Lue keskustelun säännöt.
Miksei vaan viljellä ruokaa siellä missä siihen on kokoaikaiset hyvät edellytykset?
09.09.2016 |
vatuttaa nää traktori puimuri marssit kun viljelijäveijo kerää satoa jemmaan, ku talvi tulee. Sen sijaan Espanjassa tms maassa voisi viljellä kaikki euroopan ruuat ja täällä tehdä jotain muuta. Näin muuten säästyis niitä tukimarkkojakin.
Kommentit (18)
Idiooteille on turha selittää mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myönnän olevani varmaan tosi vanhakantainen, mutta en ymmärrä tuota globalisaation ihanuutta. Tavaroita roudataan ympäri maapalloa. Tuntuisi vaan niin paljon ekologisemmalta ja järkevämmältä tuottaa suuri osa tavaroista lähellä. Kai tässä pakolaistulvaa kauhistellessakin on tullut mieleen, että ihmiset voisivat pysyä ihan vain omassa maassaan... Väittävät, että rikkaat valtiot ovat kurjistaneet kehitysmaat siksi, mitä ne nykyisin ovat (en osaa ottaa kantaa), joten ehkä ne köyhemmät maatkin hyötyisivät siitä, että me pysyisimme omissa poteroissamme.
Niin. Ja miksei pyydettäsi ensi-alkuun, että voisiko Pohjois-amerikka vaikka hoitaa lihan ja viljan tuotantomme. Maito varmaan voitaisiin tilata vähän lähempää Tanskasta. Vihannekset väliamerikasta ja hedelmät Espanijasta ja jotta metsämme pysyisivät koskemattomina niin marjat ja sienet Norjasta. kaikki varmasti halpaa ja ainakin tuorretta ja puhdasta kun ovat viimein saatu erivaihheiden jälkeen tarjottavaksi asti. ja enenn kaikkea halpaa.
Komppaan kakkosta, mutta sanon sen verran, että ota ap selvää, miten kasvit vaativat erilaisia olosuhteita, esim. pitkänpäivän ja lyhyenpäivän kasvit.
Ap ei tiedä maataloudesta tuontaivaallista kun kuvittelee että Espanjassa on isot sadot. Suurin osa maasta on kuivaa.
Parhaimmilla viljelyalueilla tuotettu sato ei yksinkertaisesti riitä ruokkimaan kaikkia.
Syöjien määrä kasvaa hurjaa vauhtia, viljelty ala kutistuu maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Komppaan kakkosta, mutta sanon sen verran, että ota ap selvää, miten kasvit vaativat erilaisia olosuhteita, esim. pitkänpäivän ja lyhyenpäivän kasvit.
Päivän pituus Suomessa on pääasiassa suurimman osan vuotta LYHYT. Lisäksi viljelysaika on lyhyt, kasvukausia vain yksi, pellot pieniä, vain puolet maasta sellaisella kasvuvyöhykkellä että jotain kehtaa viljellä ja kaikki viljelyyn yhteydessä käytettävä polttoaine ja sähkö tulee muualta, lisäksi säilytyongelmat, kun tuotteet ei saa jäätyä ja niitä on kuskattava ymäriinsä huonoja teitä yms yms
Vain täällä pitkän kesäpäivän maassa saa hyvänmakuista ruista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvin tuli syysvehnästä 7 tonnia hehtaarilta. Ottakaapa selvää mikä on esimerkiksi Yhdysvalloissa viljan keskisato.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin tuli syysvehnästä 7 tonnia hehtaarilta. Ottakaapa selvää mikä on esimerkiksi Yhdysvalloissa viljan keskisato.
Emme kuitenkaan ole omavaraisia kuin mallasohrasta. Ja entäpä peruna, porkkana yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, varmaan siksi että:
- eroosio ja ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuminen kaventaa viljelyalaa siellä, missä olisi pitkän kasvukauden ansiosta ideaalia viljellä. Arvioidaan, että iso osa Etelä-Eurooppaa aavikoituu viljelykelvottomaksi muutaman vuosikymmenen aikana.
