Yläkerran 6-vuotias juoksee sisällä, voinko sanoa pojan äidille juoksemisesta?

muutenkin lapsille kannattaa vähän yrittää opettaa sitä että ihan kaikkia mielihaluja ei saa toteuttaa, juoksemiselle on omat paikkansa ja jos ollaan kotona, ollaan rauhallisesti.

tuletkos kiinnittämään ne sitten kun putoavat?

Muuttakaa omakotitaloon keskelle metsää, jos ette tuollaista kestä. Tuskin se keskellä yötä juoksentelee. Jos hiljaisuuden aikana tapahtuu jotain vastaavaa, silloin voi valittaa, muuten ei.



Kaikesta sitä pitääkin valittaa.

Lasten juokseminen on kyllä normaalia elämisen ääntä. Ei tulisi mieleenkään kieltää lapsia tuommoisesta. Eri asia sitten, jos meteli on jotenkin erityisen kovaa. Ei meilläkään saa hakata palikoilla lattiaan tai pompottaa koripalloa tms., mistä tulee kova ääni. Mutta kyllä lapset joskus juoksevat, ja saavat juostakin. Eihän ne tosiaan kauaa sellaista jaksa.



Jos ei kestä elämisen ääniä, kerrostalo on huonoin paikka asua.



Ja tiedoksi: kyllä, minä olen asunut sinkkuna kahden vilkkaan pojan alakerrassa, eikä niiden juokseminen ja polkumopolla ajo häirinnyt tippaakaan.

Tappelevat käytävällä ja paiskovat ovia .. Joo, jos normaalia elämistä ei kestä,niin korpeen vaan

Lasten juoksentelu päiväsaikaan tai alkuillasta on.



7

Ja olen pohtinutkin. Asuin syntymästäni aikuiseksi omakotitalossa ja totuin omaan rauhaan siinä. Asuin kerrostalossa opiskeluaikana ja vähän sen jälkeenkin yhteensä neljä vuotta ja se riitti minulle.



Nämä asiat häiritsivät minua:

-seinän takana bilettävät jonkun rakennusfirman komennusmiehet, kävi myös maksullisia naisia

-yläkerran teinitytön ja yh-äidin matsit, patterit oli lentää seinistä, sellaista huutoa

-yläkerran postinkantaja, joka saapui iltapäivällä kotiin ja aloitti pari tuntia kestävät yksinlauluharjoitukset (tee siinä lopputyötä)

-alakerran puolikuurot ja sokeat vanhapiikasisarukset, joille joutui joka päivä esittelemään itsensä kahden vuoden aikana (kertomaan on aviossa, onko lapsia, onko työssä)

-ylimmän kerrokset siivooja, joka laski kaikenmaailman kännikaloja kämppäänsä ja niitä lojui sitten rapussakin välillä, kun eivät jaksaneet ylös asti





Oli aika helmee muuttaa rivarin päätyasuntoon. Nyt asumme as oy muotoisessa paritalossa ja tämä on meille oikein sopiva. Suosittelen. Ei tarvitse kokonaan eristäytyä, mutta on selvästi oma rauha.

määrätyn hiljaisuuden aikaan. Jotkut lapset on vilkkaita ja energisiä ja juoksevat lähes aina. Mulla on itsellä 3 lasta, joista yksi liikkuu lähes aina juoksuaskelin. Käydään paljon ulkoilemassa ja urheilemassa, jotta saa purkaa energiaa, mutta silti hänelle luontainen tapa liikkua on juosta tai hypähdellä. Vamaan tilanne muuttuu, kun lapsi kasvaa, mutta nyt on näin.



Ei lasta voi kotona koko ajan kieltääkään. Sehän olisi kaikille yhtä helvettiä. Ja kun toinen ei oikeasti mitään pahaa tee, liikkuu vaan. Päätön juoksentelu on tietysti meillä sisällä kielletty, mutta yksi lapsista tosiaan liikkuu huoneesta toiseen juoksulla, esim. jos pyydän syömään, niin hypähtelee omasta huoneestaan keittiöön. Rääkkäystähän se on, jos pitää olla omassa kodissaan, kun kusi sukassa.



Muuta ap omakotitaloon tai ylimpään kerrokseen asumaan, äläkä rupea stressaamaan toisia ihmisiä typerillä valituksillasi.

