Yläkerran 6-vuotias juoksee sisällä, voinko sanoa pojan äidille juoksemisesta?

Valita suoraan niille lapsille. Tai mieluummin sano nätisti. Myös lahjominen voisi onnistua. Jotenkin sillein ovelasti, etteivät kerro vanhenmillensa.

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa omakotitaloon keskelle metsää, jos ette tuollaista kestä. Tuskin se keskellä yötä juoksentelee. Jos hiljaisuuden aikana tapahtuu jotain vastaavaa, silloin voi valittaa, muuten ei.

Kaikesta sitä pitääkin valittaa.

Anna hei sun nimi ja osoite niin tulen vaikka potkimaan sun ovea jatkossa joka päivä, vaikka ilta viidestä aina pikkutunneille. Sitten kun sulla menee hermot niin kehotan sua muuttamaan metsään ja totean että kaikesta sitä pitää valittaa...

Vierailija kirjoitti:

hyviä käytöstapoja. Mites kun mua ottaa todella pattiin, kun alakerran mutruhuuli vanhapiika ei tervehdi meidän perhettä rappukäytävässä tai pihassa? Tervehtiminen kuuluu hyviin tapoihin ja mun alle kouluikäiset lapsetkin osaa tämän tavan. Voinko siis nyt valittaa isännöitsijälle tästä epäkohteliaasta sitruunan syöneestä tyypistä?

Ja tiedoksi vaan, että jos lapsi on liikkuvainen, niin voit kieltää joka minuutti ihan joka päivä ja se hyppelehtien liikkuminen ei lopu ennen kuin lapsi on kasvanut tiettyyn ikään. Toisille lapsille ei ole mikään ongelma liikkua kävellen, toisilta se ei onnistu ellei heitä pistä johonkin liekaan.

Ihan oikeasti on näin, että jossei kestä päiväsaikaan tappeluhuutoa, askelia, vedenkohinaa, pesukoneen linkojyräystä, soittoa ja laulua jne., niin EI PIDÄ asua kerrostalossa. Näin yksinkertasta se on.

On varmaan syynsä miksi ei tollaista järjenvaloa, kuin sinä tervehdi.

Teillä on aina vaan oikeuksia, muilla velvollisuudet.

Kaikkea kohtuudella.

Ihmiset eivät ymmärrä miltä tuntuu, kun omassa kotona ei ole kotirauhaa. Moni sanoo "muuta metsään jos et kestä elämisen ääniä" tai "eihän ne yöllä juokse". Ihmiset haluavat olla omassa kodissaan rauhassa muulloinkin kuin yöllä, eikä jatkuva häiriköinti ole elämisen ääniä.

Ennen kuin itse koette sen, ette voi tietää miltä tuntuu, kun et voi omassa kodissasi kuunnella radiota tai televisiota (ääni ei peitä töminää), ottaa päiväunia milloin haluatte, rentoutua sohvalla kirjan kanssa ja niin edelleen. Lasten juoksentelusta aiheutuva töminä resonoi rakenteiden läpi suoraan kehoosi niin, ettei edes korvatulpat estä töminän kuulumista. 

Laki sanoo selkeästi, että kohtuuton meteli on kielletty myös päiväsaikaan ja se koskee myös lapsia. Lasten leikit, pyrähtelyt, kiljahtelut ja muu on normaalia elämisen ääniä, vaikka nekin saattaisi ärsyttää. Myös pihalta kuuluva leikkien meteli on normaalia elämisen ääniä. Jatkuva laukkaaminen sisätiloissa ei.

Nykyään ollaan niin itsekkäitä ja lapsista opetetaan myös itsekkäitä. Heidän mielestään oma tupa, oma lupa, koskee vain häirikköjä, ei uhreja. Jokaisen pitäisi kerrostalossa ottaa huomioon muut ihmiset. Vaikka hiljaisuus päättyy kello 7, ei ole kohteliasta alkaa poraamaan vielä kello kahdeksankaan.

Minulla itselläni on lapsia, jotka eivät saa juosta sisällä. Heillä on erikseen ulkoleikit ja sisäleikit. Joskus innostuessaan lapset ottavat pyrähdyksiä, esimerkiksi viimeeksi 3v kuopus juoksi katsomaan, joko isä sai kylpyveden laskettua, ja juoksi sitten takaisin kertomaan siitä minulle.

