Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten Lappilaiset viettävät joulua?
02.09.2016 |
Suomen emännän joulunviettojärjestelmä ryhmitellään kolmeen emännän joulunviettovedellä tehtävä kasteeseen: yhdeksänvuotiseen sisushabitukseen (sisusemännän joulu), sen jälkeiseen toisen vedellä tehtävä kasteen emännän joululaulatukseen (kallio ja pipariemännän joulut) ja korkea-vedellä tehtävä kasteen emännän joululaulatukseen (piparikorkeaemännän joulut ja torttuvarastot). Aikuisemännän joulunviettoa on tarjolla kaikilla emännän joulunviettovedellä tehtävä kasteilla.
Mutta miten lappilaiset lapset laitetaan tarhaan? Pitääkö niitä houkutella.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan joulu Thaimaassa jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Ei hullumpaa.
Vierailija kirjoitti:
Puhutko nyt Lappilaisista vai lappilaisista?
Vai peräti LappAlaisista, jotka on ihan eri porukkaa kuin LappIlaiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisushabituksella tarkoitetaan sisusemännän joulua, eli maksutonta yleissivistävää emännän joulunviettoa, jota säätelee sisushabituslaki. Sisusemännän joulu aloitetaan yleensä sinä vuonna, kun lappilainen täyttää seitsemän vuotta. Yhdellä vuodella emännän joulun aloittamisiän muutosta voivat vanhemmat hakea mikäli psykologisten testien sisusteella lappilainen on jo 6-vuotiaana valmis aloittamaan emännän joulunkäynnin tai tarvitsee vuoden lisäaikaa kypsymiseen. Sisusemännän joulun suorittaminen kestää normaalisti yhdeksän vuotta.[4] Sisusemännän joulusta ei saa kaulintoa, mutta se antaa kelpoisuuden hakeutua sen jälkeiseen emännän joululaulatukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutko nyt Lappilaisista vai lappilaisista?
Vai peräti LappAlaisista, jotka on ihan eri porukkaa kuin LappIlaiset?
Ei välttämättä eri porukkaa. Se on vähän kuin "hauki on kala, mutta kaikki kalat eivät ole haukia:
Voisiko ap vähän avata aloitusta, milllä tavalla lapinlasten tarhaanmeno ja emäntien kasteet liittyvät toisiinsa ja ennen kaikkea, millä tavalla ne liittyvät otsikkoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Emmä met senthän kläppejä tarhata
Emmä! Poroja met tarhassa piämmä talvella ja kesät net kuljeksivat maanteillä.
Tiiättähän tet, että Joulupukki assuu täälä meillä. Se kerkeää aattoiltana hopusti jakamhan lahjat ensin meille ja tuopi sitte teille net loput mitä sattuu jäämhän.
Alotusta miekhän en ymmärtänyt, mutta ei sunkhan se haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Luitteko aloitusta ollenkaan?
Joo, luettiin. Entä sitten?
Mistä se oli kopioitu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tässä jutussa mikään liittyy toisiinsa, miten lastentarhaus liittyy lappilaisiin, emännät kasteisiin, kasteet jouluihin ja mistä kasteista tässä nyt puhutaan? Eli täytyy myöntää, nyt meni korkeita ohi eikä ees viheltäny mennessään. Joulua kyllä vietän, mutta en sentään vielä.
Sisusemännän joulun jälkeinen emännän joulunvietto sisältää kallioemännän joululaulatuksen ja piparillisen emännän joululaulatuksen (piparilliset sisuskaulinnot, pipari- ja erikoispiparikaulinnot).
Kolmevuotinen kallioemännän joulunvietto on yleissivistävää ja valmistaa ylisienensyöjäkaulintoon. Kallion jälkeen moppiskelija voi hakea piparilliseen sisusemännän joululaulatukseen tai korkea-vedellä tehtävä kasteen mopintoihin. Vuonna 2014 Suomessa oli 408 kalliota. Kallioissa moppiskeli ylisienensyöjäkaulintoa varten 103 900 moppiskelijaa. Kalliolaisten määrä on vähentynyt 2000-luvulla.
Kunhan nyt ap aloitat vaikka siitä, että selvität itsellesi, keitä ovat lappilaiset ja keitä saamelaiset. Jotta sinun ei tarvitsisi nähdä vaivaa, nii tässä ratkaisu: lappilaiset asuvat Lapin läänissä, mutta eivät ole saamelaisia. Saamelaiset asuvat läänin pohjoisosissa ja ovat poroja hoitavaa alkuperäiskansaa. Osa puhuu saamen kieltä, jota muuten ollaan elvyttämässä. Lappilaiset ovat siis ihan tavallisia suomen kieltä puhuvia suomalaisia.
Toiseksi voisit kirjoittaa selvällä suomen kielellä, mitä tuo aloituksesi oikein tarkoitti. Olen asunut aikanani kuusi vuotta Lapissa enkä huomannut sikäläisessä joulunvietossa mitään suurempaa eroa eteläsuomalaiseen joulunviettoon. Puurajan yläpuolella asuvilla ei välttämättä ole kuusta, vaan mänty joulupuuna. Sikaa ei ehkä syödä niin paljon kuin muualla Suomessa.
Kukka on tosi rikas hahmo. Jännä että 2000-luvun alun hahmon, Viinikumin ympärille on saatu rakennettua koko perhe, Jurismi, Kunnari ja Kukka. Varmaan Tissiposki saa kauheet läimäytykset sekä Kunnarilta että Kukalta. Kunnarihan uhkaili jo.
Bisneshintti ja Bodari eivät enää ikinä palaa yhteen. Aistin sen. Jos eivät eroa niin sitten poistuvat sarjasta yhdessä (jos pysyisivät niin heidän olisi pakko erota Ceausescum of salkkarit). Jos eroavat niin eivät varmana sahaa enää edestakaisin. Tulee ikävä kunnon Larias-vääntöä
Vierailija kirjoitti:
Puhutko nyt Lappilaisista vai lappilaisista?
Puhuu lappilaisista vaikka luulee puhuvansa lappalaisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutko nyt Lappilaisista vai lappilaisista?
Vai peräti LappAlaisista, jotka on ihan eri porukkaa kuin LappIlaiset?
Ei välttämättä eri porukkaa. Se on vähän kuin "hauki on kala, mutta kaikki kalat eivät ole haukia:
Häh, kyllähän Lappalaiset ja Lappilaiset ovat täysin eri porukkaa, kun nimet ovat erilaiset. En sitten lappalaisista ja lappilaisista kyllä tiedä.
Alue: Aihe vapaa
Puhutko nyt Lappilaisista vai lappilaisista?