Lukiolaisen matematiikan valinta?
Lukion ekaluokkalainen jolla peruskoulussa matikka 9 (ei kyllä koskaan peruskoulussa paljon läksyjä tehnyt matikasta tai muutenkaan, aika lailla löysäillen peruskoulusta hyviä arvosanoja sai) on nyt sitä mieltä että haluaa ottaa lyhyen matikan. Ei kuulemma tule tarvitsemaan pitkää matikkaa, vaikka ei toisaalta tiedä edes mille alalle aikoo. On kokenut lukion ekan matematiikan kaikille yhteisen kurssin hankalaksi eikä selvästikään ole motivaatiota tehdä töitä matematiikan kanssa.
osaltaan varmasti kyse siitä ettei tosiaan peruskoulussa joutunut koulun eteen paljon mitään tekemään, kiitettäviä tuli aika itsestään. Ja nyt ei tunnu haluavan nähdä sitä vaivaa mitä pitkä matikka vaatisi.
Mitä tekisitte, antaisitteko ottaa lyhyen matematiikan vai yrittäisittekö saada muuttamaan mielensä ja valitsemaan pitkän?
Kommentit (46)
Sehän on jo tehnyt päätöksen, niin mitä sä enempää asiaa vatvot?
Jos hän kerran on matemaattisesti lahjakas, kysy onko hän ajatellut esimerkiksi alkaa ohjelmoimaan tietokone- tai pleikkaripelejä tulevaisuudessa. Sinne alalle on tosi vaikea päästä ja pitkä matikka on valtava etu sinne hakiessa sekä itse ohjelmoinnissa.
Keskustele asiallisesti, että pitkä matikka on äärimmäinen etu moneen paikkaan hakiessa ja joihinkin se on jopa vaatimus. Jos poika on edelleen sitä mieltä että ottaa lyhyen, anna ottaa. Pakottamalla teet vain vahinkoa.
Tiedostatteko, mikä ero on lukion pitkässä ja lyhyessä matematiikassa?
Jos lasta ei vähääkään kiinnosta fysiikka, kemia, tähtitiede, meteorologia, lääketiede ym. sellainen, jossa oikeasti pitkää matikkaa tarvitaan, anna pitää lyhyt. Sitä paitsi pitkää matematiikkaa voi opiskella vielä lukion jälkeen, jos joskus kokee sen tarpeelliseksi.
Lyhyt matematiikka on oikeastaan "arkisempaa" ja siten hyödyllisempää muilla aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Jos hän kerran on matemaattisesti lahjakas, kysy onko hän ajatellut esimerkiksi alkaa ohjelmoimaan tietokone- tai pleikkaripelejä tulevaisuudessa. Sinne alalle on tosi vaikea päästä ja pitkä matikka on valtava etu sinne hakiessa sekä itse ohjelmoinnissa.
Keskustele asiallisesti, että pitkä matikka on äärimmäinen etu moneen paikkaan hakiessa ja joihinkin se on jopa vaatimus. Jos poika on edelleen sitä mieltä että ottaa lyhyen, anna ottaa. Pakottamalla teet vain vahinkoa.
Matemaattisesti lahjakkaalle lukion eka matikankurssi ei ole haastava... omani on lahjakas ja saanut tähänastisista kursseista 4*10 ja 1*9., ilman vaivannäköä.
Meillä toisin päin. Matikassa suht lahjakas poika haluaisi pitkän matikan. Lapseni on luonteeltaan patalaiska, tähän asti selvinnyt vaivatta fiksuutensa ansiosta. Pitkässä matikassa se ei enää riitä, on pakko tehdä töitä, ja jostain syystä tuntuu ettei poika ole valmis uhraamaan tuntia paria illassa matikan läksyihin. En haluaisi ostaa 200e laskinta siksi, että kohta sanoo ettei huvitakaan.
