Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä kun murkku alkaa kapinoida kunnolla?
murkunäiti
08.09.2016 |
Meidän perheessä iski murkkuikä sitten oikein rytinällä. Ihanasta tytöstä tuli nyt 16 täytettyään kiukkuinen ilkeästi puhuva mörökölli.
Sen vielä kestäisin mutta mitä tehdä kun hän alkaa kapinoida kunnolla. Eli lopettaa koulunkäynnin eikä tee muuta kuin istuu kotona ja pelaa?
Päihdeongelmaa ei onneksi ole mutta lukion hän jätti nyt saman tien sen alettua kesken. On kuulemma liian vaikeaa matikka tai kielet ja hän näköjään ratkaisee tällaiset ongelmat lopettamalla tekemisen ja yrittämisen kokonaan.
Tyttö alkaa olla syrjäytymisen tiellä mutta onko missään apua tällaisessa tapauksessa saatavissa? tämänhän on niin lievästä päästä kun tietää millaisia ongelmia monilla nuorilla on.
Mutta en suostu siihen että neiti istuu kotona tekemättä mitään. Ei häntä voi pakottaa kouluun. Töihin voisi käskeä ja hän uhmakkaasti väittää että juu menee mutta tiedän että kestää niitä duuneja joita hän voisi saada niin tasan yhden päivän ja sitten ollaan samassa tilanteessa.
Mutta mitä voin tehdä? Ei tyttöä voi pihalle heittää vaikka melkein mieli tekisi mutta annako perään ja annan lojua kotona, hengailla kavereiden kanssa ja jättää tekemättä kaiken? Ei häntä saa kotitöihin eikä rahalla voi kiristää kun useimmista nuorista poiketen hän ei pahemmin käytä rahaa mihinkään. Hän on erakkoluonne joten menemisten suhteen ei voi myöskään kiristää tai rangaista. Ei arestiin voi laittaa kunnes järkiintyy .. mitä ihmettä voin tehdä??
Kommentit (20)
Antaisin olla vähän aikaa, kävis yhdessä läpi eri koulutusvaihtoehtoja jne.
Sillä aikaa kun on vaan kotona, tekee kotitöitä paljon. On se haastavaa murkuille kun ei tiedä mitä isona tulee ja mihin ammattiin haluaa ... Esim. ammattistartti tai vastaava esittelisi monia eri aloja.
Ja jos hän kerran on valmis menemään töihin, miksi ei voisi kokeilla? Älä nyt heti sano että "et jaksa kumminkaa". Se ei ainakaan kannusta. Tosin en tiedä mikä työpaikka olisi sellainen johon otettaisi peruskoulunsa päättänyt vailla ammattia oleva nuori. Suhteilla ehkä johonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkokeilu, oppisopimus tms. Harjoittelijaksi kyllä pitäisi päästä. Ammatinvalintapsykologille ja -testeihin. Onnea matkaan!
Onkohan taustalla jotain muutakin kuin murkkuikä? Yleensä tytöillä alkaa jo aikaisemmin tuo kapinointi, mutta on tietenkin yksilöllistä sekin. Onko lukiossa ollut ongelmia kaverisuhteissa? Mahdollisesti masennusta?
Pelaamisen kieltäisin kokonaan päivisin sinä aikana, kun pitäisi olla koulussa (ei tietenkään myöskään öisin sitten pelattaisi).
Etsivästä nuorisotyöstä ainakin pitäisi ottaa nuorisotyöntekijän häneen kohta yhteyttä, mikäli kunnassanne on sellainen, voit ottaa sinne myös itse yhteyttä.
Ota Valmaan ammattikouluun yhteyttä tai sitten kymppiluokalle, oppisopimuspaikkoja ei noin vaan löydy nuorelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välivuosi ja siinä jotakin hanttihommia, sitten uudestaan lukioon. Lähihoitajaksi ei missään nimessä, se on muistettava.
