Miltä teistä tuntuisi, jos olisitte ystävällenne aina se "varavaihtoehto?"

Teetpä nyt asiasta vaikean. Ystäväsi sanoi juuri että kun sinä kieltäydyit lähtemästä niin sitten hän kysyy jotain toista. Hän kysyi silti ensin sinua. Mitä asiaa et ymmärrä?

...luin väärin, ihan sama

Vierailija kirjoitti:

Voi kun minulla olisi edes yksi ystävä, jolle olisin vaikka kolmasvara. Mutta ei, ei ole yhtään ystävää.

Mutta eihän tuo edes ole mitään ystävyyttä. Itse olen aina kelvannut vain varaksi, ja se on sanottu ihan suoraankin. Kun joskus itse ehdottelin tekemistä, ei kelvannut, tai sitten jos "kelpasi", nämä kaverit eivät jaksaneet edes muistaa sopineensa mitään ja tekivät oharit. Pärjään kyllä yksinkin ja lopulta tulin siihen tulokseen että niin on parempi, kuin tuollaisten ihmisten varavaihtoehtona. Jotain itsekunnioitusta pitää olla.

Kuinka usein sinä pyydät ketään mihinkään? Olisiko parempi että ystäväsi ei pyytäisi sinua ollenkaan?

Onko sun vaan vaikea hyväksyä ettet ole hänelle läheisin ystävä? Kuulostat vähän riippuvaiselta, että jos ootte kavereita niin en nyt kutsuisi varavaihtoehdoksi. Mulla on monia kevyitä kaverisuhteita joiden kanssa käyn vaan ulkona ja juttelen vähän ilmoja, sit muutama läheisempi. Kaverisuhde ei ole parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka usein sinä pyydät ketään mihinkään? Olisiko parempi että ystäväsi ei pyytäisi sinua ollenkaan?

Hahah. Aika hyvä taktiikka, keksitään joku (ilmeisesti sinun mielestäsi huonompi vaihtoehto), verrataan siihen ja sitten ollaan tyytyväisiä, kun asiat onkin itse asiassa ihan hyvin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon jo tottunut siihen. En pyydä enää tätä ystävääkään enää mihinkään, jos seura ei kelpaa. On tosi kiva, kun kaveri soittaa, että mennään vaikka leffaan, niin sillä sattuu oleen jostain saatu vapaalippu, mut vai hänelle, sama juttu johonkin muihinkin maksullisiin tilaisuuksiin, mut ei vaivaudu kertoon etukäteen.

Itsekin olen kyllä tehnyt tota, että jos olen vaikka saanut leffalippuja niin voinut kysyä ensin jota kuta muuta ja sen jälkeen toista (ettei liput mene hukkaan.) Tarkoitin lähinnä kaikkea olemista, että olen aina ollut se varavaihto ja se on jopa kerrottu tälle toiselle kaverille suoraan. Ap

Teet siis itse muille ihan samaa mutta kun osuu omalle kohdalle niin se on niiiin väärin? 

Minusta loukkaannut turhasta. On ihan luonnollista, että kaikki eivät ole keskenään yhtä läheisiä. 

Hyväksikäyttäjä ei ole kenellekkään "Rehellisesti" ystävä vaan hänen elämänsä pyörii omien tavoitteiden ja toiveiden saavuttamiseksi.

Minä,minä ja minä.v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta olisi ihan luontevaa, että etäisempi kaveri kertoo kysyneensä muita ja kun näille ei käynyt, kysyy minua mukaansa. Ei tulisi mieleenkään loukkaantua.

Itselläni ihmissuhteet taas toimii tai on ainakin tähän asti toimineet hieman eri tavalla. Pidän lähellä vain sellaisia ihmisiä joiden seuraan haluan ensisijaisesti en vain silloin, kun ensisijaisella seuralla on kiireitä. Eikä ollut kyse mistään etäisemmästä kaverista, vaan ollaan kaikki oltu tiivis porukka. Tottakai täysin luonnollista, että toisen kanssa tulee paremmin toimeen mutta, jos toista ns. roikottaa mukana vain omaa tylsyyttä varten, niin on se mielestäni jonkinlaista hyväksikäyttöä. Ap

Sulla on todella kummallinen käsitys ihmissuhteista. Kaveri pyytää seuraksi johonkin kivaan tekemiseen ja se on hyväksikäyttöä??? 

Vierailija kirjoitti:

Mulle soitti kerran kaveri ja pyysi mukaan keikalle. Oli kuulemma alunperin pitänyt mennä ystävä a:n kanssa. Tämä sitten peruuntui ja oli kysynyt b:tä ja c:tä. Näillekkään ei käynyt. Siinä paasatessaan kertoi että oli jo kysynyt kaikilta, että lähtisin nyt kun ei hän yksin viitsi.

