meillä maalla jotkut sanoo kaupan kassalla vain asiakasnumeronsa
Viimeksi en kyllä jäänyt katsomaan maksoiko asiakas ostoksiaan. Sanoi numeronsa kassalle..
Kommentit (13)
- Niin on se kumma kun on vielä paikkoja, joissa vielä ihmisiin luotetaan ilman, että täytyy kaivaa lompakosta riihikuivaa. Saati, että täytyisi näyttää jotain (kaupan) -korttia, tai henkkareita.
Olen käyttänyt sellaista osta kun olen ostanut työpaikalle asioita.
Meillä oli lapsuudessa sama pienellä paikkakunnalla. Ostelin siis koko lapsuut eni aina tililtä, ja niinpä onkin aikuisiällä ollut aika vaikeaa hahmottaa kuinka paljon ruokaan oikein meneekään rahaa. Muuten kätevä systeemi, ainakin sen näkökulmasta joka ei laskua joutunut maksamaan :) Periaatteessahan tuo voi toimia vain pienellä paikkakunnalla tai maalla, jossa kassatyöntekijät pääosin tuntevat asiakkaansa.
Pienellä paikkakunnalla on myös tyypillistä että kauppias keskustelee asiakkaiden kanssa ja tuntee Koko kylän väen
Lapsuudessani pienellä paikkakunnalla kaupassa oli tili, johon kaikki perheenjäsenet kävivät ostamassa kuka mitäkin. Äiti pääasiallisesti ruokaa. Isä maksoi tilin aina nollille tilipäivänä. Mieheni ei ole suostunut tällaiseen järjestelyyn vaikka pienellä paikkakunnalla asummekin ja tilinkin saisi. Harmittaa, oli niin hyvä juttu lapsillekin. Jotenkin kotoista.
Vanhemmillani on kans, kyl ne tunnistaa jooa minutkin. Myös kun sanoi sukunimen niin varmistuvat oikeasta asiakkaasta. Helppoa
Sitähän vois painaa mieleen sen numeron ja kokeilla sanoa seuraavasti..
Kun olin pieni, oli tuollainen tilisysteemi tosi yleistä. Vieläkin lähi S-marketissa joskus kuulee, kun joku luettelee tilinsä asiakasnumeron. Pikkutyttönä luulin, et jos on tili, ei tartte maksaa, vaan saa ostokset kaupasta ilmaiseksi. Ihmettelin sitten, miksei meilläkin ollut sellaista ilmaissysteemiä. Ois ollu niin kätevää. Totuus valkeni kyllä jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Sitähän vois painaa mieleen sen numeron ja kokeilla sanoa seuraavasti..
Kassa osaa kyllä yhdistää numeron ja kasvot. Siksi näitä tilejä on enimmäkseen pienillä paikkakunnilla, joissa kauppias tosiaan tuntee asiakkaansa.
Meillä täällä Espoossa on tässä Haukilahti- Westend alueella ainakin sama systeemi, kerää ostokset ja sanoo kassalle vain numeron, tai riittää, että nyökkää. Sama omistaja ollut ikiajat ja heidän mummonsa oli aikoinaan siinä kassalla, tunteevat asiakkaansa tietenkin muutenkin kuin ulkonäöltä. Mekin tiedetään muista asiakkaista kaikki asiat, lapset ja aikuiset käyvät yhteisesti mökeilläkin. Lasku tietenkin maksetaan sitten kerran kuussa, tai kuka mietenkin on sopinut. Niin, lapsillehan tämä on aivan helpoin tapa hakea vaikka välipalaa. Ei tämä ole mikään pikkukylä kuitenkaan, mutta asukkaat vaihtavat kotia vai saman alueen sisällä jopa mekin monta kertaa. Ei ole mikään uusi systeemi. Töölössä Helsingissä sama systeemi ruokakaupassa joskus mummoni aikaan.
Tämä on yksi syy, miksi pidän pienemmistä kaupoista yleensä enemmän kuin hehtaari halleista enemmän. - Myyjästä ja/tai paremmin myymälän henkilökunnasta voi tulla niin läheisiä, että luottamus pelaa puolin ja toisin. - Ei se hehtaarihallinkaan kassala oleva myyjä tietenkäänyleensä tahallaan ilkeä ole, mutta jääpähän yleensä aika etäiseksi. - saati, että häneltä voisi odottaa asiantuntevaa palvelua, joka kattaa koko myymälän. Mutta moneen, sanon hyvään tyyppiin olen hehtaarimarketeissakin kohdannut.
Meillä kaupungissakin on joillakuilla vielä paikalliseen S-Markettiin tili, joten ostostilanteesta selviää tuolla numerolla. Lasku tulee sitten kotiin.