Lue keskustelun säännöt.
Ensitreffit alttarilla OFFICIAL
05.09.2016 |
Huomenna se alkaa! Miten me pärjätään ilman Maaretia? Onko taas säpinää ukkomiehen ja kamera crew'n välillä? Kuka on paksuna heti häitten jälkeen? Millaisia pariskuntia veikkaatte tällä kertaa olevan mukana, joko saataisiin vähän "iäkkäämpi" pari mukaan?
En malta odottaa!
Kommentit (8622)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ota nyt kantaa kehenkään henkilöön. Haluan kuitenkin kommentoida tuota narsisti-juttua. Narsistit eivät ole mikään yhdestä puusta veistetty ihmistyyppi. On tiettyjä piirteitä, jotka yhdistävät narsisteja. Mutta esimerkiksi kohtelias / lipevä käytös uusien ihmisten ja tuttavien ym seurassa ei ole mikään kriteeri sille että onko henkilö narsisti vai ei. Narsistit toki usein ovat ystävällisiä ja kohteliaita esim ystävilleen tai ulkopuolisten nähden, mutta monet narsistit taas ei tätä ole, on olemassa esim sosiaalisesti kömpelöitä ja ujoja narsisteja. Narsisteille sen sijaan tyypillistä on esim empatian puute (voivat osata "esittää" empatiaa tosin), epäoikeudenmukainen suhtautuminen ja kohtelu, loukkaantumisherkkyys, raivostumisherkkyys, käsitys omasta paremmuudesta ja siitä että itse on oikeassa, kateellisuus ja ylimielisyys, tapa nähdä toiset ihmiset hyötynä itselle, mustavalkoinen ajattelu, vaikeus sietää häviämistä ja omia heikkouksia, joustamattomuus ja jäykkyys jne. Kaikilla ihmisillä on näitä piirteitä jonkin verran. Ja useimmilla ihmisillä kovissa stressitilanteissa nuo piirteet käyttäytymisessä vahvistuu.
Ei ole olemassa tyyppinarsistia vaan ihmisiä, joilla on enemmän tai vähemmän narsistisia piirteitä. Ja joillakin niitä piirteitä on niin paljon, että heillä on sitten narsistinen persoonallisuushäiriö. Narsistit on hyvin vaikea tunnistaa, jopa ammattilaisten.
Sama kirjoittaja jatkaa vielä. On olemassa paljon hankalia persoonia, jotka eivät ole narsisteja. On olemassa paljon ilkeitä ihmisiä, jotka eivät ole narsisteja. Kuten myös puolison jyrääviä ihmisiä, jotka ei myöskään ole narsisteja. Epäkypsiä persoonallisuuksia, jotka eivät sovi parisuhteeseen, mutta eivät hekään ole usein narsisteja, vaikka kumppani oikeasti kärsisi heidän tyylinsä takia.
Totta. Itse en uskaltaisi ketään nimetä narsistiksi.
Huomattavaa on kuitenkin se, että Millan inhottavaa käytöstä on kohdeltu huonona käytöksenä, ajattelemattomuutena, ilkeytenä tms. Sen sijaan Mikkoa on luonnehdittu narsistiksi ja luonnehäiriöiseksi. Ja itsekin olen valmis allekirjoittamaan tämän eron heidän käytöksissään. Luonnehäiriöinen pelaa ikään kuin eri pelin säännöillä ja ilkeä tai paha tai itsekäs samoilla säännöillä mutta käytös ei huomioi muita tai tekee tahallisesti väärin.
Olet ihan oikeassa siinä, että luonnehäiriöinen pelaa ikään kuin eri pelin säännöillä kuin muut ihmiset. Tai katsoo maailmaa eri logiikasta käsin. Ja jättää kumppanin hämmentyneeseen tilaan (esim sanoi tai teki kumppani mitä tahansa rationaalista tai hyvään pyrkivää, niin keskustelu tuntuu kääntyvän aina kummallisesti päälaelleen ja rationaalisuus katoaa siitä ja tulee vain hölmistynyt olo että mitä tapahtui). Mutta on muitakin luonnehäiriöitä kuin narsismi. Esimerkiksi epävakaata persoonallisuutta, narsistia ja psykopaattia voi olla äkkiseltään vaikea erottaa toisistaan.
Juuri näin ja siksi sanoin jättäväni tarkemmat diagnoosit pois enkä ole koskaan näppikselläni tai suusanallisesti nimennyt ketään narsistiksi. Sen sijaan olen voinut julkituoda sen, kun huomaan tätä eri säännöillä pelaamista, joka on käsittääkseni merkki jostain häikästä ihmisessä.
Haluan vielä kompata sinua siinä, että nämä "luonnehäiriöiset" tai eri säännöillä pelaavat eivät useinkaan itse ole tietoisia siitä että pelaavat eri säännöillä. Se ei ole heiltä mikään tahallinen strategia sumuttaa tilanteita. He tekevät sen automaattisesti ja intuitiivisesti, se on heidän tapa reagoida tilanteisiin. Usein täysin ulkopuolinen, joka katsoo tilanteita sivusta, panee kuitenkin merkille että tuon henkilön pelissä (elämässä) on eri säännöt ja nappulat ja logiikka kuin ihmisillä yleensä.
Näin. Ihmisillä on se käsitys että narsisti olisi kovinkin tietoinen siitä mitä tapahtuu ja manipuloi tietoisesti, mutta mun mielestä ei ole ja siihen koko juttu perustuukin. Heti kun narsisti alkaa tiedostaa omia kuvioitaan, hän lakkaa olemasta narsisti sanan syvimmässä merkityksessä. Ja sitten on se suuri itsemurhan vaara. Lähipiirissä on minun mielestä ihan selvä narsisti ja kun hänelle joku sanoi että tuo mitä teet on henkistä väkivaltaa, tämä purskahti aitoon ja iloiseen nauruun että vai henkistä väkivaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te omakohtaisesta kokemuksesta puhuvat narsistiasiantuntijat! Moni seikka kertoo, että vaikka Mikko saattaa olla Heidille täysin väärä persoonallisuustyyppi, niin narsisti hän ei ainakaan ole:
- Narsisti on muiden seurassa mitä miellyttävin seuraihminen - Mikko hädin tuskin uskalsi tulla Heidin asunnon yläkerrasta tutustumaan Heidin kavereihin
- Narsisti osaa peittää omat negatiiviset tunteensa ja luoda viattoman vaikutelman silloin, kun ulkopuolisia on läsnä - viimeisestä sohvakohtauksesta ei liene jäänyt kenellekään epäselväksi, että Mikko on ihan hajalla ja ärtynyt Heidistä
- Narsisti käyttää jokaisen tilanteen, jossa voi tehdä itsestään kiistan hyviksen ulkopuolisten silmissä siloin kuin toinen osapuoli ei ole puolustamassa itseään. Mikko ei ole soolohaastatteluissa yksipuolisesti syyttänyt Heidiä ja tehnyt itsestään viatonta, saati maalaillut toisesta osapuolesta mitä mielikuvituksellisempia syytöksiä, joihin tosi narsisti pystyy.