Tuohon työkokeiluun voi saada työmarkkinatukea, vasta kun nuori on täyttänyt 17-vuotta. Johonkin oppilaitokseen nyt, lukio ei ole ainoa vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattistartille pakottaisin, lasun tekisin myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea kysymys.
Ehkä laittaisin sen jossain vaiheessa tekemään itselleen aarrekartan tulevaisuudestaan. Ja sitten pohtimaan, miten ne asiat saavuttaisi. Yrittäisin myös estää nuoren lojumista kännykällä, pelilaitteilla sen ajan, kun hän normaalisti olisi koulussa. Eli 6-8 tuntia sellaista aikaa päivässä, että pitäisi oikeasti keksiä itselleen tekemistä. Ammatinvalintapsykologille ehkä myös.
Kymppi luokalle, sinne pääsee varmaan nyt jo saman tien? Aika yleistä tuo lukion kesken jättäminen. Uutta koulua (ammatillista) ei varmaan kannata aloittaa jos omat suunnitelmat ei ole selvät. Kympillä pitäisi järjen kasvaa, ja halutessaan nostaa numeroita (joihinkin ammatillisiin koulutuksiin, esim. kampaajalinjalle voi olla hankalampaa päästä kuin lukioon). Ja voi ihan hyvin haluta mennä takas lukioon paussin jälkeen. Voitko puhua ettei sitä matikkaa nyt niin hirveän monta kurssia tarvitse ottaa? Ja lukujärjestystähän voi helpottaa jos lukio tuntuu vaativalta, tekee 3,5 tai 4 vuoteen? Pakota kuitenkin tyttö käymään lukiossa opon juttusilla ennen kuin lopettaa kokonaan, opo tietää kaikki vaihtoehdot eikä tyttösi ole ensimmäinen high school drop out hänen urallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan taustalla jotain muutakin kuin murkkuikä? Yleensä tytöillä alkaa jo aikaisemmin tuo kapinointi, mutta on tietenkin yksilöllistä sekin. Onko lukiossa ollut ongelmia kaverisuhteissa? Mahdollisesti masennusta?
Pelaamisen kieltäisin kokonaan päivisin sinä aikana, kun pitäisi olla koulussa (ei tietenkään myöskään öisin sitten pelattaisi).
Ihan samaa ajattelin. Tytöillä on 16-vuotiaana yleensä jo pahin murkkuikä ohi. Perheneuvola voisi auttaa. Se on vähemmän järeä toimenpide kuin lastensuojelu, kun tytöllä ei kuitenkaan ole huumeongelmaa eikä epämääräisiä seksisuhteita tms.
Masennushan voi oireilla monella tavalla.
Kiitokset kaikille kommentoijille. Itse vähän mietin masennusta mutta tyttö tutkittiin keväällä (on vähän erityisnuori) eikä mitään siihen viittaavaa ole (ja tuolla puolella ollaan hoitosuhteessa mutta en näe että tämä välttämättä on tässä nyt takana, tämä erityisnuori juttu. Tai jos on, antaisivat lääkkeet sitten jos on add tms..) .
Tämä murkkuikä tuli vähän viiveellä hänen kohdallaan joskin rajumpana.
Ongelma on mm se että käydään vanhemmat töissä eli ei olla estämässä pelaamista päivisin. On viety kouluun fyysisesti ja hän on sitten lähtenyt kesken päivän pois. Tykkää koulusta ja kivoja kavereita mut se opiskelu ei toimi. Suorittaa nyt jo lukiota neljässä vuodessa ja pitää silti päivien pituutta liian pitkänä. Välillä tuntuu että onko tässä oltu liian curling vanhempi kun tyttö ei mitään vaativaa elämässä pysty kohtaamaan..
