Naiset on ikäviä työtovereita

Vierailija kirjoitti:

tönkkökeskustelua kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä mieltä oli työpaikallani 50-vuotias diplomi-insinöörimies, jolla on 25 vuoden kokemus esimiestehtävistä: Miesten ja naisten johtamisessa ei sinällään ole eroja, mutta erot asiantuntijoiden ja suorittavaa työtä tekevien välillä vaihtelevat paljonkin, sukupuolesta riippumatta.

Itse olen onneksi välttynyt työelämässä niin kauhunaisilta kuin -miehiltäkin.

Ennenkaikkea kyse on ihmisten kohtaamisesta.

Hyvä johtaminen vaatii myös kykyä tulkita sukupuolten välisiä eroavaisuuksia, erityisesti päätöksenteossa ja sisäisessä yhteistyössä. Onhan miehissä ja naisissa jo synnynnäisesti erot hormonitasoissakin, mikä vaikuttaa esim. päätöksenteon synnyssä.

Harmittaa, että naisten välillä syntyy niitä kilpailutilanteita mitä erikoisimmista syistä, vaikka voisi soutaa yhdessä samaan suuntaan. Se on sellaista ihmeellistä kyräilyä, toisten alentamisyritystä, selän takana sähläämistä ja kokoukset kotkotusta.

Ap

Voinet laajentaa ajatusmallia, ettei ole olemassa miehet ja naiset, vaan yksilöitä...

Hoh hoijaa... Enää en jaksa. Hormonit ovat realiteetti. Se vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Vaikka ihminen kuinka ajattelisi olevansa sukupuoleton. Ajatuksena kaunis, mutta biologia kertoo faktan.

Tiedoksi, että mun ÄO on testeissä tulkittu erittäin korkeaksi. Joten hahmotan kyllä asiat. Välillä liiankin tarkasti.

Nyt meni ämmämäisyyden piikkiin. Vetäydyn keskustelusta juomaan teetä.

Ap

No, jos hormonit mielestäsi ohjaavat ihmistä, niin varmaan näet miehet agressiivisuudessaan hankalina, kilpailuhengessään muut tallovina, väkivallan uhka leijuu aina ilmassa... vai oisko jotkut muut asiat sittenkin ihmisyydessä ja luonne-eroissa merkityksellisempiä?

Minulla on pelkästään hyviä kokemuksia miesvaltaisilta aloilta, mutta tässä asiassa täytyy huomioida myös se, että olin itse nuori kesätyöläinen: on ihan tyypillistä, että miehet ovat nuorille naisille ystävällisiä, kohteliaita ja auttavat mielellään (missä sinänsä ei ole mitään väärää). Keskenään miehillä taas voi olla ihan tasan samanlaista "kanamaista kotkotusta" kuin millä tahansa naisvaltaisella alalla, riippuen täysin työpaikan sisäisestä kulttuurista. Ja, valitettavasti, olen kuullut myös tapauksista, jossa naista ei ole otettu vastaan tasa-arvoisena työntekijänä, vaan on savustettu ulos sukupuolensa vuoksi (kyseessä miesvaltainen ala). 

Eli kyllä tämän pelin handlaavat sekä mies että nainen. Senpä vuoksi sitä toivookin, että tulisi työntekijänä määritellyksi jonkin muun kuin oman sukupuolensa ja viehättävyytensä perusteella (olipa se määrittely sitten naisten tai miesten taholta, ja positiivisessa tai negatiivisessa valossa).

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työyhteisöstä. Mä olen aina ollut mukavissa työyhteisöissä, tosin alallani on miehiä, sekä naisia tasapuolisesti. Se riippuu ihan siitä, miten asiat hoidetaan. Paskanjauhamisenkin saa äkkiä loppumaan, tai ainakin siihen pisteeseen, ettei itse tarvitse kuulla sitä. Mulle on ihan sama, jos joku ei töissä pidä minusta, kunhan työt tulee hoidettua. Positiivisella asenteella selkäänpuukottaminenkin loppuu äkkiä. Ja kun hoitaa oman tonttinsa hyvin, niin ei siihen ole kellään nokan koputtamista.