Yrittäisin saada muuttamaan mielensä. Oon itse just käyny pitkän matikan eikä se tuntunu musta oikeestaa yhtään raskaalta (kurssejen keskiarvo 8, enkä tehny paljoo ollenkaa läksyjä). En usko, että on kauhean haasteellista lapsellesikaan, jos noin hyvin on peruskoulussakin pärjännyt. Tosi monilla aloilla kumminkin pitkä matikka katsotaan eduksi eikä lukion ensimmäisellä luokalla voi vielä tietää, tuleeko sitä tarvitsemaan. Pitkästä voi sitä paitsi aina vaihtaa lyhyeen, jos tuntuu aivan liian vaikealta. Tiedän monia, jotka luovuttivat pitkän matikan suhteen, ja nyt heitä harmittaa. Olisivat tarvinneet sitä jatko-opintoihin hakiessa.
Lyhyellä matematiikalla ei tee mitään. Yläasteella on jo opittu se arkipäivän matematiikka, jota tarvitaan jokapäiväisessä elämässä. Sen jälkeen matematiikan opetuksen olisi tarkoitus kehittää ajattelua ja mahdollistaa matematiikkaan perustuvien konseptien ymmärtäminen. Lyhyt matematiikka ei vastaa tähän tarpeeseen, vaan on ainoastaan tapa laiskoille oppilaille päästä helpommalla. Mielestäni on vastuutonta vanhemmilta antaa lapsilleen lupa lukea lyhyttä matematiikkaa.
Mutta tuo argumentti ei varmaankaan teinin päätä käännä. Sen sijaan voisit yrittää selittää miksi pitkä matematiikka on tärkeää jatko-opintojen kannalta. Vaikka nuori olisikin tällä hetkellä varma, että haluaa humanistiksi, voi mieli vielä muuttua. Pitkää matskua tarvitaan esim. kauppatieteellisen pääsykokeissa ja mikäli lukee laskentatoimea tai rahoitusta, yleensä matematiikan sivuaine on pakollinen. Myös kaikki luonnontieteen alat vaativat matematiikan osaamista joko ihan pääsykokeissa tai opintojen aikana, mutta viimeistään kun tehdään tutkimusta ja analysoidaan tuloksia. Ne asiat on opeteltava joka tapauksessa joten kannattaa tehdä se nyt kun siihen varattu runsaasti aikaa ja resursseja. Pitkän matematiikan oppisisältö ei ole mitenkään vaikea ja sitä saa opetella kolme vuotta.
Puolisoni on matematiikan opettaja lukiossa ja vetää nyt ensimmäistä kertaa uutta kaikille yhteistä matematiikan ykköskurssia. Hän sanoi, että vaativuustasoltaan se on lyhyttä matematiikkaa (harmitteli tätä, koska pitkän matematiikan opiskelijoilta vaaditaan sitten paljon enemmän tulevilla kursseilla, että saadaan asiat käytyä). Kannattaa oikeasti miettiä, onko kiinnostusta pitkään matikkaan. Toisaalta on hyvä muistaa, että opiskella voi myöhemminkin: yksi ystäväni päätti kävi lukion pitkän matematiikan kurssit lukion jälkeisenä välivuotena, kun päättikin ryhtyä insinööriksi.
Jos ottaa pitkän matikan, siitä pitää kyllä olla kiinnostunut. Hyppäys yläasteelta lukion pitkälle matikalle on todella, todella suuri. Tehtäviä on valtavan paljon ja niitä ei opi pelkästään tunnilla, niihin pitää paneutua myös kotona. Meidän vanhemmalla pojalla oli pitkä matikka ja fysiikka ja helposti meni kotitehtävien tekemiseen sellaiset 4 tuntia. Kyllä siitä nyt läpi pääsee vähemmälläkin työllä, mutta onko huonosta numerosta / huonosti menneistä kirjoituksista sitten hyötyä? Meidän pojalla oli yläasteen jälkeen 10 matikasta ja on lahjakas ja innostunut matikasta, lukiostakin tuli 10 ja kirjoituksista laudatur.
Nuoremmalla pojalla oli 9 matikasta yläasteelta ja open mukaan hänkin on matemaattisesti lahjakas. Häntä ei kuitenkaan matikka kiinnosta ollenkaan ja hän ottikin lyhyen matikan ja kurssiarvosanat olleet 8-9.