Oli siis jo kysynyt kaikilta ja minä olin viimeinen vaihtoehto.

Toistin tämän hänelle ääneen ja kieltäydyin kohteliaasti.

Nolo. On tietysti beelle ja ceellekin kertonut että kysyi jo aata jne.

Löysikö jonkun E:n sitten?

Ap kuulostaa joko hankalalta tai sitten hänellä on jotain käsittelemättömiä hankauksia aiemmissa ihmissuhteissaan.

Älä tee kaveruudesta hankalaa. Jos laverin seura ei tuo onnea niin älä ole kaverin kanssa. Jos tuo niin ole yhdessä.

Simple as that.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olin pitkään "ystäväni" varavaihtoehto tietämättäni. En enää. Tilanne kärjistyi iltaan, jolloin pitkän ajan jälkeen lähdettiin viettämään iltaa kahdestaan. Näin luulin. Todellisuudessa olinkin vain alibi, jonka varjolla tavata facebookissa sovitut treffit uuden tuttavuuden kanssa ilman, että ystävän kihlattu epäilisi mitään. Tuntui aika paskalta, kun yhtäkkiä pöydän ääreen astelee täysin vieras mies ja ystävän ja tän miehen välillä alkaa ihan oma pelinsä. Käytiin vessassa, jolloin kysyin ystävältäni, että tulinkohan nyt esiliinaksi ja alibiksi heidän treffeilleen... Ystävä kielsi kaiken ja sanoi, että ihan puhdas sattuma, että kyseinen herra sattui samaan baariin. No, ilta eteni ja asia tuli selväksi tuon herran taholta, että hän oli kyllä tullut ihan treffailumielessä paikalle. Tuntui aika hyväksikäytetyltä... Ystävyys loppui tähän.

Sinuna olisin kertonut tälle kihlatulle totuuden ex-ystävästä.

Vierailija kirjoitti:

Onko sun vaan vaikea hyväksyä ettet ole hänelle läheisin ystävä? Kuulostat vähän riippuvaiselta, että jos ootte kavereita niin en nyt kutsuisi varavaihtoehdoksi. Mulla on monia kevyitä kaverisuhteita joiden kanssa käyn vaan ulkona ja juttelen vähän ilmoja, sit muutama läheisempi. Kaverisuhde ei ole parisuhde.

Juttuhan meni siis niin, että tästä "ystävästä" paljastui muitakin vilpillisiä juttuja ja epäluotettavuutta. Kerroin sitten näistä epäilyistä toiselle ystävälle siinä uskossa, että itse kuvittelen koko jutun. Hän sitten vastasi etten ole kuvitellut ja hän on ottanut etäisyyttä tähän ystävään eikä ole aina suostunut tapaamisiin ja sitten hän on kuulemma ottanut aina minuun yhteyttä. Olen kyllä kaikkea muuta kyin ripustautuva henkilö ja ymmärrän kyllä läheisen ystävän ja kaverin eron. :) Ap

Tuollaisesta "ystävien" kerskakuluttajasta olen eroon päässyt, ja voin sanoa että elämänlaatu on parantunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sun vaan vaikea hyväksyä ettet ole hänelle läheisin ystävä? Kuulostat vähän riippuvaiselta, että jos ootte kavereita niin en nyt kutsuisi varavaihtoehdoksi. Mulla on monia kevyitä kaverisuhteita joiden kanssa käyn vaan ulkona ja juttelen vähän ilmoja, sit muutama läheisempi. Kaverisuhde ei ole parisuhde.

Juttuhan meni siis niin, että tästä "ystävästä" paljastui muitakin vilpillisiä juttuja ja epäluotettavuutta. Kerroin sitten näistä epäilyistä toiselle ystävälle siinä uskossa, että itse kuvittelen koko jutun. Hän sitten vastasi etten ole kuvitellut ja hän on ottanut etäisyyttä tähän ystävään eikä ole aina suostunut tapaamisiin ja sitten hän on kuulemma ottanut aina minuun yhteyttä. Olen kyllä kaikkea muuta kyin ripustautuva henkilö ja ymmärrän kyllä läheisen ystävän ja kaverin eron. :) Ap

Just just. Heti ei voi tietenkään antaa lainkaan kokonaiskuvaa tilanteesta. Vähän taas tätä "vihjaillaan ja vihjaillaan" juonenkuljetusta. Jos viestejä olisi tullut enemmän, parin sivun päästä se kaveri olisi jo ollut joku elämäntapahuijari

T. Se joka jo ensimmäisellä sivulla esitti kysymyksiä joihin ap ei kuitenkaan viitsinyt vastata