Heh, ei ne narsistitkaan mistään yhdestä muotista tule tai käyttäydy prikulleen kuvailemasi kaltaisesti. Minusta esim. Mikko tekee itsestään hyvistä juuri tuolla että ei syyttele Heidiä vaan pyrkii vähättelemään tilannetta ja sanomaan että kummassakin on vikansa. Ovat myös ennenkaikkea laskelmoivia ja pohtivat kokoajan että miten missäkin tilanteessa kannattaa käyttäytyä, mitä kannattaa sanoa jne.
Koko tuo narsistijankutus ärsyttää. Siinä parisuhteen ongelmat langetetaan täysin toisen niskoille. Jos minä vetäsen miestä turpaan juhlissa se on narsistin syy, ei minun. Minä olen onneton uhri, toinen syyllinen. Eikö jokainen ole oman elämänsä toimija? Miten on joutunut narsistin kanssa parisuhteeseen, kuka pakotti? Jos narsisti osasi huijata olemalla alussa mukava miksi en lähtenyt kun näytti oikeat karvansa? Ja pahimmillaan se seuraavakin kumppani on narsisti. Jossain vaiheessa kannattaisi myös katsoa peiliin sitä omaa käyttäytymistä. Miten toimin parisuhteessa? Haluanko miellyttää ja suostun asioihin joita myöhemmin kadun? Kuinka moni nainen tälläkin palstalla on alkanut "passaamaan" alkuhuumassa miestään kuten Tiina (kyllä minä pesen kaikki pyykit) mutta lasten tultua väsähtänyt ja syyttää siitä toista ajoissa kuten Tiina teki (Samuel" "sinähän halusit pestä ne pyykit, miksi et sanonut ettet jaksakaan"). Vai onko ainoa tapani pitää puolia tiukka hyökkäys ja joustamattomuus Heidin ja Mikon tyyliin? Sitä sielunkumppania saa etsiä aika kauan eikä tuo välttämättä omalle kohdalle pysähdy jos itse ei osaa käyttäytyä aikuisesti parisuhteessa: joustavasti mutta itsensä ja omanarvontunteensa säilyttäen, tilaa molemmille mutta paljon rakkautta väliin.
Kyllä huomaa ettet ole ollut tekemisissä narsistin kanssa etkä tajua lainkaan mistä puhut.
Ja sinä jatkat uhrina elämäsi loppuun asti? Eikö olisi kivempaa tuntea se omakin valta ja vastuu omasta elämästä? Opetella miksi sorruin narsistiin etten tee sitä toiste mutten ala kaikkia ihmisiä epäilemään? Elää tasapainoinen ja onnellinen elämä? Jos narsistin on saanut pois elämästään eikö kannattaisi keskittyä itseensä, nostaa sitä omaa itsetuntoa ja mennä kohti omia juttuja eikä jumittua vihaan? Ja PS seurustelin nuorempana alkoholistin kanssa, heillä paljon narsistisia piirteitä. Lopetin vain jutun lyhyeen kun huomasin kuinka huonosti suhteessa voin. Joku voi pitää ratkaisuani itsekkäänä kun en jäänyt pelastamaan nuorta miestä, minusta se oli minulle hyvä ja viisas ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ota nyt kantaa kehenkään henkilöön. Haluan kuitenkin kommentoida tuota narsisti-juttua. Narsistit eivät ole mikään yhdestä puusta veistetty ihmistyyppi. On tiettyjä piirteitä, jotka yhdistävät narsisteja. Mutta esimerkiksi kohtelias / lipevä käytös uusien ihmisten ja tuttavien ym seurassa ei ole mikään kriteeri sille että onko henkilö narsisti vai ei. Narsistit toki usein ovat ystävällisiä ja kohteliaita esim ystävilleen tai ulkopuolisten nähden, mutta monet narsistit taas ei tätä ole, on olemassa esim sosiaalisesti kömpelöitä ja ujoja narsisteja. Narsisteille sen sijaan tyypillistä on esim empatian puute (voivat osata "esittää" empatiaa tosin), epäoikeudenmukainen suhtautuminen ja kohtelu, loukkaantumisherkkyys, raivostumisherkkyys, käsitys omasta paremmuudesta ja siitä että itse on oikeassa, kateellisuus ja ylimielisyys, tapa nähdä toiset ihmiset hyötynä itselle, mustavalkoinen ajattelu, vaikeus sietää häviämistä ja omia heikkouksia, joustamattomuus ja jäykkyys jne. Kaikilla ihmisillä on näitä piirteitä jonkin verran. Ja useimmilla ihmisillä kovissa stressitilanteissa nuo piirteet käyttäytymisessä vahvistuu.
Ei ole olemassa tyyppinarsistia vaan ihmisiä, joilla on enemmän tai vähemmän narsistisia piirteitä. Ja joillakin niitä piirteitä on niin paljon, että heillä on sitten narsistinen persoonallisuushäiriö. Narsistit on hyvin vaikea tunnistaa, jopa ammattilaisten.
Sama kirjoittaja jatkaa vielä. On olemassa paljon hankalia persoonia, jotka eivät ole narsisteja. On olemassa paljon ilkeitä ihmisiä, jotka eivät ole narsisteja. Kuten myös puolison jyrääviä ihmisiä, jotka ei myöskään ole narsisteja. Epäkypsiä persoonallisuuksia, jotka eivät sovi parisuhteeseen, mutta eivät hekään ole usein narsisteja, vaikka kumppani oikeasti kärsisi heidän tyylinsä takia.
Totta. Itse en uskaltaisi ketään nimetä narsistiksi.
Huomattavaa on kuitenkin se, että Millan inhottavaa käytöstä on kohdeltu huonona käytöksenä, ajattelemattomuutena, ilkeytenä tms. Sen sijaan Mikkoa on luonnehdittu narsistiksi ja luonnehäiriöiseksi. Ja itsekin olen valmis allekirjoittamaan tämän eron heidän käytöksissään. Luonnehäiriöinen pelaa ikään kuin eri pelin säännöillä ja ilkeä tai paha tai itsekäs samoilla säännöillä mutta käytös ei huomioi muita tai tekee tahallisesti väärin.