Omien lasten en ehkä antaisi ottaa lyhyttä matikkaa, mutta toisaalta en haluaisi olla natsi.
Voitte toki yrittää keskustella aiheesta. Älä kuitenkaan painosta.
Itseäni harmittaa näin jälkikäteen etten koittanut pitkää matikkaa. Tuossahan on se hyvä puoli, että pitkän voi vaihtaa lyhyeen.
Järkevää olisi olla tulevaisuuden osalta sulkematta mitään ovia etukäteen, minkä lyhyt matikka epäilemättä tekee. Voit kysyä, ymmärtääkö lapsi, että valintansa johtaa siihen että hän käytännössä hakee kaikkialle sen valtavan ison massan joukossa, jotka ovat keskittyneet kieliin ja terveystietoon. Tämä tarkoittaa, että jatko-opintoihin pääsy on vastaavasti vaikeampaa.
Nyt olisi muutenkin korkea aika oppia tekemään työtä opintojensa eteen, sillä jatkossa työn tekemisen tarve ei ainakaan vähene.
On tosi ikävää, ettei koulun opinto-ohjaus pistä paukkuja tähän tee työtä opintojesi eteen tai droppaat jossain vaiheessa ihan takuulla-ongelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hän kerran on matemaattisesti lahjakas, kysy onko hän ajatellut esimerkiksi alkaa ohjelmoimaan tietokone- tai pleikkaripelejä tulevaisuudessa. Sinne alalle on tosi vaikea päästä ja pitkä matikka on valtava etu sinne hakiessa sekä itse ohjelmoinnissa.
Keskustele asiallisesti, että pitkä matikka on äärimmäinen etu moneen paikkaan hakiessa ja joihinkin se on jopa vaatimus. Jos poika on edelleen sitä mieltä että ottaa lyhyen, anna ottaa. Pakottamalla teet vain vahinkoa.
Matemaattisesti lahjakkaalle lukion eka matikankurssi ei ole haastava... omani on lahjakas ja saanut tähänastisista kursseista 4*10 ja 1*9., ilman vaivannäköä.
No hänen kannattaa osallistua lukiolaisten matikkakisaan, on selvästi todella lahjakas, jos ilman vaivannäköä saa tuollaisia numeroita pitkästä matikasta. Pääsee erikoisvalmennettavien ryhmään, kun varmasti pärjää kisassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hän kerran on matemaattisesti lahjakas, kysy onko hän ajatellut esimerkiksi alkaa ohjelmoimaan tietokone- tai pleikkaripelejä tulevaisuudessa. Sinne alalle on tosi vaikea päästä ja pitkä matikka on valtava etu sinne hakiessa sekä itse ohjelmoinnissa.
Keskustele asiallisesti, että pitkä matikka on äärimmäinen etu moneen paikkaan hakiessa ja joihinkin se on jopa vaatimus. Jos poika on edelleen sitä mieltä että ottaa lyhyen, anna ottaa. Pakottamalla teet vain vahinkoa.
Matemaattisesti lahjakkaalle lukion eka matikankurssi ei ole haastava... omani on lahjakas ja saanut tähänastisista kursseista 4*10 ja 1*9., ilman vaivannäköä.
No hänen kannattaa osallistua lukiolaisten matikkakisaan, on selvästi todella lahjakas, jos ilman vaivannäköä saa tuollaisia numeroita pitkästä matikasta. Pääsee erikoisvalmennettavien ryhmään, kun varmasti pärjää kisassa.
Mikä tuollainen kisa on?
Meillä samanlainen laiska lahjakas, matikasta sai ysiä peruskoulussa tekemättä yhtikäs mitään. Lukioon mennessä totesi itse ihan suoralta kädeltä, että hänellä ei ole minkäänlaista kiinnostusta tehdä matikan tehtäviä, joten valitsee lyhyen matematiikan. Totesin sen olevan hyvä ratkaisu. Nyt kakkosella ja ysiä on sieltä saanut, on helppoa ja hyvä niin. Keskittyy enemmän muihin juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyellä matematiikalla ei tee mitään. Yläasteella on jo opittu se arkipäivän matematiikka, jota tarvitaan jokapäiväisessä elämässä. Sen jälkeen matematiikan opetuksen olisi tarkoitus kehittää ajattelua ja mahdollistaa matematiikkaan perustuvien konseptien ymmärtäminen. Lyhyt matematiikka ei vastaa tähän tarpeeseen, vaan on ainoastaan tapa laiskoille oppilaille päästä helpommalla. Mielestäni on vastuutonta vanhemmilta antaa lapsilleen lupa lukea lyhyttä matematiikkaa.
