Lue keskustelun säännöt.
Abortti huomenna
07.09.2016 |
Pelottaa ja surettaa ihan hirveästi. Tämä on varmaan väärä paikka kysyä lohtua, mutta olisi kiva kuulla saman asian läpikäyneiden kokemuksia, ja miten selvisitte fyysisesti & psyykkisesti. Moralisointia en kaipaa, tehdään terveydellisistä syistä. :(
Kommentit (26)
Hyvin selvisin. Keskeytys oli alle kolmessa tunnissa ohi. Ei-toivotun raskauden keskeytys ei ole välttämättä traumaattinen kriisi naiselle. Itse tunsin lähinnä helpotusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Abortista oli n. 5kk kun pääsin Itu -projektin vertaistukiryhmään, joka kokoontui 9 kertaa. Tehtävien ja tunteiden läpikäymisen jälkeen olo helpottui. Suosittelen ja tsemppiä. Anna aikaa surulle.
http://ituprojekti.net/fi/apua-abortin-jalkeen/
Miksi aborttia pitäisi moralisoida edes? Eihän se miksikään vauvaksi ole ehtinyt kehittyä. Lähinnä huvittaa ne jotka väittävät toimenpidettä murhaksi. Ei se varmasti mukava kokemus ole mutta murhaksi kutsuminen on täydellistä ylireagointia.
Hyvin selvisin. Ei kipuja. Henkinen paha olo meni ohitse. Päätös oli ehdottomasti oikea.
Älä tee sitä :( Anna lapselle mahdollisuus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama kokemus kuin aiemmin kommentoineella. Kipuja ei ollut, toimenpide sujui hyvin eikä traumoja jäänyt. Pari päivää oli hämmentynyt fiilis, mutta meni pian ohi. Oikea päätös kohdallani.
Tsemppiä huomiseen!
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitä :( Anna lapselle mahdollisuus...
Jos kaikki antaisivat tuon "mahdollisuuden" niin maailma olisi jo tuhoutunut ylikansoituksen myötä. Kaukana se ei ole nytkään kun kaikki eivät osaa käyttää ehkäisyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annan lapselle mahdollisuuden sitten kun elämässäni on mahdollista antaa hänelle mahdollisuus hyvään elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jäänyt mitään traumoja, koska olin niin varma päätöksestä ja siitä, että abortti on ainoa oikea päätös. Toimenpiteen jälkeen kävin pizzalla ja elämä jatkui. Virheitä sattuu ja ne pitää korjata.
Ihan hyvä kokemus. Itse toimenpide hieman epämiellyttävä, hormoonitasapaino heitteli vähän ja lähinnä pelkäsin muiden reaktioita aluksi. Jälkeen päin olen kiitollinen itselleni oikeasta päätöksestä ja koen kokemuksen myötä kasvaneeni todella paljon henkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootteko päätyneet lääkkelliseen keskeytykseen vai kaavintaan? Millaset kivut lääkkeellinen aiheutti, kauanko jatkui?
Vierailija kirjoitti:
Ootteko päätyneet lääkkelliseen keskeytykseen vai kaavintaan? Millaset kivut lääkkeellinen aiheutti, kauanko jatkui?
Minulla lääkkeellinen, rv 9. Kipuja oli pari tuntia mutta niihin sai hyviä kipulääkkeitä, joiden ansiosta nukuinkin jonkin aikaa. Kivutonta vuotoa n. 2 viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko päätyneet lääkkelliseen keskeytykseen vai kaavintaan? Millaset kivut lääkkeellinen aiheutti, kauanko jatkui?
Minulla lääkkeellinen, rv 9. Kipuja oli pari tuntia mutta niihin sai hyviä kipulääkkeitä, joiden ansiosta nukuinkin jonkin aikaa. Kivutonta vuotoa n. 2 viikkoa.
Kiitos, huojentaa oloa ees vähän. Itsellä rv 8 menossa.
En ole ap, mutta vastaan myös:
Mulla ei oo taloudellisesti varaa kasvattaa lasta. Haluan saada opinnot valmiiksi tai ihan loppusuoralle ennen lasta (eli 2 vuotta vielä ainakin). Haluaisin päästä muuttamaan kumppanini kanssa samaan kaupunkiin ennen lasta. Miksi tässä tilanteessa pitäisi muka "antaa lapsen tulla"? Parempihan sen olis syntyä silloin kun sen elinolot olis vakaammat. Haluamme kyllä lapsia myöhemmin.
