Mistä tällainen kielenkäyttömuoti on saanut alkunsa?

Asia ilmaistu nopeammin koska päättely.

Ei suomea koska predikaatti.

Käännöslaina englannista, amerikanslangista.

Niin, tuo koska sitä ja koska tätä, ja lisäksi tuossa lauseessa "Minulla monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan mutta on pysyttävä yhdessä koska lapset ja yhteiset rahat" ärsyttää vielä tuo predikaatittomuuskin: "Minulla monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan..."

Miksi ihmiset jättävät kaikkein tärkeimmän lauseenjäsenen pois? Lauseen pitäisi olla: "Minulla on monta ystävää jotka ovat onnettomia suhteissaan mutta on pysyttävä yhdessä..."

Ja kun aiheesta huomauttaa tai kysyy, tuolla tavoin kirjoittavat suuttuvat. Syntyy vaikutelma, että lukijaa halveksiva kirjoitustapa on heidän kapinaansa yleisiä soveliaisuusnormeja ja "patriarkaattista yhteiskuntaa" kohtaan. Lukijaa kunnioittava kirjoitustapa on heille "hienostelua" ja "niuhotusta".

Tämä eriskummallinen kirjoittaminen ja ajattelu laajemminkin on yleistynyt eritoten 2000-luvulla. Siihen sisältyy kaiken yleissivistyksen ja kohteliaisuuden ivaaminen ja vulgääriyden ihannointi yleensäkin kaikilla elämänalueilla.

Jossakin oli hiljattain otsikko, että "tutkimuksessa" oli todettu ihmisten älykkyysosamäärän kääntyneen laskuun vuonna 1997 ja laskun jatkuvan edelleen. En tiedä, mikä tutkimus se on ollut, kuka on sen tehnyt ja miten asiaa on mitattu, mutta kyllä siitä on varmasti totta ainakin toinen puoli.

Ehkä Internet (Kielenhuoltolaitoksen ohjeen mukaan Internet on erisnimi yhdelle instituutiolle ja se kuuluu siksi kirjoittaa isolla I:llä, kunnes toisin ilmoitetaan) tyhmistää ihmisiä: ei toki jokaista, mutta suurta osaa?

Ja tässä siis on nyt kysymys tietoisesta, tahallisesta ja määrätietoisesta tyylilajin valinnasta sekä noudattamisesta. Näppäilyvirheet, jotka syntyvät sormen osumisesta väärälle näppäimelle tai vaikkapa kahden näppäimen väliin niin että tekstiin pujahtaa yksi ylimääräinen kirjain, ovat asia erikseen. Ne eivät ole niin vakavia eivätkä ärsyttäviä, eivätkä ne hankaloita lukemista ensinkään samalla tavoin kuin kokonaisten sanojen tai jopa sanaryhmien tarkoituksellinen poisjättäminen.

Pertsa Perinteiseen Kieleen Pyrkijä

Kas, kirjoittaja nro 2 ehtikin jo kirjoittaa samasta aiheesta kuin minäkin sillä välin kun minulla oli kirjoitusikkuna auki.

PPKP kirjoitti:

Niin, tuo koska sitä ja koska tätä, ja lisäksi tuossa lauseessa "Minulla monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan mutta on pysyttävä yhdessä koska lapset ja yhteiset rahat" ärsyttää vielä tuo predikaatittomuuskin: "Minulla monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan..."

Miksi ihmiset jättävät kaikkein tärkeimmän lauseenjäsenen pois? Lauseen pitäisi olla: "Minulla on monta ystävää jotka ovat onnettomia suhteissaan mutta on pysyttävä yhdessä..."

Ja kun aiheesta huomauttaa tai kysyy, tuolla tavoin kirjoittavat suuttuvat. Syntyy vaikutelma, että lukijaa halveksiva kirjoitustapa on heidän kapinaansa yleisiä soveliaisuusnormeja ja "patriarkaattista yhteiskuntaa" kohtaan. Lukijaa kunnioittava kirjoitustapa on heille "hienostelua" ja "niuhotusta".

Tämä eriskummallinen kirjoittaminen ja ajattelu laajemminkin on yleistynyt eritoten 2000-luvulla. Siihen sisältyy kaiken yleissivistyksen ja kohteliaisuuden ivaaminen ja vulgääriyden ihannointi yleensäkin kaikilla elämänalueilla.