Mietin sossua ja nuoriso puolta mutta antaako ne apua "vain" vaikeaan nuoreen, kun ei ole sitä päihde tms ongelmaa. Kun ongelma on tuo otteen irrottaminen tulevaisuudesta. Tiedän ehtii sitä opiskella kolmikymppisenä eikä se ole mulle ongelma mutta mitä tehdä juuri nyt? Taloon jää koneet ja luurit töihin lähtiessä, eihän niitä saa pois päältä (tai saa mutta jos hän muka sinä aikana etsisi töitä tai suunnittelisi jotain etälukiota tms.. Muka.. Eihän hän niin tee). Koiraakaan ei ehdi lenkittää kun oli koko päivä niin kiire = pelata jotain uutta peliä. Tekis välillä mieli kuristaa koko kakara.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ Ehdottomasti otat yhteyden sossuun ja nuorisopuolelle, tyttösi on ihan riittävän "vaikea", ainakin hänen olonsa on.! Mitään päihdeongelmaa ei tarvitse olla.
murkunäiti kirjoitti:
Kiitokset kaikille kommentoijille. Itse vähän mietin masennusta mutta tyttö tutkittiin keväällä (on vähän erityisnuori) eikä mitään siihen viittaavaa ole (ja tuolla puolella ollaan hoitosuhteessa mutta en näe että tämä välttämättä on tässä nyt takana, tämä erityisnuori juttu. Tai jos on, antaisivat lääkkeet sitten jos on add tms..) .
Tämä murkkuikä tuli vähän viiveellä hänen kohdallaan joskin rajumpana.
Ongelma on mm se että käydään vanhemmat töissä eli ei olla estämässä pelaamista päivisin. On viety kouluun fyysisesti ja hän on sitten lähtenyt kesken päivän pois. Tykkää koulusta ja kivoja kavereita mut se opiskelu ei toimi. Suorittaa nyt jo lukiota neljässä vuodessa ja pitää silti päivien pituutta liian pitkänä. Välillä tuntuu että onko tässä oltu liian curling vanhempi kun tyttö ei mitään vaativaa elämässä pysty kohtaamaan..Mietin sossua ja nuoriso puolta mutta antaako ne apua "vain" vaikeaan nuoreen, kun ei ole sitä päihde tms ongelmaa. Kun ongelma on tuo otteen irrottaminen tulevaisuudesta. Tiedän ehtii sitä opiskella kolmikymppisenä eikä se ole mulle ongelma mutta mitä tehdä juuri nyt? Taloon jää koneet ja luurit töihin lähtiessä, eihän niitä saa pois päältä (tai saa mutta jos hän muka sinä aikana etsisi töitä tai suunnittelisi jotain etälukiota tms.. Muka.. Eihän hän niin tee). Koiraakaan ei ehdi lenkittää kun oli koko päivä niin kiire = pelata jotain uutta peliä. Tekis välillä mieli kuristaa koko kakara.
Viimeinen lause ... miks oot noin vihainen sille??!
Eihän tuo ole mitenkään normaalia. Ei kukaan vie lukiolaista kouluun, syystä että tämä menisi sinne.
Jos kerran makaa kotona, tekee kaikki kotityöt, ruoka on valmiina kun tulette siistiin kotiin, pyykit pesty ja viikattuna kaapissa.
Rahaa ei saa, saahan ruuan ja asunnon.
Ilmeisesti ei ole rahkeita lukioon, sitten pitää keksiä joku duunari ammatti.
Lasua minäkin ehdotan, myös.
Vierailija kirjoitti:
murkunäiti kirjoitti:
Kiitokset kaikille kommentoijille. Itse vähän mietin masennusta mutta tyttö tutkittiin keväällä (on vähän erityisnuori) eikä mitään siihen viittaavaa ole (ja tuolla puolella ollaan hoitosuhteessa mutta en näe että tämä välttämättä on tässä nyt takana, tämä erityisnuori juttu. Tai jos on, antaisivat lääkkeet sitten jos on add tms..) .
Tämä murkkuikä tuli vähän viiveellä hänen kohdallaan joskin rajumpana.