Tiedän, että ontelokattoisissa 90-luvun kerrostaloissa tämä kuuluu alakertaan, joten meillä ei koskaan leikitä sisällä villejä leikkejä, joihin sisältyy kohtuutonta juoksentelua. Olen myös pyytänyt alakerran asukasta tulemaan kertomaan, jos meiltä kuuluu heille häiritsevää meteliä. Ei ole koskaan tullut.

Yläkerrassamme sen sijaan on lapsiperhe, jonka kanssa jouduimme "taistelemaan" saadaksemme kotirauhan. Siellä lapset saivat esimerkiksi viikonloppuina juosta ja laukata klo 7-20 vain pienillä tauoilla. Omatkin lapset asiaa ihmettelivät, ja saattoi tulla 7 aikaan meidän sänkyyn, että mikä tuo meteli on kun ei voi nukkua.

Lopulta nätisti keskusteltuamme useamman kerran yläkerran kanssa tilanne on muuttunut vähän rauhallisemmaksi, mutta edelleen siellä laukkaillaan. En tiedä, miten olisin voittanut tuon keskustelun, jos olisin itse lapseton. Sillä lapsettomathan eivät "voi ymmärtää lapsiperhearkea".

Joten sympatiani vaan kaikille kotirauhan häirinnän uhreille! Muistuttakaa isännöitsijää tästä, jos teillekin sattuu munaton isännöitsijä. Parhaiten kuitenkin asia menee perille, jos pääsette naapurin kanssa asialliseen keskusteluyhteyteen. 

Mun mielestä sisällä ei juosta. Ei kerrostalossa eikä omakotitalossa. Häirtseehän se töminä myös siinä samassa asunnossa asuvia. Eli ei pomppimista, juoksua tai kiljumista sisällä. Tämä on kuitenkin lapsille luontaista käyttäytymistä, joten heitä pitäisi patistaa ulos leikkimään mahdollisimman paljon. Se edistää myös lapsen motorista kehitystä, ymmärrystä ympäristöstä, sosiaalisia taitoja ja luovuutta.

-yhden lapsen äiti

Meillä on kokemusta muutamasta metelöivästä lapsiperheestä ja sellaisen ala- tai yläkerrassa asuminen on yhtä helvettiä. On kuunneltu kuukausien ajan klo 6- 21 kestävää hyppimistä, patterin pauketta, pallopelejä, kiljuntaa, juoksemista, tavaroiden raahamista, huutotappelua jne.

Omat lapset ei saanu kotonaan lukurauhaa, yhtenäkään viikonloppuna ei nukuttu kuutta pidempään, telkkaria piti huudattaa mikäli itse halusi sitä kuulla. Kerran nukuttiin mökin hiljaisuudessa viikko. Siis omat alakouluikäiset lapset myös. Kotona kun ei ollut hetken rauhaa rentoutumiseen ja koko perhe kireenä ja hermoraunio. Mainittiin asiasta alkuun nätisti. Saatiin taloyhtiössä nipottajan maine, kun ei lasten normaalia ääntä kestetä. Myös isännöitsijä ehdotti asenteen muutosta. Kerran soitin isännöitsijälle ja laitoin kauittimen ja kysyin että mites on kestäiskö itse tuota pauketta joka hiton päivä aamusta iltaan. Kieltämättä kuuluu hyvin, totesi isännöitsijä. Tämän jälkeen asiaan puututtiin.

Toinen tapaus oli sellainen, missä urheiluhullut vanhemmat aloittivat valmentamisen joka aamu ennen kouluun menoa ja tietty viikonloppuisin. Hyppynarulla hypittiin 10 min.,kyykkyhyppyjä toinen mokoma. Joka aamu. Mainittiin asiasta, palaute oli, että kurjaa jos arvot ei kohtaa. Liikunta on heille elinehto. Iltaisin nämä ylikierroksillä käyvät vähähiilaridieetillä elävät lapset tappelivat, paiskoivat ovia, raivoissaan käveltiin niin että meillä lähes lamput heilu. No muutettiin pian pois.

Tällä hetkellä talossamme asuu useita lapsiperheitä, eikä kukaan metelöi häiritsevästi. Suoraan sanottuna otan naapuriksi ennemmin alati bailaavan nuoren, kun sekopäisen lapsiperheen.