Olet ihan oikeassa siinä, että luonnehäiriöinen pelaa ikään kuin eri pelin säännöillä kuin muut ihmiset. Tai katsoo maailmaa eri logiikasta käsin. Ja jättää kumppanin hämmentyneeseen tilaan (esim sanoi tai teki kumppani mitä tahansa rationaalista tai hyvään pyrkivää, niin keskustelu tuntuu kääntyvän aina kummallisesti päälaelleen ja rationaalisuus katoaa siitä ja tulee vain hölmistynyt olo että mitä tapahtui). Mutta on muitakin luonnehäiriöitä kuin narsismi. Esimerkiksi epävakaata persoonallisuutta, narsistia ja psykopaattia voi olla äkkiseltään vaikea erottaa toisistaan.
Juuri näin ja siksi sanoin jättäväni tarkemmat diagnoosit pois enkä ole koskaan näppikselläni tai suusanallisesti nimennyt ketään narsistiksi. Sen sijaan olen voinut julkituoda sen, kun huomaan tätä eri säännöillä pelaamista, joka on käsittääkseni merkki jostain häikästä ihmisessä.
Haluan vielä kompata sinua siinä, että nämä "luonnehäiriöiset" tai eri säännöillä pelaavat eivät useinkaan itse ole tietoisia siitä että pelaavat eri säännöillä. Se ei ole heiltä mikään tahallinen strategia sumuttaa tilanteita. He tekevät sen automaattisesti ja intuitiivisesti, se on heidän tapa reagoida tilanteisiin. Usein täysin ulkopuolinen, joka katsoo tilanteita sivusta, panee kuitenkin merkille että tuon henkilön pelissä (elämässä) on eri säännöt ja nappulat ja logiikka kuin ihmisillä yleensä.
Näin. Ihmisillä on se käsitys että narsisti olisi kovinkin tietoinen siitä mitä tapahtuu ja manipuloi tietoisesti, mutta mun mielestä ei ole ja siihen koko juttu perustuukin. Heti kun narsisti alkaa tiedostaa omia kuvioitaan, hän lakkaa olemasta narsisti sanan syvimmässä merkityksessä. Ja sitten on se suuri itsemurhan vaara. Lähipiirissä on minun mielestä ihan selvä narsisti ja kun hänelle joku sanoi että tuo mitä teet on henkistä väkivaltaa, tämä purskahti aitoon ja iloiseen nauruun että vai henkistä väkivaltaa.
Tähän liittyen ihmiset kuvittelee myös että narsisti tai muu vakavasti tunnevammainen henkilö näyttelee tunteita. Todellisuudessa tällainen henkilö voi luulla että tunteiden näytteleminen ON tuntemista, koska aitoja tunteita ei juuri ole. Eli rakkaus on narsistille rakkauden näyttelemistä ja tällöin hän luulee aidosti itsekin rakastavansa. Millä selittyy se että rakastamalleen ihmiselle tehdään kamalia asioita samalla rakkautta vannoen.
Tulisi nyt jo se viimeinen jakso niin voitaisiin siirtyä tästä yleissoopasta itse asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ota nyt kantaa kehenkään henkilöön. Haluan kuitenkin kommentoida tuota narsisti-juttua. Narsistit eivät ole mikään yhdestä puusta veistetty ihmistyyppi. On tiettyjä piirteitä, jotka yhdistävät narsisteja. Mutta esimerkiksi kohtelias / lipevä käytös uusien ihmisten ja tuttavien ym seurassa ei ole mikään kriteeri sille että onko henkilö narsisti vai ei. Narsistit toki usein ovat ystävällisiä ja kohteliaita esim ystävilleen tai ulkopuolisten nähden, mutta monet narsistit taas ei tätä ole, on olemassa esim sosiaalisesti kömpelöitä ja ujoja narsisteja. Narsisteille sen sijaan tyypillistä on esim empatian puute (voivat osata "esittää" empatiaa tosin), epäoikeudenmukainen suhtautuminen ja kohtelu, loukkaantumisherkkyys, raivostumisherkkyys, käsitys omasta paremmuudesta ja siitä että itse on oikeassa, kateellisuus ja ylimielisyys, tapa nähdä toiset ihmiset hyötynä itselle, mustavalkoinen ajattelu, vaikeus sietää häviämistä ja omia heikkouksia, joustamattomuus ja jäykkyys jne. Kaikilla ihmisillä on näitä piirteitä jonkin verran. Ja useimmilla ihmisillä kovissa stressitilanteissa nuo piirteet käyttäytymisessä vahvistuu.
Ei ole olemassa tyyppinarsistia vaan ihmisiä, joilla on enemmän tai vähemmän narsistisia piirteitä. Ja joillakin niitä piirteitä on niin paljon, että heillä on sitten narsistinen persoonallisuushäiriö. Narsistit on hyvin vaikea tunnistaa, jopa ammattilaisten.
Sama kirjoittaja jatkaa vielä. On olemassa paljon hankalia persoonia, jotka eivät ole narsisteja. On olemassa paljon ilkeitä ihmisiä, jotka eivät ole narsisteja. Kuten myös puolison jyrääviä ihmisiä, jotka ei myöskään ole narsisteja. Epäkypsiä persoonallisuuksia, jotka eivät sovi parisuhteeseen, mutta eivät hekään ole usein narsisteja, vaikka kumppani oikeasti kärsisi heidän tyylinsä takia.
Totta. Itse en uskaltaisi ketään nimetä narsistiksi.
Huomattavaa on kuitenkin se, että Millan inhottavaa käytöstä on kohdeltu huonona käytöksenä, ajattelemattomuutena, ilkeytenä tms. Sen sijaan Mikkoa on luonnehdittu narsistiksi ja luonnehäiriöiseksi. Ja itsekin olen valmis allekirjoittamaan tämän eron heidän käytöksissään. Luonnehäiriöinen pelaa ikään kuin eri pelin säännöillä ja ilkeä tai paha tai itsekäs samoilla säännöillä mutta käytös ei huomioi muita tai tekee tahallisesti väärin.