Ongelma on mm se että käydään vanhemmat töissä eli ei olla estämässä pelaamista päivisin. On viety kouluun fyysisesti ja hän on sitten lähtenyt kesken päivän pois. Tykkää koulusta ja kivoja kavereita mut se opiskelu ei toimi. Suorittaa nyt jo lukiota neljässä vuodessa ja pitää silti päivien pituutta liian pitkänä. Välillä tuntuu että onko tässä oltu liian curling vanhempi kun tyttö ei mitään vaativaa elämässä pysty kohtaamaan..Mietin sossua ja nuoriso puolta mutta antaako ne apua "vain" vaikeaan nuoreen, kun ei ole sitä päihde tms ongelmaa. Kun ongelma on tuo otteen irrottaminen tulevaisuudesta. Tiedän ehtii sitä opiskella kolmikymppisenä eikä se ole mulle ongelma mutta mitä tehdä juuri nyt? Taloon jää koneet ja luurit töihin lähtiessä, eihän niitä saa pois päältä (tai saa mutta jos hän muka sinä aikana etsisi töitä tai suunnittelisi jotain etälukiota tms.. Muka.. Eihän hän niin tee). Koiraakaan ei ehdi lenkittää kun oli koko päivä niin kiire = pelata jotain uutta peliä. Tekis välillä mieli kuristaa koko kakara.
Viimeinen lause ... miks oot noin vihainen sille??!
No toi oli huono vitsi turhautuneena
murkunäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
murkunäiti kirjoitti:
Kiitokset kaikille kommentoijille. Itse vähän mietin masennusta mutta tyttö tutkittiin keväällä (on vähän erityisnuori) eikä mitään siihen viittaavaa ole (ja tuolla puolella ollaan hoitosuhteessa mutta en näe että tämä välttämättä on tässä nyt takana, tämä erityisnuori juttu. Tai jos on, antaisivat lääkkeet sitten jos on add tms..) .
Tämä murkkuikä tuli vähän viiveellä hänen kohdallaan joskin rajumpana.
Ongelma on mm se että käydään vanhemmat töissä eli ei olla estämässä pelaamista päivisin. On viety kouluun fyysisesti ja hän on sitten lähtenyt kesken päivän pois. Tykkää koulusta ja kivoja kavereita mut se opiskelu ei toimi. Suorittaa nyt jo lukiota neljässä vuodessa ja pitää silti päivien pituutta liian pitkänä. Välillä tuntuu että onko tässä oltu liian curling vanhempi kun tyttö ei mitään vaativaa elämässä pysty kohtaamaan..Mietin sossua ja nuoriso puolta mutta antaako ne apua "vain" vaikeaan nuoreen, kun ei ole sitä päihde tms ongelmaa. Kun ongelma on tuo otteen irrottaminen tulevaisuudesta. Tiedän ehtii sitä opiskella kolmikymppisenä eikä se ole mulle ongelma mutta mitä tehdä juuri nyt? Taloon jää koneet ja luurit töihin lähtiessä, eihän niitä saa pois päältä (tai saa mutta jos hän muka sinä aikana etsisi töitä tai suunnittelisi jotain etälukiota tms.. Muka.. Eihän hän niin tee). Koiraakaan ei ehdi lenkittää kun oli koko päivä niin kiire = pelata jotain uutta peliä. Tekis välillä mieli kuristaa koko kakara.
Viimeinen lause ... miks oot noin vihainen sille??!
No toi oli huono vitsi turhautuneena
Tuttu tunne. Meillä tuli murkkuikä 16vuotiaalle. Todella rankkaa taistelua.
Vierailija kirjoitti:
murkunäiti kirjoitti:
Kiitokset kaikille kommentoijille. Itse vähän mietin masennusta mutta tyttö tutkittiin keväällä (on vähän erityisnuori) eikä mitään siihen viittaavaa ole (ja tuolla puolella ollaan hoitosuhteessa mutta en näe että tämä välttämättä on tässä nyt takana, tämä erityisnuori juttu. Tai jos on, antaisivat lääkkeet sitten jos on add tms..) .
Tämä murkkuikä tuli vähän viiveellä hänen kohdallaan joskin rajumpana.
