Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ovatko parikymppiset lapset yhtä oikeutettuja käyttämään mökkiä kuin perikunnan jäsenet, kiistaa sisarusten kanssa?
04.09.2016 |
Meillä on siis viiden sisaruksen omistama kuolinpesän mökki. Muuten mökin suhteen kaikki on mennyt ihan OK, mutta nyt on kuulemani mukaan keskusteltu siitä, onko oikein, että meidän täysi-ikäiset (kolme lasta 19-24 v) lapset ovat varanneet mökkiä itselleen ja olleet siellä kavereidensa kanssa. Me emme mieheni kanssa ole erityisen kiinnostuneita menemään tuolle mökille, koska itselleni se ei ole mikään onnellisten lapsuusmuistojen kehto vaan pikemminkin päinvastoin emmekä muutenkaan ole "mökki-ihmisiä". Yhteisiin talkoisiin olemme kuitenkin mukisematta osallistuneet ja kustannuksiin osallistuttu siinä missä muutkin. Naiivisti kuvittelin, että kaikille olisi täysin ok, että meidän lapset käyttävät sitä mökkiä, kun me emme mieheni kanssa juurikaan käytä. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan olekaan.
Nuorille on korostettu, että mökillä ollaan asiallisesti ja se jätetään aina vähintään siihen kuntoon missä se olikin, mieluiten parempaan. Tämän suhteen ei ole ollut ongelmia - on kannettu uudet puut saunaan odottamaan, siivottu paikat, muistettu kaikki mikä pitää muistaa. Tietysti siellä on käytetty kohtuullisesti alkoholia ja meininki on muutenkin ehkä ollut riehakkaampaa kuin 50-vuotiaalla pariskunnalla, mutta mitään oikeaa haittaa tai häiriötä nuoret eivät ole siellä aiheuttaneet.
Mitä mieltä te olette? Tavallaan haluaisin odottaa, että nuo asiasta hermostuneet sisarukseni olisivat asiasta suoraan yhteydessä minuun enkä tekisi asialle yhtään mitään ennen sitä. Kaksi paheksunutta, yksi jonka mielipiteestä ei ole tietoa ja yksi joka on ehdottomasti puolellani ja minua tästä selkäni takana käydystä keskustelusta informoikin.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Osuus perikunnasta on irtaimistoa. Voitte myydä sen tavallisella kauppakirjalla lapsillenne. Ei kuitenkaan alle 75 % todellisesta arvosta, muuten menee lahjavero. Sen jälkeen lapsenne ovat täysivaltaisia perikunnan jäseniä ja heillä on samat oikeudet kuin muillakin.
Tuohan voisi lahjoittaakin. 3999 €/lapsi saa lahjoittaa ilman veroja.
Jos mökki ei ole kovin arvokas, perikunnalla ei ole muuta omaisuutta, eikä muita lahjoituksia lapsille ole neljän vuoden sisään, ei mene edes veroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä on vain kolme noin viisikymppistä sisarusta jakamassa järvenrantamökkiä, joka siirtyi meille perintönä isämme kuoltua. Jaoimme jo vuosia sitten, seuraavana vuonna isän kuolemasta, vuorot mökille. Mökillä on nukkumistilat 6-8 henkilölle. Näin selvän sopimuksen myötä asiat on menneet aika jouhevasti. Välillä sumplimme viikko- tai vkl-vaihtoja lomien ja vapaiden mukaan mutta sekin sujuu. Yksi sisaruksista on usein ulkomailla, hänen päälle parikymppinen tyttärensä käyttää mökkiä joskus hänen vuorollaan ja se on ollut ijan ok kaikille, koska hekin osaavat siivota jälkensä ja tehdä osuutensa mökin käyttäjänä.
Vierailija kirjoitti:
Ei muutoinkaan kuulu oikein suomalaiseen mentaliteettiin käyttää mökillä alkoholia. Mökkihän on lähes pyhä paikka.
Mitä helvettiä, oletko tosissasi? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muutoinkaan kuulu oikein suomalaiseen mentaliteettiin käyttää mökillä alkoholia. Mökkihän on lähes pyhä paikka.
Mitä helvettiä, oletko tosissasi? :D
Onko sarkasmi tuttu käsite?
Voisiko olla kyse siitä, että lasten kanssa käy mökillä heidän kavereita eli ulkopuolisia ? Itse en ihan heti keksi miksi sisarusten lasten olo mökillä ärsyttäisi mutta jos siellä ollaan aina isolla lössillä (vaikkakin siististi) , siinä saattaa jollekin tulla outo olo. Minä itse saattaisin vetää herneen nenään juurikin jostain tuollaisesta :) en siitä , että siskonlapset pelkästään kävisivät mökillä
Alue: Aihe vapaa
Ei noi yhteisomistukset oikein toimi.... Ainakaan noin isolla sakilla, mutta harvemmin pienelläkään. Isälläni oli muutamia vuosia isovanhempien kuoleman jälkeen veljen kanssa yhteinen loma-asunto, jossa pystyi kyllä olemaan talvellakin. Veli asuu Keski-Euroopassa ja halusi ehdottomasti pitää yhteisenä tuon asunnon. Tietysti tarkoituksena, että hän haluaa lomailla kesällä Suomessa ja ehkä jouluna, joten on lomapaikka, jossa joku muu vastaa puoliksi kuluista ja ei tarvi lunastaa toista pois. Kätevää. Tuli Suomeen juhannuksena ja halusi siitä pitää 5-6 viikkoa asuntoa itsellään, koska "sähän voit käyttää sitä koko muun vuoden vapaasti". Juu, mutta kun isänikin olisi juuri silloin tarvinnut sitä ja matkaa oli isälläkin 300km, joten ei siellä juuri keväällä, syksyllä ja talvella tullut käytyä. Lopulta isä ilmoitti, että nyt kämppä jakoon. Hän on valmis maksamaan xxx xxx Euroa veljelle puolikkaasta, mutta jos veli haluaa, niin voi lunastaa sillä hinnalla hänet ulos. Ei väliä, mökki pitää nyt vaan siirtyä jommalle kummalle. Veli maksoi kyllä, mutta suuttui niin, ettei 10 vuoteen suostunut edes korttia lähettämään. Nyt vasta, kun kuolema alkaa lähestyä, niin on jotenkin välit palautuneet. Isä sanoi, että virhe oli antaa sen yhteisomistuksen olla siinä muutaman vuoden, kun toinen tottui siihen. Yleensäkin kaikkeen totutaan ja siitä tulee itsestäänselvyys, jonka purkaminen johtaa suuttumiseen.
Toinen omituinen on eräs isosetäni vaimo, joka sai omalta siskoltaan hallintaoikeuden siskon mökkiin perintönä. Oikeasti mökin omistaa kaksi nuorempaa sukulaista, mutta tällä isosedän leskellä on hallintaoikeus kuolemaansa asti. Tämäpä mummeli vahtii hallintaoikeuttaan viimeisen päälle. Itse ei siellä käy edes, mutta noilla omistajilla ei ole mitään asiaa sinne, kun "mulla on se oikeus...". Mummelilla on ikää jo 80 ja tilit täynnä rahaa sekä toinenkin mökki, mutta ruikuttaa vaan, että hän maksaa ja sinne ei tarvi mennä, kun vasta kuoleman jälkeen. Joskus olen miettinyt, että onko se niin, että rikas ja vanha ihminen muuttuu sairaan itsekkääksi ja joustamattomaksi. Eikä nää mökin oikeat omistajat sitä juurikaan ole kysellyt, kerran kysyivät, saisiko mennä.