Olet ihan oikeassa siinä, että luonnehäiriöinen pelaa ikään kuin eri pelin säännöillä kuin muut ihmiset. Tai katsoo maailmaa eri logiikasta käsin. Ja jättää kumppanin hämmentyneeseen tilaan (esim sanoi tai teki kumppani mitä tahansa rationaalista tai hyvään pyrkivää, niin keskustelu tuntuu kääntyvän aina kummallisesti päälaelleen ja rationaalisuus katoaa siitä ja tulee vain hölmistynyt olo että mitä tapahtui). Mutta on muitakin luonnehäiriöitä kuin narsismi. Esimerkiksi epävakaata persoonallisuutta, narsistia ja psykopaattia voi olla äkkiseltään vaikea erottaa toisistaan.
Juuri näin ja siksi sanoin jättäväni tarkemmat diagnoosit pois enkä ole koskaan näppikselläni tai suusanallisesti nimennyt ketään narsistiksi. Sen sijaan olen voinut julkituoda sen, kun huomaan tätä eri säännöillä pelaamista, joka on käsittääkseni merkki jostain häikästä ihmisessä.
Haluan vielä kompata sinua siinä, että nämä "luonnehäiriöiset" tai eri säännöillä pelaavat eivät useinkaan itse ole tietoisia siitä että pelaavat eri säännöillä. Se ei ole heiltä mikään tahallinen strategia sumuttaa tilanteita. He tekevät sen automaattisesti ja intuitiivisesti, se on heidän tapa reagoida tilanteisiin. Usein täysin ulkopuolinen, joka katsoo tilanteita sivusta, panee kuitenkin merkille että tuon henkilön pelissä (elämässä) on eri säännöt ja nappulat ja logiikka kuin ihmisillä yleensä.
Näin. Ihmisillä on se käsitys että narsisti olisi kovinkin tietoinen siitä mitä tapahtuu ja manipuloi tietoisesti, mutta mun mielestä ei ole ja siihen koko juttu perustuukin. Heti kun narsisti alkaa tiedostaa omia kuvioitaan, hän lakkaa olemasta narsisti sanan syvimmässä merkityksessä. Ja sitten on se suuri itsemurhan vaara. Lähipiirissä on minun mielestä ihan selvä narsisti ja kun hänelle joku sanoi että tuo mitä teet on henkistä väkivaltaa, tämä purskahti aitoon ja iloiseen nauruun että vai henkistä väkivaltaa.
Narsistit nimenomaan ei manipuloi tietoisesti. Se minkä muut kokee manipulointina on lähtöisin narsistin persoonallisuuden rakenteesta. Narsistit projisoi kaiken negatiivisen (joka on heissä itsessään) muihin ihmisiin, ja vilpittömästi kokevat itse olevansa väärinkohdeltuja ja oikeassa. Narsisteilla on yleensä sisäisesti aika paha ja tyhjä olo, ja he tekevät melkein mitä vain etteivät joutuisi kohtaamaan omia heikkouksiaan, koska eivät kestä sitä häpeän tunnetta, joka siitä seuraisi. Narsismi (narsistinen persoonallisuushäiriö) on eräänlainen psykologinen syvään rakentunut suojautumiskeino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te omakohtaisesta kokemuksesta puhuvat narsistiasiantuntijat! Moni seikka kertoo, että vaikka Mikko saattaa olla Heidille täysin väärä persoonallisuustyyppi, niin narsisti hän ei ainakaan ole:
- Narsisti on muiden seurassa mitä miellyttävin seuraihminen - Mikko hädin tuskin uskalsi tulla Heidin asunnon yläkerrasta tutustumaan Heidin kavereihin
- Narsisti osaa peittää omat negatiiviset tunteensa ja luoda viattoman vaikutelman silloin, kun ulkopuolisia on läsnä - viimeisestä sohvakohtauksesta ei liene jäänyt kenellekään epäselväksi, että Mikko on ihan hajalla ja ärtynyt Heidistä
- Narsisti käyttää jokaisen tilanteen, jossa voi tehdä itsestään kiistan hyviksen ulkopuolisten silmissä siloin kuin toinen osapuoli ei ole puolustamassa itseään. Mikko ei ole soolohaastatteluissa yksipuolisesti syyttänyt Heidiä ja tehnyt itsestään viatonta, saati maalaillut toisesta osapuolesta mitä mielikuvituksellisempia syytöksiä, joihin tosi narsisti pystyy.
Heh, ei ne narsistitkaan mistään yhdestä muotista tule tai käyttäydy prikulleen kuvailemasi kaltaisesti. Minusta esim. Mikko tekee itsestään hyvistä juuri tuolla että ei syyttele Heidiä vaan pyrkii vähättelemään tilannetta ja sanomaan että kummassakin on vikansa. Ovat myös ennenkaikkea laskelmoivia ja pohtivat kokoajan että miten missäkin tilanteessa kannattaa käyttäytyä, mitä kannattaa sanoa jne.
Koko tuo narsistijankutus ärsyttää. Siinä parisuhteen ongelmat langetetaan täysin toisen niskoille. Jos minä vetäsen miestä turpaan juhlissa se on narsistin syy, ei minun. Minä olen onneton uhri, toinen syyllinen. Eikö jokainen ole oman elämänsä toimija? Miten on joutunut narsistin kanssa parisuhteeseen, kuka pakotti? Jos narsisti osasi huijata olemalla alussa mukava miksi en lähtenyt kun näytti oikeat karvansa? Ja pahimmillaan se seuraavakin kumppani on narsisti. Jossain vaiheessa kannattaisi myös katsoa peiliin sitä omaa käyttäytymistä. Miten toimin parisuhteessa? Haluanko miellyttää ja suostun asioihin joita myöhemmin kadun? Kuinka moni nainen tälläkin palstalla on alkanut "passaamaan" alkuhuumassa miestään kuten Tiina (kyllä minä pesen kaikki pyykit) mutta lasten tultua väsähtänyt ja syyttää siitä toista ajoissa kuten Tiina teki (Samuel" "sinähän halusit pestä ne pyykit, miksi et sanonut ettet jaksakaan"). Vai onko ainoa tapani pitää puolia tiukka hyökkäys ja joustamattomuus Heidin ja Mikon tyyliin? Sitä sielunkumppania saa etsiä aika kauan eikä tuo välttämättä omalle kohdalle pysähdy jos itse ei osaa käyttäytyä aikuisesti parisuhteessa: joustavasti mutta itsensä ja omanarvontunteensa säilyttäen, tilaa molemmille mutta paljon rakkautta väliin.
Kyllä huomaa ettet ole ollut tekemisissä narsistin kanssa etkä tajua lainkaan mistä puhut.