Mutta tuo argumentti ei varmaankaan teinin päätä käännä. Sen sijaan voisit yrittää selittää miksi pitkä matematiikka on tärkeää jatko-opintojen kannalta. Vaikka nuori olisikin tällä hetkellä varma, että haluaa humanistiksi, voi mieli vielä muuttua. Pitkää matskua tarvitaan esim. kauppatieteellisen pääsykokeissa ja mikäli lukee laskentatoimea tai rahoitusta, yleensä matematiikan sivuaine on pakollinen. Myös kaikki luonnontieteen alat vaativat matematiikan osaamista joko ihan pääsykokeissa tai opintojen aikana, mutta viimeistään kun tehdään tutkimusta ja analysoidaan tuloksia. Ne asiat on opeteltava joka tapauksessa joten kannattaa tehdä se nyt kun siihen varattu runsaasti aikaa ja resursseja. Pitkän matematiikan oppisisältö ei ole mitenkään vaikea ja sitä saa opetella kolme vuotta.
Ei itse asiassa viime vuosina ole tarvittu: pääsykoe pohjaa talousmatikan kurssiin, joka oli vanhassa opsissa lyhyen puolella. Se kurssi kannattaa kyllä jokaisen käydä, valitsi sitten lyhyen tai pitkän matikan.
Onkohan tuo pitkä matematiikka vaikeutunut siitä mitä se oli reilu parikymmentä vuotta sitten? Mietin vain, kun meillä on samanlainen laiska läksyjentekijä kuin tuossa aiemmin jollain, joka siis on jo päättänyt valita pitkän. Kyselen tuota muutosta siksi, koska ajattelin matemaattisesti suht lahjakkaan selviävän siitä kunnialla joka tapauksessa, koska onnistui myös itseltäni aikoinaan. Eli onko vaatimukset muuttuneet ja nykyään pakko tehdä hirveästi töitä sen eteen?
Vastapainoksi näille katumuskommenteille haluan kertoa, että itse tunnen useita tapauksia, joissa pitkä matematiikka on osoittautunut liian hankalaksi tai kiinnostus ei ole rittänyt. He ovat kaikki sittemmin vaihtaneet pitkän matikan lyhyeksi.
Anna sen lapsesi itse päättää, kumman ottaa.
Olen itse lukion toisella luokalla ja aloitin pitkällä matikalla. Yläasteen matikan numerot vaihtelivat 9-10 ja ne tulivat ilman sen suurempaa työtä. Hyppäys lukion pitkään matikkaan yläasteelta oli tosi iso, enkä pärjännyt siellä enää ollenkaan ja sain muistaakseni kurssiarvosanaksi 6 ekasta kurssista. Taistelin toisen kurssin läpi, mutta sitten vaihdoin lyhyeen matikkaan. Lyhyt matikka tuntuu paljon hyödyllisemmältä ja se opettaakin enemmän arkikäyttöön sopivaa matematiikkaa. Lyhyessä olen kursseista saanut nyt 9-10 arvosanoiksi joutuen kumminkin hiukan tekemään työtä kotonakin.
Voit yrittää markkinoida pojallesi pitkää matikkaa niin, että sen voi aina vaihtaa lyhyeen matikkaan, jos pitkä tuntuu liian haastavalta ja aikaavievältä. Mutta että yrittäisi edes. Omat vanhempani eivät painostaneet minua kumpaankaan suuntaan, antoivat minun tehdä päätöksen.
No jos matematiikka ei kiinnosta niin tuskin silloin pitkässä matkassa edes pärjäisi. Anna keskittyä niihin aineisiin, mitkä kiinnostavat, eiköhän se oma alakin niiden parista löydy.