Mitä haittaa ja kenelle on, jos elän kaksi viikkoa pidempään? (vaikka tajuttomana)

Hesarissa lukija kirjoittaa, että kuolevan nesteytys on turhaa, koska se saattaa pitkittää elämää tarpeettomasti. (Ja samaan aikaan luvataan, että kärsimystä lievitetään tarvittaessa vaikka sedaatiolla. Lääkkeillä tajunnan tasoa laskemalla).

Ketä siis haittaa, jos elän nesteytettynä kaksi viikkoa pidempään kuin muuten eläisin? Vaikka lääkittynä ja tajunnan tason vaihdellessa. (Sitähän kuoleminen usein muutenkin on.)

Nesteytettynä minun ei tarvitse kuolla kuivumiseen, vaikka en kykenisi enää nielemään. Ja jos nesteytyksestä on haittoja, lääkityksellä niitä lievennättäköön.

Maija

*)Hesari mielipidekirjoituksen kommentti kuolemassa olevan ihmisen nesteytykseen:
'Fakta näyttäisi olevan se, että jos kuolemaa lähestyviä vanhuksia nesteytettään suonensisäisesti, se voi myös pitkittää helpolla lähestyvää kuolemaa hyvinkin pari viikkoa. Käytännössä olen nähnyt ja seurannut erilaisia ratkaisuja sekä myös osallistunut erilaisten hoitolinjausten toteutukseen. Ei ihminen, joka on kuolemassa, ja jolle juoma ei ole maistunut enää aikoihin, tunne useinkaan enää janoa. Eri asia on toki vielä se, kun tilanne tulee siihen pisteeseen asti, että nieleminen ei enää onnistu. Tajunnan tasokin siinä samalla jo heikkenee, ja silloin on jo loppu lähellä, jota useimmiten ei kannata nesteyttämällä pitkittää. Kärsimystä ja kipua on toki lievitetävä asianmukaisesti. Jokainen tapaus on kuitenkin aina yksilöllinen. Mutta nyt tässä nesteytyksessä on puhuttu siitä, miten toimitaan, kun kuolema vääjäämättä on jo edessä - eri asia vanhukset, jotka ovat vielä hyvin elämässä kiinni.'