- väestö kasvaa vielä pitkään tämän vuosisadan aikana. Pelättyä väestöräjähdystä ei nykytietämyksen mukaan todennäköisesti tulekaan, mutta väestön määrä kasvaa vielä 30-40 vuotta ennen kuin kasvu tyrehtyy. KAIKKI viljelykelpoinen maa tarvitaan ruuantuotantoon.
- omavaraisuus on arvo. Eikä tarvita edes mitään erityistä kriisiä sen toteamiseen, riittää vain vaikkapa säätilan aiheuttama katokausi esim. Espanjassa tämän huomaamiseen. Mistäs ostat ja millä summilla silloin, jos vaikka Etelä-Euroopassa sato jää kolmasosaan normaalista? Parisen vuotta sitten esimerkiksi viljan maailmanmarkkinahinta tuplaantui Venäjän katokauden takia.
- ruoan ekologisuus alkaa myös olla yhä suurempi arvo. Pitkät kuljetukset saastuttavat.
- ruoan laatu alkaa olla arvo. Lähiruoka - lähellä kypsäksi asti tuotettu, eikä raakana kuljetushävikin vuoksi korjattu ruoka - on maukkaampaa ja sisältää enemmän vitamiineja ja hivenaineita.
Haluatko muuten ap keskittää lihan tuotannonkin? Eikö sinua yhtään huoleta, mitä tehotuotanto aiheuttaa vaikkapa eläinten olosuhteille ja erilaisille eläintaudeille? Salmonella on jo nyt tehotuotannon kylkiäinen mm. Tanskassa. Jos taas ajattelet, että lihaa tuotettaisiin yhä lähellä, mitä järkeä olisi rahdata eläinten rehua sielä "jostain" kaukaa tänne, eikös olisi järkevää tuottaa rehuviljaa lähellä eläimiä?
- sitten on vielä maaseudun asuttuna pitäminen. Minusta - vaikka olen kaupungissa elänyt aina - maaseudun elinvoimaisuus on sekin arvo. Jopa puolustuspoliittinen arvo. Mitä ajattelit, että Suomen kaikki maanviljelijät alkaisivat tehdä elääkseen? Sellaista, jota voi siellä maaseudulla tehdä, näin työttömyyden ollessa jo muutenkin korkealla...?
Vierailija kirjoitti:
Idiooteille on turha selittää mitään.
Tällaiset viestit on ihan naurettavia. Painu helvettiin sitten jos ei kiinnosta perustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, varmaan siksi että:
- eroosio ja ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuminen kaventaa viljelyalaa siellä, missä olisi pitkän kasvukauden ansiosta ideaalia viljellä. Arvioidaan, että iso osa Etelä-Eurooppaa aavikoituu viljelykelvottomaksi muutaman vuosikymmenen aikana.
- väestö kasvaa vielä pitkään tämän vuosisadan aikana. Pelättyä väestöräjähdystä ei nykytietämyksen mukaan todennäköisesti tulekaan, mutta väestön määrä kasvaa vielä 30-40 vuotta ennen kuin kasvu tyrehtyy. KAIKKI viljelykelpoinen maa tarvitaan ruuantuotantoon.
- omavaraisuus on arvo. Eikä tarvita edes mitään erityistä kriisiä sen toteamiseen, riittää vain vaikkapa säätilan aiheuttama katokausi esim. Espanjassa tämän huomaamiseen. Mistäs ostat ja millä summilla silloin, jos vaikka Etelä-Euroopassa sato jää kolmasosaan normaalista? Parisen vuotta sitten esimerkiksi viljan maailmanmarkkinahinta tuplaantui Venäjän katokauden takia.
- ruoan ekologisuus alkaa myös olla yhä suurempi arvo. Pitkät kuljetukset saastuttavat.