Vierailija:

Lasten juokseminen on kyllä normaalia elämisen ääntä. Ei tulisi mieleenkään kieltää lapsia tuommoisesta.

Siihen kuuluu mm. se, että vältetään mekastamista. Sisätiloissa juoksentelu kuuluu siihen kategoriaan. Juokseminen ei muutenkaan kuulu sisätiloihin. En itse noista häiriinny, mutta silti.

muiden täydellisten perheiden kanssa.



Kaikkein pahin riesa kerrostaloissa ovat hysteerisen yliherkät sopautumattomat valittajat. Yksi sellainen menee kuriositeettina, mutta useampi pilaa helposti koko kerrostalon - ja kulkee sitten kaikkialla selittämässä kuinka hirveää kaupungissa ja kerrostalossa on, ei yksityisyyttä yhtään ja kaupunki hirveä, vaikkeivat tajua että vika on heissä itsessään. tunnelma on pilalla.



Tyypillistä on kanssa se että kun asiasta ryhdytään keskutelemaan nämä samat henkilöt alkavat heit puhumaan jupoista ja narkkareista että juu tällaiset äänet ovat niitä normaaleja elämän ääniä kerrostalossa ...



Hei haloo - jos 6v juoksee omassa kodissaan vain häiriintynyt ihminen alkaa vertaamaan sitä alkoholistien tai narkomaanien aiheuttamiin häiriöihin.

Meillä on kolme lasta ja tämä on yksi niistä aiheista joista huomauttelen koko ajan. Sisällä ei ole mitään tarvetta juosta ja sanonkin siitä monta kertaa päivässä. Silti alakerran naapurimme saa varmasti päivittäin hermoromahduksia kun lattia jytisee. Aina ei viitsi olla jäkättämässä ja lapsen muisti on lyhyt. Tämä on nyt vain niitä kerrostaloasumisen haittoja.

mutta vaikka kuinka olisi luontaista juosta ja hyppiä niin käytöstapoja on hyvä opettaa lapsille ihan pienestä pitäen. Myös omia perheenjäseniä kohtaan on hyvä olla kohtelias vaikka paikalla ei olisikaan vieraita. Ja kun kiellätte päättäväisesti vaikka 6kk niin huomaatte että lapsi osaa läyttäytyä myös vieraiden seurassa. Ilkeästi sitä voi kutsua lapsen oman minän nujertamiseksi, mutta yhteiskuntakelpoisten ihmisten kasvattamiseksi sitä tarvitaan välillä.

Voi jestas, pitää muuttaa metsään pikku mökkiin tiettömien taipaileiden tyaakse vaille kulkuyhteyksiä mikäli ei kestä elämisen ääniä.



Mitä tarkoittaa se yksi kommentti: kotona pitää olla rauhassa? Missä sitä siten purkaudutaan jos ei kotona.



Kun ei sitä saa tehdä marketissa kun muut ei kestä lapsen itkua/juoksua, ei sitä saa tehdä puistossa, kylässä, ravintolassa...



Ja nyt sitten pitäs kaiket päivät hiiviskellä kotona hissukseen lapset vaientaen ettei nipot kerrostaloon sopimattomat naapurit vaan häiriinny...



Hoh hoijjaa.....

Jessus sitä töminää. Meillä kolisi vaan astiat keittiön kaapeissa, ja lamput heilui katossa, kun Aaro (terkkuja vaan pojan iskälle jos satut täällä käymään) pelasi.

Sanoin asiasta naapurille, ja vastaus oli että " kyllä ihmisillä harrastuksia saa olla, lapsillakin" . Sanoin, että tottakai saa olla mutta mistä lähtien pallopelien harrastuspaikka on ollut sisällä? Jalkapallokentälle oli noin 15 metrin matka, koris- ja lentiskentälle alle 50 metriä.

Kerran sitten pyysin talonmiehen ja isännöitsijän meille kuuntelemaan sitä mekkalaa, ja siinä samassa lähtikin huomautus naapurille. Talkkari ja isännöitsijä sanoivat, että ei tuollaista tarvitse sietää.