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa omakotitaloon keskelle metsää, jos ette tuollaista kestä. Tuskin se keskellä yötä juoksentelee. Jos hiljaisuuden aikana tapahtuu jotain vastaavaa, silloin voi valittaa, muuten ei.

Kaikesta sitä pitääkin valittaa.

Kaikkien pitää ymmärtää Kaapoa. Kaapon ei tarvitse ymmärtää ketään?

Mitenhän nämä metelöivät perheet reagoisi, jos ne vanhemmat istuttaisi alakertaan kuuntelemaan sitä kupeidensa hedelmien sekoilua?

Semmosta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa omakotitaloon keskelle metsää, jos ette tuollaista kestä. Tuskin se keskellä yötä juoksentelee. Jos hiljaisuuden aikana tapahtuu jotain vastaavaa, silloin voi valittaa, muuten ei.

Kaikesta sitä pitääkin valittaa.

Kaikkien pitää ymmärtää Kaapoa. Kaapon ei tarvitse ymmärtää ketään?

Ei tietenkään, häiriköillä on vain oikeuksia, ei velvollisuuksia.

Lapset yleensä liikkuu paljon, se on normaalia elämää.

Vierailija kirjoitti:

Lapset yleensä liikkuu paljon, se on normaalia elämää.

Pitäiskö sun lukea ketjun vastaukset, ennen kuin tulet laukomaan typeryyksiäsi?

Ihan samanlain aikuisten huuto ja pössyttely on normaalia elämää.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei kestä elämisen ääniä, kerrostalo on huonoin paikka asua.

Ei, honey, vaan juuri toisin päin: jos perheenne pitää kovaa ääntä, on kerrostalo teille huono paikka asua. Siellä katsos pitää huomioida muutkin, toisin kuin korvessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei kestä elämisen ääniä, kerrostalo on huonoin paikka asua.

Ei, honey, vaan juuri toisin päin: jos perheenne pitää kovaa ääntä, on kerrostalo teille huono paikka asua. Siellä katsos pitää huomioida muutkin, toisin kuin korvessa.

Tämä!!

Todellakin saat sanoa ja pitääkin sanoa jos häiritsee.

Kerros, rivi ja omakotiasumisessa kaikenlainen häiriö, joka on toistuvaa usein tapahtuvaa, pitkäkestoista ja häiritsevää on kiellettyä kaikkina kellonaikoina ja tähän kuuluu myös lasten äänet riehuminen, juokseminen ja huutaminen ja kovat leikin äänet.

Ihmiset jakavat näihin kerrostalon meteliasioihin täysin väärää omaan mielipiteeseensä pohjautuvaa tietoa.

Meillä oli tilanne, että 2kk putkeen kuuntelin yläpuolella asuvien lasten jokapäiväistä kellon ympäri metelöintiä sisällä (juokseminen, hyppiminen, pauke, ovien paiskonta). Meteli oli niin kovaa, että lapseni ei saanut nukuttua päiväunia eikä käydä iltaisin nukkumaan. Meteli oli niin kovaa, että meillä ikkunat helisi ja en kuullut edes tv.tä katsoessa ääniä telkkaristani. Eli vikaa siis joo talossakin.

Mutta siis soitin isännöitsijälle ja hän sanoi, että lastenkin äänet kuuluu häiriöön ja niitä ei tarvitse sietää.

Isännöitsijä kertoi, että kaikki meteli kaikkina kellonaikoina mikä on usein toistuvaa, pitkäkestoista ja häiritsevää, niin siitä voi varoituksen saada.

Hän neuvoi kyselemään muilta naapureita haittaako melu muita. Kuulemma varoitus vaatii vähintään kahden naapurin kärsivän meluhaitasta. Jos olet ainoa ketä häiritsee, niin silloin sitä jää aika heikoille.

Mutta sit vaan täyttää häiriöntuottoja naapureiden kanssa oli kyse mistä tahansa melusta.

Mutta siis esim remontoida saa, vauvan itkua pitää sietää, (sille kukaan mitään mahda).

Ikävä kyllä vaikka kuinka juokseminen lapsen luontainen liikkumistapa, niin lapsen ei voi antaa juosta kerros ja rivitaloissa aamusta iltaan sisällä vaan jo pientä lasta voi opettaa huomioimaan muut ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Lasten juoksentelu päiväsaikaan tai alkuillasta on.