- ruoan laatu alkaa olla arvo. Lähiruoka - lähellä kypsäksi asti tuotettu, eikä raakana kuljetushävikin vuoksi korjattu ruoka - on maukkaampaa ja sisältää enemmän vitamiineja ja hivenaineita.Haluatko muuten ap keskittää lihan tuotannonkin? Eikö sinua yhtään huoleta, mitä tehotuotanto aiheuttaa vaikkapa eläinten olosuhteille ja erilaisille eläintaudeille? Salmonella on jo nyt tehotuotannon kylkiäinen mm. Tanskassa. Jos taas ajattelet, että lihaa tuotettaisiin yhä lähellä, mitä järkeä olisi rahdata eläinten rehua sielä "jostain" kaukaa tänne, eikös olisi järkevää tuottaa rehuviljaa lähellä eläimiä?
- sitten on vielä maaseudun asuttuna pitäminen. Minusta - vaikka olen kaupungissa elänyt aina - maaseudun elinvoimaisuus on sekin arvo. Jopa puolustuspoliittinen arvo. Mitä ajattelit, että Suomen kaikki maanviljelijät alkaisivat tehdä elääkseen? Sellaista, jota voi siellä maaseudulla tehdä, näin työttömyyden ollessa jo muutenkin korkealla...?
Tietenkin myös eläintalous keskitettäisiin, sikäli mikäli lihaa nyt syödä tarvitsee. Ja kun puhuit kauniisti ekologisuusdesta, niin se ei sovi samaan lauseeseen väestöräjähdyksen kanssa. Jotta voimme ruokkia kaikki, meidän pitää tuottaa paljon eikä laatu ole silloin keskeinen tekijä. Varmaankin viljelty ruoka voidaan tuottaa myös Venäjällä tai Keski-Amerikassa. Kun se pakataan tehokkaasti ja valmistetaan syötäväksi jo lähtömaassa, ei ole ongelmana kuin ruuan kuljetus.
Varmasti maaseudulla voidaan tehdä muutakin kuin viljellä ruokaa, esim voimme tehdä Suomesta koko maailman puuntaimen tuotannon sydämmen, tai tuulivoimala maan tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Idiooteille on turha selittää mitään.
Tällaiset viestit on ihan naurettavia. Painu helvettiin sitten jos ei kiinnosta perustella.
Saitko raivokohtauksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Idiooteille on turha selittää mitään.
Tällaiset viestit on ihan naurettavia. Painu helvettiin sitten jos ei kiinnosta perustella.
Saitko raivokohtauksen?
No lähestulkoon, rupee vituttaa tollanen vessanseinäkirjoittelu jossa asiasisältöä ei ole lainkaan mutta silti pitää päästä huutelemaan.
Ihmiselle olisi hyväksi syödä niissä olosuhteiissa kasvanutta tai kasvatettua ruokaa missä itsekin elää. Eli pohjoisen ihmiselle pohjoisessa kasvanutta ruokaa ja etelän ihmisille etelässä kasvanutta ruokaa. Mitään tieteellistä näyttöä ei tietenkään tähän ole mutta terveellä järjellä aateltua.
Koska maapallo ei vaan toimi niin kuin ihminen haluaisi. Se toimii niin kuin se haluaa ja ihmisen täytyy yrittää sopeutua siihen. Kaikkein parasta ja ekologisinta ja tehokkainta on tuottaa ravinto lähellä sitä paikkaa, missä se syödään. Perusteena mainittakoon nyt vaikka hiilitalous. Ympäristön monimuotoisuuskin. Jopa kaikkien elävien eläinten suolistofloora kaipaa lähibakteereja. Koko ketju pitäisi suorittaa lähellä; viljely, kasvijätteiden kompostointi ja palautus hiilikiertoon, eläinten kasvatus, eläinten lannan hyödyntäminen lannoitteena, teurasjätteen hyödyntäminen lannoitteena, ruoantähteiden kompostointi ja palauttaminen hiilikiertoon ja taas sama alusta.
Kun me ei vaan olla siellä.