Ja sinä jatkat uhrina elämäsi loppuun asti? Eikö olisi kivempaa tuntea se omakin valta ja vastuu omasta elämästä? Opetella miksi sorruin narsistiin etten tee sitä toiste mutten ala kaikkia ihmisiä epäilemään? Elää tasapainoinen ja onnellinen elämä? Jos narsistin on saanut pois elämästään eikö kannattaisi keskittyä itseensä, nostaa sitä omaa itsetuntoa ja mennä kohti omia juttuja eikä jumittua vihaan? Ja PS seurustelin nuorempana alkoholistin kanssa, heillä paljon narsistisia piirteitä. Lopetin vain jutun lyhyeen kun huomasin kuinka huonosti suhteessa voin. Joku voi pitää ratkaisuani itsekkäänä kun en jäänyt pelastamaan nuorta miestä, minusta se oli minulle hyvä ja viisas ratkaisu.
Mitähän nyt sekoilet? Eiköhän kaikki tämän ketjun narsisteista tai muista häiriintyneistä kirjoittaneet ole puhuneet eksistään tai muista sukulaisista. Kukaan ei ole kirjoittanut elävänsä liitossa juuri tällä hetkellä. Onnittelut sinulle, että sinä tajusit asian puolta vuotta, viittä vuotta tai kymmentä vuotta nopeammin kuin joku toinen!
Voitaisiinko ketjussa palata takaisin itse asiaan? Ketään ei kiinnosta teidän henkilökohtaiset kokemuksenne ja näkemyksenne narsisteista ja narsistisista piirteistä. Tehkää oma ketju niitä koskeville lätinöillenne tai menkää puhumaan ammatti-ihmiselle. Pilaatte koko keskustelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaatteko te narsisteista paasaavat, ettei osassa viesteistänne mainita tämän ohjelman henkilöitä sanallakaan? Joo, kiva juttu, että olette päässeet narsisteista eroon ja kasvaneet ihmisenä, mutta tämä keskustelu liittyy TV-ohjelmaan nimeltä Ensitreffit alttarilla. Osa meistä haluaisi keskustella itse sarjasta ja sen tapahtumista eikä siitä, kuinka jonkun keskustelijan ex-mies on käyttänyt seksiä vallan välineenä. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te omakohtaisesta kokemuksesta puhuvat narsistiasiantuntijat! Moni seikka kertoo, että vaikka Mikko saattaa olla Heidille täysin väärä persoonallisuustyyppi, niin narsisti hän ei ainakaan ole:
- Narsisti on muiden seurassa mitä miellyttävin seuraihminen - Mikko hädin tuskin uskalsi tulla Heidin asunnon yläkerrasta tutustumaan Heidin kavereihin
- Narsisti osaa peittää omat negatiiviset tunteensa ja luoda viattoman vaikutelman silloin, kun ulkopuolisia on läsnä - viimeisestä sohvakohtauksesta ei liene jäänyt kenellekään epäselväksi, että Mikko on ihan hajalla ja ärtynyt Heidistä
- Narsisti käyttää jokaisen tilanteen, jossa voi tehdä itsestään kiistan hyviksen ulkopuolisten silmissä siloin kuin toinen osapuoli ei ole puolustamassa itseään. Mikko ei ole soolohaastatteluissa yksipuolisesti syyttänyt Heidiä ja tehnyt itsestään viatonta, saati maalaillut toisesta osapuolesta mitä mielikuvituksellisempia syytöksiä, joihin tosi narsisti pystyy.
Heh, ei ne narsistitkaan mistään yhdestä muotista tule tai käyttäydy prikulleen kuvailemasi kaltaisesti. Minusta esim. Mikko tekee itsestään hyvistä juuri tuolla että ei syyttele Heidiä vaan pyrkii vähättelemään tilannetta ja sanomaan että kummassakin on vikansa. Ovat myös ennenkaikkea laskelmoivia ja pohtivat kokoajan että miten missäkin tilanteessa kannattaa käyttäytyä, mitä kannattaa sanoa jne.
Koko tuo narsistijankutus ärsyttää. Siinä parisuhteen ongelmat langetetaan täysin toisen niskoille. Jos minä vetäsen miestä turpaan juhlissa se on narsistin syy, ei minun. Minä olen onneton uhri, toinen syyllinen. Eikö jokainen ole oman elämänsä toimija? Miten on joutunut narsistin kanssa parisuhteeseen, kuka pakotti? Jos narsisti osasi huijata olemalla alussa mukava miksi en lähtenyt kun näytti oikeat karvansa? Ja pahimmillaan se seuraavakin kumppani on narsisti. Jossain vaiheessa kannattaisi myös katsoa peiliin sitä omaa käyttäytymistä. Miten toimin parisuhteessa? Haluanko miellyttää ja suostun asioihin joita myöhemmin kadun? Kuinka moni nainen tälläkin palstalla on alkanut "passaamaan" alkuhuumassa miestään kuten Tiina (kyllä minä pesen kaikki pyykit) mutta lasten tultua väsähtänyt ja syyttää siitä toista ajoissa kuten Tiina teki (Samuel" "sinähän halusit pestä ne pyykit, miksi et sanonut ettet jaksakaan"). Vai onko ainoa tapani pitää puolia tiukka hyökkäys ja joustamattomuus Heidin ja Mikon tyyliin? Sitä sielunkumppania saa etsiä aika kauan eikä tuo välttämättä omalle kohdalle pysähdy jos itse ei osaa käyttäytyä aikuisesti parisuhteessa: joustavasti mutta itsensä ja omanarvontunteensa säilyttäen, tilaa molemmille mutta paljon rakkautta väliin.
Kyllä huomaa ettet ole ollut tekemisissä narsistin kanssa etkä tajua lainkaan mistä puhut.
Ja sinä jatkat uhrina elämäsi loppuun asti? Eikö olisi kivempaa tuntea se omakin valta ja vastuu omasta elämästä? Opetella miksi sorruin narsistiin etten tee sitä toiste mutten ala kaikkia ihmisiä epäilemään? Elää tasapainoinen ja onnellinen elämä? Jos narsistin on saanut pois elämästään eikö kannattaisi keskittyä itseensä, nostaa sitä omaa itsetuntoa ja mennä kohti omia juttuja eikä jumittua vihaan? Ja PS seurustelin nuorempana alkoholistin kanssa, heillä paljon narsistisia piirteitä. Lopetin vain jutun lyhyeen kun huomasin kuinka huonosti suhteessa voin. Joku voi pitää ratkaisuani itsekkäänä kun en jäänyt pelastamaan nuorta miestä, minusta se oli minulle hyvä ja viisas ratkaisu.
