansa. Jeesus on auttanut minua epätoivon hetkillä. Hän antaa turvallisen tunteen elämääni. Asiat ovat aina kääntyneet parempaan suuntaan pyytäessäni Jeesukselta apua. Yritän kompuroida tätä tietä eteenpäin Jeesuksen ohjauksessa, turvaten häneen.
Jeesuskin joi viiniä. Jos nyt liikaa juo ja tupakkaa polttaa, niin eihän se terveellistä ole, mutta ei kai se nyt ei-uskovaiseksi tee. Jos koet joskus "kompuroivasi" tai olevasi epätoivoinen, on ihan hienoa, että saat turvaa uskosta. Toivotan voimia hetkiin, jotka tuntuvat ylipääsemättömän vaikeilta. Yksikään meistä ei tästä matkasta ilman kuhmuja ja mustelmia selviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuulu seurakuntaan - erosin aikanaan ev.lut kirkosta vain ja ainostaan kirkollisveron vuoksi.
Usko näkyy arjessa tavanomaisin tavoin tai niin... Ystävällisyys toisia kohtaan , hymy, suoraan sulmiin katsominen esim kassalla ja tervehtiminen. Kylään tuleville tarjotaan mitä kaapista löytyy , vähintäänkin vesilasillinen ja levähdyshetki..
Eikö tuo ole ihan normaalia kohteliaisuutta ja vieraanvaraisuutta? Olen ateisti ja toimin samoin.
Siitä en tiedä onko vaiko ei ... Kaupoilla näkee kummallista kattoona/lattiaan pälyilyä kun saavutaan kassalle, painutaan suoraan sanomatta sanaakaan pakkaamaan ostoksia kassan huudellessa tuhannetta kertaa loppusummaa jolloin vasta hoksataan ryhtyä pohjattomasta laukusta etsimään kukkara ilmeellä että ai pitääkö nämä maksaakin...
Bussi pysäkilä mulkoillaan pahemman kerran kun menet katoksen alle jossa "jo kolme" ihmistä tervehtien...
Miksi tervehdit ventovieraita bussipysäkillä? :D Kyllä mäkin varmaan katsoisin vähän oudosti kun alkaisin pähkäilemään tunnenko tuon henkilön jostain.
Miten teet yleensäkin tuttavuutta? Mistä olet ystäväsi, tuttavasi löytänyt taikka mahdollisen puolisosi? Jos et koskaan tervehdi ketään ja katselet otsa kurtussa taivasta/maata kohden?
En kuulu seurakuntaan - erosin aikanaan ev.lut kirkosta vain ja ainostaan kirkollisveron vuoksi.
Usko näkyy arjessa tavanomaisin tavoin tai niin... Ystävällisyys toisia kohtaan , hymy, suoraan sulmiin katsominen esim kassalla ja tervehtiminen. Kylään tuleville tarjotaan mitä kaapista löytyy , vähintäänkin vesilasillinen ja levähdyshetki..