7

Kyllä voi sanoa. Nuo on niitä perheiden omia sääntöjä joita jokaisen pitäisi noudattaa.  Joillekin sopii joillekin ei.  Normaali äänieristys ei ole suunniteltu ihan millaista elämää varten tahansa. Kuten sisäurheilua. 

Vaihtoehtoja on kaksi:

1) muuta pois

2) aloita jokin mukava äänekäs harrastus. Rumpujensoitto, pianonsoitto, puhallinsoittimet...Kyllähän sitä kaikkea muuta kivaakin keksii. Sitten kun on vähän aikaa metelöinyt niin voi kysyä,tehdäänkö vaihtokauppa ja penska lopettaa juoksemisen.

Häiriköt olisi ihan pulassa jos ei olisi keksitty sanaa "normaali elämä".

SAJORO kirjoitti:

Todellakin saat sanoa ja pitääkin sanoa jos häiritsee.

Kerros, rivi ja omakotiasumisessa kaikenlainen häiriö, joka on toistuvaa usein tapahtuvaa, pitkäkestoista ja häiritsevää on kiellettyä kaikkina kellonaikoina ja tähän kuuluu myös lasten äänet riehuminen, juokseminen ja huutaminen ja kovat leikin äänet.

Ihmiset jakavat näihin kerrostalon meteliasioihin täysin väärää omaan mielipiteeseensä pohjautuvaa tietoa.

Meillä oli tilanne, että 2kk putkeen kuuntelin yläpuolella asuvien lasten jokapäiväistä kellon ympäri metelöintiä sisällä (juokseminen, hyppiminen, pauke, ovien paiskonta). Meteli oli niin kovaa, että lapseni ei saanut nukuttua päiväunia eikä käydä iltaisin nukkumaan. Meteli oli niin kovaa, että meillä ikkunat helisi ja en kuullut edes tv.tä katsoessa ääniä telkkaristani. Eli vikaa siis joo talossakin.

Mutta siis soitin isännöitsijälle ja hän sanoi, että lastenkin äänet kuuluu häiriöön ja niitä ei tarvitse sietää.

Isännöitsijä kertoi, että kaikki meteli kaikkina kellonaikoina mikä on usein toistuvaa, pitkäkestoista ja häiritsevää, niin siitä voi varoituksen saada.

Hän neuvoi kyselemään muilta naapureita haittaako melu muita. Kuulemma varoitus vaatii vähintään kahden naapurin kärsivän meluhaitasta. Jos olet ainoa ketä häiritsee, niin silloin sitä jää aika heikoille.

Mutta sit vaan täyttää häiriöntuottoja naapureiden kanssa oli kyse mistä tahansa melusta.

Mutta siis esim remontoida saa, vauvan itkua pitää sietää, (sille kukaan mitään mahda).

Ikävä kyllä vaikka kuinka juokseminen lapsen luontainen liikkumistapa, niin lapsen ei voi antaa juosta kerros ja rivitaloissa aamusta iltaan sisällä vaan jo pientä lasta voi opettaa huomioimaan muut ihmiset.

Meillä asui joku hullu pariskunta lapsuuden naapurina. Lapsi huusi läpi yön eikä mitään tehty. Olisi lasu pitänyt tehdä. Metelöivät todella paljon päivisin, siis niin paljon, että poikaystäväni katsoi silmät pyöreänä päässään kun tuli ensimmäistä kertaa kylään ja kuuli.Ei oikein ikinä selvinnyt, mistä se romina edes tuli (asuimme päätyasunnossa kakskerroksinen), portaissa ehkä jotain tekivät? Sain tuosta metelöivästä naapurista uniongelmat, jotka jatkuvat vieläkin 15 vuotta myöhemmin. Sitä ennen ei mitään vastaavaa ongelmaa, vaikka useampi pari asui naapurissa ja pieni vauva kotona. Äitini oli niin nössykkä,ettei puolustanut minua tässä vaan antoi kärsiä eikä muutettu pois. Itse toki nukkui makuuhuoneessa,jossa ei ollut yhtä meluisaa kuin siellä missä minä nukuin.

Eli huutavasta vauvasta voi tehdä lasun. Ei ole normaalia, että 24/7 lapsi huutaa eikä kukaan tee mitään. Yötä myöten. Voi olla joku heitteillejättö kyseessä.