Voi hyvä Luoja, lopeta jo tuo paskan jauhanta! En ole ollut narsistin uhri mutta tekemisissä uhrien kanssa, joten ymmärrän tilanteen. Siinä ei todellakaan ole kyse uhrin omasta itsetunnosta tai omasta toiminnasta. Vaikka narsisti haluaakin nimenomaan sellaisen kuvan sille uhrille antaa ja syyttää häntä, aivan kuten sinäkin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Okei. Olen itse 45-vuotias mies ja en kyllä ymmärrä Mikon ja Heidin touhuja. Pari on vasta ollut yhdessä viikkoja ja nyt jo riidellään tuolla tavalla. Heidin mukaan Mikon harrastukset haittaavat suhdetta.
Miten idiootti ihminen oikein on? Puhun siis Mikosta. Onko tässä ohjelmassa tarkoitus, ettei mitään pysyvää parisuhdetta edes muodostu? Jos minä olisin tuollaisessa ohjelmassa tai kokeilussa mukana, laittaisin ehdottomasti naisen etusijalle. Voiko Mikko tosiaan olettaa, että hänpä tässä nyt jatkaa omia harrastuksiaan aivan kuten tähän asti, vaikka yhteinen aika on kortilla? Ja sitten ihmettelee, että miksi se minut jätti. Kyse on vittu yhdestä kesästä. Kai niitä omia juttuja voi tämän aikaa rajoittaa, varsinkin kun jos on saanut tuollaisenkin pantavan kissan vaimokseen.
Samaa mieltä Mikon ajankäytön priorisoinnista. Minusta on käsittämätöntä, ettei hän karsinut menojaan viiden viikon ajaksi. Töitä ei toki voi karsia, mutta ne muut menot. Tosi loukkaavaa puolisoa kohtaan.
Tuttavapiirissäni on monia parisuhteesta haaveilevia sinkkuja, joiden elämä on aivan täynnä töitä ja harrastuksia. He yrittävät välillä jotain seurustelusuhteen tapaista, mutta homma loppuu nopeasti yhteisen ajan puutteeseen. Eivät ole valmiita luopumaan mistään, lisäksi pitäisi saada kumppani, joka solahtaa elämään ilman, että mistään mukavasta tarvitsisi luopua.
Toivon, että Samuel jaksaa Tiinan kontrollintarvetta ja pelkoja. Eivät kuitenkaan täysin terveitä piirteitä. Totta on, että Samuel on suvereeni tilanteiden selvittämisessä ja Tiina on se, jota pitää ymmärtää. Näyttävät silti hyvältä parilta ja heillä on ilmiselvästi hauskaa keskenään, joten katsojalle (heh) olisi pettymys, jos heistä ei tulisi mitään. Hiukan pelästyin, kun Samuel sanoi viimeisimmässä jaksossa, ettei tässä tilanteessa ole järkevää miettiä uutta asuntoa. Kuitenkin aikaisemmin oli puhunut uudesta asunnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Olen itse 45-vuotias mies ja en kyllä ymmärrä Mikon ja Heidin touhuja. Pari on vasta ollut yhdessä viikkoja ja nyt jo riidellään tuolla tavalla. Heidin mukaan Mikon harrastukset haittaavat suhdetta.
Miten idiootti ihminen oikein on? Puhun siis Mikosta. Onko tässä ohjelmassa tarkoitus, ettei mitään pysyvää parisuhdetta edes muodostu? Jos minä olisin tuollaisessa ohjelmassa tai kokeilussa mukana, laittaisin ehdottomasti naisen etusijalle. Voiko Mikko tosiaan olettaa, että hänpä tässä nyt jatkaa omia harrastuksiaan aivan kuten tähän asti, vaikka yhteinen aika on kortilla? Ja sitten ihmettelee, että miksi se minut jätti. Kyse on vittu yhdestä kesästä. Kai niitä omia juttuja voi tämän aikaa rajoittaa, varsinkin kun jos on saanut tuollaisenkin pantavan kissan vaimokseen.
Samaa mieltä Mikon ajankäytön priorisoinnista. Minusta on käsittämätöntä, ettei hän karsinut menojaan viiden viikon ajaksi. Töitä ei toki voi karsia, mutta ne muut menot. Tosi loukkaavaa puolisoa kohtaan.
Tuttavapiirissäni on monia parisuhteesta haaveilevia sinkkuja, joiden elämä on aivan täynnä töitä ja harrastuksia. He yrittävät välillä jotain seurustelusuhteen tapaista, mutta homma loppuu nopeasti yhteisen ajan puutteeseen. Eivät ole valmiita luopumaan mistään, lisäksi pitäisi saada kumppani, joka solahtaa elämään ilman, että mistään mukavasta tarvitsisi luopua.
Joo. Jos lähtee tällaiseen ohjelmaan, missä sinut laitetaan naimisiin (ihan valtavan iso ja tärkeä asia ihmisen elämässä) ja annetaan 5 viikkoa aikaa tutustua uuteen puolisoon ja rakentaa hyvä alku liitolle, ennen kuin tulee takaraja, jolloin molemmat tekee omalta osaltaan päätöksen että haluaako jatkaa vai ei. Niin luulisi silloin kenen tahansa käsittävän, että se 5 viikkoa kannattaa oikeasti laittaa siihen suhteeseen panostamiseen ja toiseen tutustumiseen. Jos et laita, sinut herkästi hylätään.
Vierailija kirjoitti:
Olet ihan oikeassa siinä, että luonnehäiriöinen pelaa ikään kuin eri pelin säännöillä kuin muut ihmiset. Tai katsoo maailmaa eri logiikasta käsin. Ja jättää kumppanin hämmentyneeseen tilaan (esim sanoi tai teki kumppani mitä tahansa rationaalista tai hyvään pyrkivää, niin keskustelu tuntuu kääntyvän aina kummallisesti päälaelleen ja rationaalisuus katoaa siitä ja tulee vain hölmistynyt olo että mitä tapahtui). Mutta on muitakin luonnehäiriöitä kuin narsismi. Esimerkiksi epävakaata persoonallisuutta, narsistia ja psykopaattia voi olla äkkiseltään vaikea erottaa toisistaan.