Jossakin oli hiljattain otsikko, että "tutkimuksessa" oli todettu ihmisten älykkyysosamäärän kääntyneen laskuun vuonna 1997 ja laskun jatkuvan edelleen. En tiedä, mikä tutkimus se on ollut, kuka on sen tehnyt ja miten asiaa on mitattu, mutta kyllä siitä on varmasti totta ainakin toinen puoli.

Ehkä Internet (Kielenhuoltolaitoksen ohjeen mukaan Internet on erisnimi yhdelle instituutiolle ja se kuuluu siksi kirjoittaa isolla I:llä, kunnes toisin ilmoitetaan) tyhmistää ihmisiä: ei toki jokaista, mutta suurta osaa?

Ja tässä siis on nyt kysymys tietoisesta, tahallisesta ja määrätietoisesta tyylilajin valinnasta sekä noudattamisesta. Näppäilyvirheet, jotka syntyvät sormen osumisesta väärälle näppäimelle tai vaikkapa kahden näppäimen väliin niin että tekstiin pujahtaa yksi ylimääräinen kirjain, ovat asia erikseen. Ne eivät ole niin vakavia eivätkä ärsyttäviä, eivätkä ne hankaloita lukemista ensinkään samalla tavoin kuin kokonaisten sanojen tai jopa sanaryhmien tarkoituksellinen poisjättäminen.

Pertsa Perinteiseen Kieleen Pyrkijä

Pertsa, olen samaa mieltä kanssasi. Yksi tyhmistämisen ja tyhmistymisen ilmentymä on "minä olen tosissaan" -rakenne, josta huomauttaminen saa aika monen oudosti tolaltaan.

PPKP kirjoitti:

ärsyttää vielä tuo predikaatittomuuskin: "Minulla monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan..."

Miksi ihmiset jättävät kaikkein tärkeimmän lauseenjäsenen pois? Lauseen pitäisi olla: "Minulla on monta ystävää jotka ovat onnettomia suhteissaan mutta on pysyttävä yhdessä..."

Ei siitä ole tärkeintä lauseenjäsentä eli predikaattia jätetty pois. Predikaatti on tuo "monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan". Predikaatti on kielitieteen näkökulmasta se, mitä jostain sanotaan. Persoonamuotoinen olla-verbi on tuossa pelkkä kopula, jonka voi jättää panematta ilmi ilman että merkitys hämärtyy.

Vierailija kirjoitti:

PPKP kirjoitti:

ärsyttää vielä tuo predikaatittomuuskin: "Minulla monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan..."

Miksi ihmiset jättävät kaikkein tärkeimmän lauseenjäsenen pois? Lauseen pitäisi olla: "Minulla on monta ystävää jotka ovat onnettomia suhteissaan mutta on pysyttävä yhdessä..."

Ei siitä ole tärkeintä lauseenjäsentä eli predikaattia jätetty pois. Predikaatti on tuo "monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan". Predikaatti on kielitieteen näkökulmasta se, mitä jostain sanotaan. Persoonamuotoinen olla-verbi on tuossa pelkkä kopula, jonka voi jättää panematta ilmi ilman että merkitys hämärtyy.

Predikaatti on persoonamuotoon taivutettu verbi. Ilman sitä lause ei ole lause suomen kielessä. Kyllä sen pudottaminen pois vaikeuttaa lauseen ymmärrettävyyttä ja hämärtää merkitystä.

PPKP kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

PPKP kirjoitti:

ärsyttää vielä tuo predikaatittomuuskin: "Minulla monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan..."

Miksi ihmiset jättävät kaikkein tärkeimmän lauseenjäsenen pois? Lauseen pitäisi olla: "Minulla on monta ystävää jotka ovat onnettomia suhteissaan mutta on pysyttävä yhdessä..."

Ei siitä ole tärkeintä lauseenjäsentä eli predikaattia jätetty pois. Predikaatti on tuo "monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan". Predikaatti on kielitieteen näkökulmasta se, mitä jostain sanotaan. Persoonamuotoinen olla-verbi on tuossa pelkkä kopula, jonka voi jättää panematta ilmi ilman että merkitys hämärtyy.

Predikaatti on persoonamuotoon taivutettu verbi. Ilman sitä lause ei ole lause suomen kielessä. Kyllä sen pudottaminen pois vaikeuttaa lauseen ymmärrettävyyttä ja hämärtää merkitystä.