Kun hoitaa oman tonttinsa hyvin ja keskittyy pelkästään töihinsä, siitä alkaa vähemmän lahjakkaiden kusipäärunkkareiden sinuun kohdistuva kyräily ja ulos savustaminen.

Jotkin työyhteisöt on vaan täysin perseestä. Eli henkilöstöpolitiikka ja johtaminen ei niissä firmoissa toimi ollenkaan, kun vajaaälyiset lapsen tasolle jääneet "aikuiset" saavat olla siellä töissä. Eikä ne siellä mitään töitä tee, vaan kateellisena marmattavat oikeistä tekijöistä jotakin paskaa kuppikunnissaan.

Aika vitun säälittäviä ääliöitä. Paras ratkaisu on etsiä hyvä työyhteisö ja vaikka pienenä protestina käydä puhkomassa kusipäiden autoista renkaat, tai vetää naarmut egonjatkeen hienosti vahattuun peltiin.

Minäkin hakeudun miesvaltaisille aloille koska ilmapiiri työpaikoilla missä valtaosa on naisia on aina ihan paska. Lopettakaa se selkään puukottaminen ja toisista juoruilu ja paskan puhuminen ja jatkuva muiden kyttääminen niin saatatte joskus päästä eteenpäin sillä urallanne!

Ei saa tietysti yleistää, mutta monet naiset ovat ikäviä työkavereita. Tai no joka työporukassa on aina yleensä ne pari naista jotka on kateellisia muille naisille, hankalia, kilpailunhaluisia, eivät omista minkäänlaisia käytöstapoja, puhuvat pahaa selän takana ja dominoivat koko työporukkaa, tehden kaikkien olon helvetilliseksi. Niin se vain on. Pötypuhetta, että se ketä valittaa naisten tekevän tätä on itse hankala. On ihan sama kuinka mukava ja yhteistyökykyinen olet, se ei ikinä kelpaa tietyille naisille. Ja onhan näitä miehissäkin, mutta paljon vähemmän.

65 jatkaa: ja se naisten kyttäys tosiaan! Aivan hirveää! Milloin siitä kuinka paljon töitä olet tehnyt, milloin siitä mihin aikaan tulet töihin, tauoista ja kun lähdet kotiin. Miehet ei teeä tätä juurikaan. Eikä nämä naiset usein miesten tekemisiä kyttääkään. 

Miehenä naisia joutuu kohtelemaan varovasti, ovat herkkiä loukkaantumaan ja suuttumaan. Helpompi työskennellä miesten kanssa, silloin on selkeä järjestys, kaikki tietää ketkä on älykkäitä ja kyvykkäitä ja muut kunnioittavat tätä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei saa tietysti yleistää, mutta monet naiset ovat ikäviä työkavereita. Tai no joka työporukassa on aina yleensä ne pari naista jotka on kateellisia muille naisille, hankalia, kilpailunhaluisia, eivät omista minkäänlaisia käytöstapoja, puhuvat pahaa selän takana ja dominoivat koko työporukkaa, tehden kaikkien olon helvetilliseksi. Niin se vain on. Pötypuhetta, että se ketä valittaa naisten tekevän tätä on itse hankala. On ihan sama kuinka mukava ja yhteistyökykyinen olet, se ei ikinä kelpaa tietyille naisille. Ja onhan näitä miehissäkin, mutta paljon vähemmän.

... Tai ne miehet eivät vain ole kuvailemasi kaltaisia naisia kohtaan, koska vastakkaisen sukupuolen edustajalle on luontevampaa olla ystävällinen (pätee niin miehiin kuin naisiin). Esimerkkinä eräs yritys, jossa työskentelimme molemmat mieheni kanssa hetken aikaa. Minulle lähestulkoon kaikki olivat ystävällisiä, ja huomattavan avuliaita, mutta miesten kesken meno saattoi olla ihan toisenlaista, ja juuri niin hankalaa kuin väität naistenkin kesken olevan.