Ongelma on mm se että käydään vanhemmat töissä eli ei olla estämässä pelaamista päivisin. On viety kouluun fyysisesti ja hän on sitten lähtenyt kesken päivän pois. Tykkää koulusta ja kivoja kavereita mut se opiskelu ei toimi. Suorittaa nyt jo lukiota neljässä vuodessa ja pitää silti päivien pituutta liian pitkänä. Välillä tuntuu että onko tässä oltu liian curling vanhempi kun tyttö ei mitään vaativaa elämässä pysty kohtaamaan..Mietin sossua ja nuoriso puolta mutta antaako ne apua "vain" vaikeaan nuoreen, kun ei ole sitä päihde tms ongelmaa. Kun ongelma on tuo otteen irrottaminen tulevaisuudesta. Tiedän ehtii sitä opiskella kolmikymppisenä eikä se ole mulle ongelma mutta mitä tehdä juuri nyt? Taloon jää koneet ja luurit töihin lähtiessä, eihän niitä saa pois päältä (tai saa mutta jos hän muka sinä aikana etsisi töitä tai suunnittelisi jotain etälukiota tms.. Muka.. Eihän hän niin tee). Koiraakaan ei ehdi lenkittää kun oli koko päivä niin kiire = pelata jotain uutta peliä. Tekis välillä mieli kuristaa koko kakara.
Viimeinen lause ... miks oot noin vihainen sille??!
¨Tuon ymmärtää kun on elänyt vastaavan. Minulla patalaiska lukiopoika jolla nyt add testaukset. Lupaa ottaa itseään niskasta kiinni, löytyy aina pelaamasta. Sanoo lukion olevan liian vaikeaa, mutta käyttää läksyihin 5 min, huitasee jotain ja tunkee reppuun. Tulevaisuus ihan auki, haluaa kaikkea suurta muttei ole valmis oikeasti panostamaan yhtään. Lukiossa kurssit menee rimaa hipoen läpi, pari jo uusittavaa. Ei olisi pakko käydä lukiota jos olisi vaihtoehtokoulu joka kiinnostaisi mutta kun ei ole. Eli roikotetaan lukiossa ja rukoillaan, että aivot kehittyisi ja oma vastuu löytyisi. Pahin on se kokonaan syrjäytyminen, kotiinjääminen koneen äärelle, vuorokausirytmin kääntyminen täysin päälaelleen. Yritä sinäkin potkia tyttösi johonkin rytmiin ja kiinni johonkin, ap. Ihan sama mitä ja missä, kunhan pysyy jotenkin kiinni systeemeissä. Käytä apuja niin nuorisotyästä, opinto-ohjauksesta, mt puolelta, mistä vaan saat. Jos tyttö saisi käydä puhumassa esim. psyk sh:lle/opolle/ammatinvalinnan ohjaajalle tulevaisuuden suunnitelmistaan? Hoksaisi, että tulevaisuus on omissa käsissä, tajuaisi millainen tulevaisuus on jos tuohon omaan pelimaailmaan kokonaan tipahtaa? Kärsivällisyyttä me vanhemmat tarvitaan, tajua kuinka potkia hienovaraisesti nuorta kohti omia unelmia ilman, että välit nuoreen menee. Varmaan nuorta auttaa jo taju, että vanhemmat oikeasti välittävät ja yrittävät nuoren parhaaksi. Vaikka ne vanhemmat väsyneenä mielessään kuristaisivat tuota lasta (tai enemmänkin siinä kuristaa tätä ongelmaa lapsen kanssa).
Alue: Aihe vapaa
Nyt istut lapsen viereen ja ilmoitat, että tämä homma loppui nyt. Alatte yhdessä etsimään sellaista ammattikoulua, kymppiluokkaa tai mitä tahansa sellaista koulutuspaikkaa, jossa pääsee nyt aloittamaan.
Ei kiinnosta - tiedetään, mutta kun ei muuta vaihtoehtoa anneta. Sosiaalitoimiston kautta lastensuojelu sitten lisäavuksi, jos omat keinot eivät riitä.