Yksinkertaisille ihmisille asiat ovat juuri noin yksinkertaisia.

Hämärä lause: "Minulla on."

Ei hämärä lause: "Minulla monta ystävää."

PPKP kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

PPKP kirjoitti:

ärsyttää vielä tuo predikaatittomuuskin: "Minulla monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan..."

Miksi ihmiset jättävät kaikkein tärkeimmän lauseenjäsenen pois? Lauseen pitäisi olla: "Minulla on monta ystävää jotka ovat onnettomia suhteissaan mutta on pysyttävä yhdessä..."

Ei siitä ole tärkeintä lauseenjäsentä eli predikaattia jätetty pois. Predikaatti on tuo "monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan". Predikaatti on kielitieteen näkökulmasta se, mitä jostain sanotaan. Persoonamuotoinen olla-verbi on tuossa pelkkä kopula, jonka voi jättää panematta ilmi ilman että merkitys hämärtyy.

Predikaatti on persoonamuotoon taivutettu verbi. Ilman sitä lause ei ole lause suomen kielessä. Kyllä sen pudottaminen pois vaikeuttaa lauseen ymmärrettävyyttä ja hämärtää merkitystä.

Koulussa opetetaan, että predikaatti on persoonamuotoinen verbi, mutta kun siirrytään hieman edistyneempään lauseoppiin, persoonamuotoista verbiä ei enää nimitetäkään predikaatiksi, vaan se onkin laajempi käsite. Tuossa lainaamassasi viestissä selitettiin ihan oikein. 

Äh, kielenkäytön tavat muuttuvat koko ajan, ja uusia trendejä tulee ja menee. Itse muistan hyvin, kuinka ärsyynnyin 1980-luvun alussa Saab-mainoksista tarttuneessa tavassa kirjoittaa sanoja. Peräkkäin. Pisteellä erotettuna. Kuin lauseiksi.

Mutta ei noista nyt oikeasti kannata tuleentua. Hassuimpia kouhotuksia voi itse välttää. Nuo esimerkit ovat silti ymmärrettäviä, ja sehän sentään on pääasia.

Vierailija kirjoitti:

Esim. "Minulla monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan mutta on pysyttävä yhdessä koska lapset ja yhteiset rahat."

.

Tuota näkee paljon juuri tällaisilla keskustelupalstoilla. Onko se jostain sketsiohjelmasta vai mistä, kun on niin yleistynyt viime aikoina?

Mistä sitä olet saanut päähäsi  käyttää "muoti"-sanaa?

Itse käyttäisin sanaa tapa, huono tapa.

Valitettavasti  nykyisin tuntuu olevan tapana jättää lauseista pois sinne kuuluvia sanoja ja samoin verbien taivuttamatta jättäminen on yleistynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. "Minulla monta ystävää jotka onnettomia suhteissaan mutta on pysyttävä yhdessä koska lapset ja yhteiset rahat."

.

Tuota näkee paljon juuri tällaisilla keskustelupalstoilla. Onko se jostain sketsiohjelmasta vai mistä, kun on niin yleistynyt viime aikoina?

Mistä sitä olet saanut päähäsi  käyttää "muoti"-sanaa?

Itse käyttäisin sanaa tapa, huono tapa.

Valitettavasti  nykyisin tuntuu olevan tapana jättää lauseista pois sinne kuuluvia sanoja ja samoin verbien taivuttamatta jättäminen on yleistynyt.

Ei se ihan noin mene :) Kirjoitettu kieli ja puhekieli ovat ihan eri asioita, ja nykyään, kun kirjoitetulla kielellä kommunikoidaan paljon myös epämuodollisesti, näkee paljon myös puhuttua kieltä mukailevaa kirjoitettua kieltä.

Mistä johtuu ylimääräisten n-kirjainten tunkeminen sanojen perään?

Esimerkkinä "tein tänään ruokaan" "hampurilaisessa on kananrintaan grillattuna"  

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu ylimääräisten n-kirjainten tunkeminen sanojen perään?

Esimerkkinä "tein tänään ruokaan" "hampurilaisessa on kananrintaan grillattuna"  

Veikkaan näppäilyvirhettä tai automaattista tekstinsyöttöä.