18-20-vuotiaan omilleen muutossa ei ole mitään järkeä.

Saankos muuttaa Sinun luoksesi ja ottaa vielä perheeni mukaan ja varmaan korvaat ja tai ainakin hankit vanhemmilleni heitä kiinnostavat työpaikat, näin alkajaisiksi. - Ei muuten, mutta meidän kaikkien vanhemmat nyt ei asu jatko-opiskelupaikan vieressä, vai pitäsikö opiskelujen aloittamista siirtää vaikka 35 -ikävuoteen asti. - Sinä varmaan sitten annat tai maksat siirtymäkorvausta kahdesti kuukaudessa, niin on sitten jotain mistä säästää. Ja kenties aikaa henkisesti kypsyä   

Mä muutin 18-vuotiaana. Olin jättänyt koulun kesken ja mennyt töihin siivoojaksi. Olin täysin hukassa ja halusin vaan bilettää. Asuin pienessä yksiössä ja rahat oli tiukilla, mutta eipähän tarvinnut enää elää kyttääjävanhempieni silmien alla. 20-vuotiaana pääsin tehtaalle vakituiseen työhön, muutin poikaystäväni kanssa yhteen ja menin kihloihin. Kouluttauduin sitten kolmekymppisenä lasten saamisen jälkeen uuteen ammattiin. Mulle siis sopi aikainen itsenäistyminen.

Jaksat jankuttaa, mutta jankutan takaisin. Sinä siis muutat perässä, kun nuoresi haluaa alalle, mitä on vain 500 km päässä? Vai aitko estää nuoresi opiskelun ja vaatia häneltä elinikäistä työttömyyttä? Ne ensikertalaisen kolmen pistettä voi olla tärkeitä. 

Porvoosta päivää...

Eiköhän nyt kuitenkin valtaosa tytöistä muuta pois kotoa viimeistään 19-vuotiaana ja pojatkin armeijan jälkeen, 20-vuotiaana, eli oli sun mielestä järkeä tai ei, usein käytännön pakko.

Vierailija kirjoitti:

Ei taloudellisesti eikä nuoren henkisen kehityksen kannalta. Millainen vanhempi antaa 18-vuotiaan muuttaa omilleen vain koska tämä haluaa "itsenäistyä"? Kyllä kotona on hyvä asua yli 20-vuotiaaksi rahaa säästäen.

Mitäs helvettiä nyt taas... Henkisen kehityksen kannalta on nimenomaan hyvä ottaa vastuuta ja oppia huolehtimaan itse omista asioistaan. Minulle ainakin teki todella hyvää muuttaa omaan asuntoon 18-vuotiaana. Opin säästeliääksi, hoitamaan itse kaikki omat asiani, huolehtimaan kämpästä, sisäistin, että ruoka ei laita itse itseään eivätkä pyykit peseydy itsestään. 

Kaikilla ei myöskään ole turvallisia ja huolehtivaisia vanhempia, joiden luona on hyvä asua. Tai vaikka vanhemmat periaatteessa olisivat ok, kaikki ihmiset eivät vain tule toimeen keskenään, jos joutuvat asumaan saman katon alla pidemmän aikaa.

"Jaksat jankuttaa, mutta jankutan takaisin. Sinä siis muutat perässä, kun nuoresi haluaa alalle, mitä on vain 500 km päässä? Vai aitko estää nuoresi opiskelun ja vaatia häneltä elinikäistä työttömyyttä? Ne ensikertalaisen kolmen pistettä voi olla tärkeitä. "

- Täydennän. Luulsi jonkun arvon olevan myös sillä, että nuori pääsee aloittamaan itsenäsieen elämään ja pakoon ylisuojelevaa ja ilmeisen hysteeristä vanhempaa. Ellei verraten pian pääse, niin sairastuu mahdollisesti myös itse. Tai ainakin vaatisi hieman perusteluja, miksi parikymppisen nuoren olisi erinomaisen tärkeää jatkaa asumistaan kotona, eikä muuttaa omilleen ja alkaa pikkuhiljaa rakentamaan omaa ja itsenäsitä elämää. 

ei niin sen takia muutin 16-v pois

Mie ainaki muutin heti 18-vuotiaana, kun sain ensimmäisen vakituisen työpaikan...