Ja myös aspergerin sosiaalisesti rajoittunut käytös voi vaikuttaa hämmentävältä, vaikka kyseessä ei ole millään tavoin pahuuteen tai ilkeyteen pyrkivä ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voitaisiinko ketjussa palata takaisin itse asiaan? Ketään ei kiinnosta teidän henkilökohtaiset kokemuksenne ja näkemyksenne narsisteista ja narsistisista piirteistä. Tehkää oma ketju niitä koskeville lätinöillenne tai menkää puhumaan ammatti-ihmiselle. Pilaatte koko keskustelun.
Juurikin nämä Kaikentietävät mikkomiesnarsismin uhrit ja uhriutujat ovat pilanneet tämän keskustelun. Ollaan niin hiton tietäviä ja taitavia ihmistuntijoita, että! Kaikki muut mielipiteet teilataan alapeukutuksella maan rakoon. Vain Heillä on kaikki ihmistuntemus ja viisaus näpeissään. Mikon haukkujilla. (en nyt pilaa koiria vertaamalla niitä heihin). Minusta nämä narsismin asiantuntijat ovatkin todennäköisesti itse narsisteja ja lisäksi vielä äärifeministejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Olen itse 45-vuotias mies ja en kyllä ymmärrä Mikon ja Heidin touhuja. Pari on vasta ollut yhdessä viikkoja ja nyt jo riidellään tuolla tavalla. Heidin mukaan Mikon harrastukset haittaavat suhdetta.
Miten idiootti ihminen oikein on? Puhun siis Mikosta. Onko tässä ohjelmassa tarkoitus, ettei mitään pysyvää parisuhdetta edes muodostu? Jos minä olisin tuollaisessa ohjelmassa tai kokeilussa mukana, laittaisin ehdottomasti naisen etusijalle. Voiko Mikko tosiaan olettaa, että hänpä tässä nyt jatkaa omia harrastuksiaan aivan kuten tähän asti, vaikka yhteinen aika on kortilla? Ja sitten ihmettelee, että miksi se minut jätti. Kyse on vittu yhdestä kesästä. Kai niitä omia juttuja voi tämän aikaa rajoittaa, varsinkin kun jos on saanut tuollaisenkin pantavan kissan vaimokseen.
Samaa mieltä Mikon ajankäytön priorisoinnista. Minusta on käsittämätöntä, ettei hän karsinut menojaan viiden viikon ajaksi. Töitä ei toki voi karsia, mutta ne muut menot. Tosi loukkaavaa puolisoa kohtaan.
Tuttavapiirissäni on monia parisuhteesta haaveilevia sinkkuja, joiden elämä on aivan täynnä töitä ja harrastuksia. He yrittävät välillä jotain seurustelusuhteen tapaista, mutta homma loppuu nopeasti yhteisen ajan puutteeseen. Eivät ole valmiita luopumaan mistään, lisäksi pitäisi saada kumppani, joka solahtaa elämään ilman, että mistään mukavasta tarvitsisi luopua.
Toisaalta on minusta hyvä, että halusi olla aidosti oma itsensä kiireineen päivineen sen sijaan, että olisi ryhtynyt esittämään ohjelman ajaksi jotain muuta. Siis nythän Heidille selvisi, millaista arki Mikon kanssa todellisuudessa olisi.
Olen saanut heidän puheistaan sellaisen kuvan, että kumpikaan ei halua luopua harrastuksistaan, ja heille olisikin todella tärkeää, että kumppani jakaisi samat mielenkiinnonkohteet. Lähipiirissäni on muutamia tällaisia pariskuntia, jotka ovat aina menossa johonkin joko töiden, harrastusten tai kavereiden kanssa, mutta systeemi toimii, koska kumppani on kaikessa mukana. Ja vieläpä mielellään. Itse en tykkäisi jakaa kaikkea miehen kanssa, mutta ymmärrän, että hyvin aktiiviselle ihmisille tämä voi olla tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Olen itse 45-vuotias mies ja en kyllä ymmärrä Mikon ja Heidin touhuja. Pari on vasta ollut yhdessä viikkoja ja nyt jo riidellään tuolla tavalla. Heidin mukaan Mikon harrastukset haittaavat suhdetta.
Miten idiootti ihminen oikein on? Puhun siis Mikosta. Onko tässä ohjelmassa tarkoitus, ettei mitään pysyvää parisuhdetta edes muodostu? Jos minä olisin tuollaisessa ohjelmassa tai kokeilussa mukana, laittaisin ehdottomasti naisen etusijalle. Voiko Mikko tosiaan olettaa, että hänpä tässä nyt jatkaa omia harrastuksiaan aivan kuten tähän asti, vaikka yhteinen aika on kortilla? Ja sitten ihmettelee, että miksi se minut jätti. Kyse on vittu yhdestä kesästä. Kai niitä omia juttuja voi tämän aikaa rajoittaa, varsinkin kun jos on saanut tuollaisenkin pantavan kissan vaimokseen.
Samaa mieltä Mikon ajankäytön priorisoinnista. Minusta on käsittämätöntä, ettei hän karsinut menojaan viiden viikon ajaksi. Töitä ei toki voi karsia, mutta ne muut menot. Tosi loukkaavaa puolisoa kohtaan.
Tuttavapiirissäni on monia parisuhteesta haaveilevia sinkkuja, joiden elämä on aivan täynnä töitä ja harrastuksia. He yrittävät välillä jotain seurustelusuhteen tapaista, mutta homma loppuu nopeasti yhteisen ajan puutteeseen. Eivät ole valmiita luopumaan mistään, lisäksi pitäisi saada kumppani, joka solahtaa elämään ilman, että mistään mukavasta tarvitsisi luopua.
Olisko tuossa osa myös siitä yhteensopivuudesta/sopimattomuudesta johtuvaa ajan käytön preferointia? Eka jaksossa Esa pohti etukäteen kuinka vaimo sopii hänen arkeensa joka oli tiukasti aikataulutettu urheilu ym. harrastuksilla. Kun ihana Viola tupsahti taloon taisi aikaa järjestyä. Sen sijaan Mikon ja Heidin riidat taisi alkaa jo häämatkalla, ne muutamat sanailut reitinvalinnasta hieman viittasivat tuohon. Ja jos ovat olleet jokapäiväisiä ovat varmaan jo molemmat odottaneet kokeen loppumista ainakin alitajuntaisesti. Kun ei mätsää niin ei mätsää. Ja sama ihminen voi käyttäytyä hyvin eri tavalla parisuhteessa kumppanista riippuen. Vastoin toivetta heitän vielä kerran narsistikortin (ja katoan sitten langoilta): mieheni ex syytti heidän eronsa yhteydessä voimallisesti miestä narsismista, tosin parisuhdeterapeutit olivat huolissaan miehen jaksamisesta suhteessa. Meidän vuosia eron jälkeen alkaneessa suhteessamme (nyt yhdessä 10 v) tuo sama mies on aivan ihana: huomaavainen, aidosti ymmärtävä ja vastaantuleva. Joko elämä opettaa tai samasta ihmistä irtoaa eri asioita riippuen miten vastapuoli käyttäytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Olen itse 45-vuotias mies ja en kyllä ymmärrä Mikon ja Heidin touhuja. Pari on vasta ollut yhdessä viikkoja ja nyt jo riidellään tuolla tavalla. Heidin mukaan Mikon harrastukset haittaavat suhdetta.