Vaikka järjestyssäännöissä ei nyt suoraan luekaan, että asunnossa ei saa pelata jalka- tai koripalloa, niin siinä on kohta jossa sanotaan jotenkin ympäripyöreästi että pitää välttää turhaa metelöintiä kaikkina aikoina, etenkin (vaan ei siis ainoastaan) klo 22-07. Siihen vedottiin tässä tapauksessa.

Normaalit askelten äänet tai lapsen juoksuaskeleet eivät häiritse, mutta kukapa jaksaisi kuunnella helvetinmoista jytinää kotonaan aamusta iltaan. Tämä poju siis tosiaan pelasi oikeastaan aina.

hyviä käytöstapoja. Mites kun mua ottaa todella pattiin, kun alakerran mutruhuuli vanhapiika ei tervehdi meidän perhettä rappukäytävässä tai pihassa? Tervehtiminen kuuluu hyviin tapoihin ja mun alle kouluikäiset lapsetkin osaa tämän tavan. Voinko siis nyt valittaa isännöitsijälle tästä epäkohteliaasta sitruunan syöneestä tyypistä?



Ja tiedoksi vaan, että jos lapsi on liikkuvainen, niin voit kieltää joka minuutti ihan joka päivä ja se hyppelehtien liikkuminen ei lopu ennen kuin lapsi on kasvanut tiettyyn ikään. Toisille lapsille ei ole mikään ongelma liikkua kävellen, toisilta se ei onnistu ellei heitä pistä johonkin liekaan.



Ihan oikeasti on näin, että jossei kestä päiväsaikaan tappeluhuutoa, askelia, vedenkohinaa, pesukoneen linkojyräystä, soittoa ja laulua jne., niin EI PIDÄ asua kerrostalossa. Näin yksinkertasta se on.

Tai monta tuntia peräkkäin,niinku bileitä saatetaan pitää.

10 vuotta ollaan kerrostalossa asuttu ja välillä jopa lapset juosseet,

ja ei valitusta kertaakaan - Itsekkin siedän toisten " normaalit" elämisen äänet

Päivällä tapahtuva metelöintiin, jos siitä nyt sitä nimitystä halutaan käyttää, ei lain puitteissa ole mitään mahdollisuutta puuttua. Hiljaisuus yöaikaan on sitten eri juttu.

Kyse on minusta siitä, että lapselle edes yritetään takoa kalloon, ettei sisällä juosta. Pikku hiljaa se ehkä kantautuu jopa toiminnan asteelle.

Juosta saa sitten sydämen kyllyydestä puistoissa, jumpissa ja vaikka radalla.

Vierailija:

hyviä käytöstapoja. Mites kun mua ottaa todella pattiin, kun alakerran mutruhuuli vanhapiika ei tervehdi meidän perhettä rappukäytävässä tai pihassa? Tervehtiminen kuuluu hyviin tapoihin ja mun alle kouluikäiset lapsetkin osaa tämän tavan. Voinko siis nyt valittaa isännöitsijälle tästä epäkohteliaasta sitruunan syöneestä tyypistä?

Ja tiedoksi vaan, että jos lapsi on liikkuvainen, niin voit kieltää joka minuutti ihan joka päivä ja se hyppelehtien liikkuminen ei lopu ennen kuin lapsi on kasvanut tiettyyn ikään. Toisille lapsille ei ole mikään ongelma liikkua kävellen, toisilta se ei onnistu ellei heitä pistä johonkin liekaan.

Ihan oikeasti on näin, että jossei kestä päiväsaikaan tappeluhuutoa, askelia, vedenkohinaa, pesukoneen linkojyräystä, soittoa ja laulua jne., niin EI PIDÄ asua kerrostalossa. Näin yksinkertasta se on.

Vierailija:

Kerran sitten pyysin talonmiehen ja isännöitsijän meille kuuntelemaan sitä mekkalaa, ja siinä samassa lähtikin huomautus naapurille. Talkkari ja isännöitsijä sanoivat, että ei tuollaista tarvitse sietää.

Tai no joo, saahan sitä tietty valittaa naapureilleen vaikka vessan vetämisestä, mutta mitään merkitystä sillä ei ole...

Ihme kysymys. Tottakai lapset saavat juosta sisällä, nehän ovat lapsia ja se on niiden koti! Ei kannata muuttaa kerrostaloon, jos ei elämisen ääniä kestä.



t. kerrostaloasukki omasta tahdostaan