Nykyaikainen raskaudenkeskeytys ei vaikuta hedelmällisyyteen, joten turha pelotella etten voisi saada lasta myöhemmin (tokihan sekin on mahdollista, syystä jos toisestakin). Olen kuitenkin vasta 24 joten ihan kiire ei vielä hetkeen ole.
Muutaman viikon ikäinen solumöykky ei ole vielä tietoisuutta omaava yksilö, joten koen että minulla on suurempi oikeus päättää mitä elämälläni ja kehollani teen, kuin tällä solumöykyllä. Se ei tietenkään poista ristiriitaisia ja surullisiakaan ajatuksia aborttia kohtaan. Mutta juuri nyt en voi järkevästi valita toisinkaan.
Hyvin se menee! Ei kannata jännittää yhtään, sillä se on nopea ja kivuton juttu. Hauskaa aborttia sinulle, ja tsemppiä! :)
Vierailija kirjoitti:
Mieti vielä tänään mitä olet menossa tekemään.
Menet murhaaman pienen ihmisen alun
Mieti miltä tuo vauva näyttäisi vuoden vanhana
Mieti, että et ehkä koskaan voi enää tämän aborttisi jälkeen tulla raskaaksi
Mieti mitä kaikkea tuo pieni ihminen sinulle antaisikaan sinulle jos varttuisi vierelläsi
Mieti, sinä päätät saako tuo pienokainen elää vai lopetko hänen elämänsä hieman ennen kuin se kunnolla alkaakaan ja mieti, onko sinulla todellakin oikeus päättää tuon pikkuisen tulevast elämästä tai huomenna tapahtuvasta kuolemasta
Mieti mitä psyykkisiä ongelmia saat tästä jos sen teet loppuelämäksesiAnna itsellesi kunnolla aikaa pohtia näitä kysymyksiä ja vastaa niihin rehellisesti itsellesi.
Apua saa aina ongelmiin ja myös lapsen hoitoon kuten kasvatukseen, ongelmiin löytyy aina ratkaisu, mutta tehtyä et saa tekemättömäksi.
Se ei ole vielä mikään pienokainen. En todellakaan silti hanki jälkikasvua tilanteessa, jossa olisin taloudellisesti täydellisen riippuvainen vanhemmistani ja yhteiskunnan tuesta - etenkin kun yhteiskunnan varoja syydetään muutenkin jo tarpeeksi kaikkeen turhaan. Harmittaa että ehkäisy petti tässä elämänvaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta vastaan myös:
Mulla ei oo taloudellisesti varaa kasvattaa lasta. Haluan saada opinnot valmiiksi tai ihan loppusuoralle ennen lasta (eli 2 vuotta vielä ainakin). Haluaisin päästä muuttamaan kumppanini kanssa samaan kaupunkiin ennen lasta. Miksi tässä tilanteessa pitäisi muka "antaa lapsen tulla"? Parempihan sen olis syntyä silloin kun sen elinolot olis vakaammat. Haluamme kyllä lapsia myöhemmin.Nykyaikainen raskaudenkeskeytys ei vaikuta hedelmällisyyteen, joten turha pelotella etten voisi saada lasta myöhemmin (tokihan sekin on mahdollista, syystä jos toisestakin). Olen kuitenkin vasta 24 joten ihan kiire ei vielä hetkeen ole.
Muutaman viikon ikäinen solumöykky ei ole vielä tietoisuutta omaava yksilö, joten koen että minulla on suurempi oikeus päättää mitä elämälläni ja kehollani teen, kuin tällä solumöykyllä. Se ei tietenkään poista ristiriitaisia ja surullisiakaan ajatuksia aborttia kohtaan. Mutta juuri nyt en voi järkevästi valita toisinkaan.
Ei se mikään solumöykky ole. Ihan siinä ennen kohtuun kiinnittymistä voisi niin sanoa, mutta muutaman viikon ikäinen alkio on ihan muuta kuin solumöykky.
Ap:lla on siis oma terveys vaarassa, joten siinä tapauksessa ei paljon vaihtoehtoja taida olla.
En selvinnyt.