Miten idiootti ihminen oikein on? Puhun siis Mikosta. Onko tässä ohjelmassa tarkoitus, ettei mitään pysyvää parisuhdetta edes muodostu? Jos minä olisin tuollaisessa ohjelmassa tai kokeilussa mukana, laittaisin ehdottomasti naisen etusijalle. Voiko Mikko tosiaan olettaa, että hänpä tässä nyt jatkaa omia harrastuksiaan aivan kuten tähän asti, vaikka yhteinen aika on kortilla? Ja sitten ihmettelee, että miksi se minut jätti. Kyse on vittu yhdestä kesästä. Kai niitä omia juttuja voi tämän aikaa rajoittaa, varsinkin kun jos on saanut tuollaisenkin pantavan kissan vaimokseen.
Samaa mieltä Mikon ajankäytön priorisoinnista. Minusta on käsittämätöntä, ettei hän karsinut menojaan viiden viikon ajaksi. Töitä ei toki voi karsia, mutta ne muut menot. Tosi loukkaavaa puolisoa kohtaan.
Tuttavapiirissäni on monia parisuhteesta haaveilevia sinkkuja, joiden elämä on aivan täynnä töitä ja harrastuksia. He yrittävät välillä jotain seurustelusuhteen tapaista, mutta homma loppuu nopeasti yhteisen ajan puutteeseen. Eivät ole valmiita luopumaan mistään, lisäksi pitäisi saada kumppani, joka solahtaa elämään ilman, että mistään mukavasta tarvitsisi luopua.
Toisaalta on minusta hyvä, että halusi olla aidosti oma itsensä kiireineen päivineen sen sijaan, että olisi ryhtynyt esittämään ohjelman ajaksi jotain muuta. Siis nythän Heidille selvisi, millaista arki Mikon kanssa todellisuudessa olisi.
Olen saanut heidän puheistaan sellaisen kuvan, että kumpikaan ei halua luopua harrastuksistaan, ja heille olisikin todella tärkeää, että kumppani jakaisi samat mielenkiinnonkohteet. Lähipiirissäni on muutamia tällaisia pariskuntia, jotka ovat aina menossa johonkin joko töiden, harrastusten tai kavereiden kanssa, mutta systeemi toimii, koska kumppani on kaikessa mukana. Ja vieläpä mielellään. Itse en tykkäisi jakaa kaikkea miehen kanssa, mutta ymmärrän, että hyvin aktiiviselle ihmisille tämä voi olla tärkeää.
Mutta jos on sellainen ihminen, että haluaa kumppanilla olevan samat harrastukset kuin itsellä, niin eikös se kumppani silloin kannata hankkia joko netin karkkikaupasta tai sitten harrastusten parista? Eikä satunnaisotannalla tällaisesta sokkonaimisiin-ohjelmasta? Tämän ohjelman formaatti perustuu kai siihen että ns asiantuntijat pyrkii parittamaan luonteeltaan tai arvoiltaan yhteensopivia henkilöitä eikä niinkään katso harrastuksia? Toki eri asia onnistuvatko siinä.
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että Samuel jaksaa Tiinan kontrollintarvetta ja pelkoja. Eivät kuitenkaan täysin terveitä piirteitä. Totta on, että Samuel on suvereeni tilanteiden selvittämisessä ja Tiina on se, jota pitää ymmärtää. Näyttävät silti hyvältä parilta ja heillä on ilmiselvästi hauskaa keskenään, joten katsojalle (heh) olisi pettymys, jos heistä ei tulisi mitään. Hiukan pelästyin, kun Samuel sanoi viimeisimmässä jaksossa, ettei tässä tilanteessa ole järkevää miettiä uutta asuntoa. Kuitenkin aikaisemmin oli puhunut uudesta asunnosta.
Minulla on intuitio, että Tiinan kontrollitarve ja pelot hälvenevät, mitä turvallisemmaksi hän tuntee itsensä eli nämä toista rasittavat piirteet saattavat pikemmin lieventyä kuin pahentua suhteen rakentuessa. Toki pahimmillaan asia on juuri päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitaisiinko ketjussa palata takaisin itse asiaan? Ketään ei kiinnosta teidän henkilökohtaiset kokemuksenne ja näkemyksenne narsisteista ja narsistisista piirteistä. Tehkää oma ketju niitä koskeville lätinöillenne tai menkää puhumaan ammatti-ihmiselle. Pilaatte koko keskustelun.
Juurikin nämä Kaikentietävät mikkomiesnarsismin uhrit ja uhriutujat ovat pilanneet tämän keskustelun. Ollaan niin hiton tietäviä ja taitavia ihmistuntijoita, että! Kaikki muut mielipiteet teilataan alapeukutuksella maan rakoon. Vain Heillä on kaikki ihmistuntemus ja viisaus näpeissään. Mikon haukkujilla. (en nyt pilaa koiria vertaamalla niitä heihin). Minusta nämä narsismin asiantuntijat ovatkin todennäköisesti itse narsisteja ja lisäksi vielä äärifeministejä.
No tässäpä sitä kauan kaivattua, ei tunteisiin perustuvaa asia-analyysia sitten olikin! Kiitos tästä.
Ketju on lukittu.
Eihän Heidikään ollut valmis vielä luovuttamaan vaan olisi halunnut, että Mikko YMMÄRTÄÄ asian.
Yleensä se toinen lähtee siinä vaiheessa, kun tajuaa ettei se toinen tule koskaan ymmärtämään, vaikka sille sanoisi asiat kuinka rautalangasta, kukkaiskielin, vertauskuvin tai miten tahansa. Ne säännöt ovat erit ja pysyvät erinä. Senkin tajuaminen vie aikansa, koska suurin osa ihmisistä uskoo toisista hyvää.