Voiko näin erilaisten suhde toimia?

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö tässä alkaa juopoksi, että naiset alkaa kiinnostua?

Kyllä alkoholia reippaasti käyttävillä miehillä on enemmän naissuhteita, mitä absolutisteilla tai sivistyneesti alkoholia käyttävillä.

Kyllä se voi toimia hyvinkin. Aika perus parihan te olette tuon ikäisissä.

Mutta teillä taitaa ongelmana olla enemmän sinun huono itsetuntosi mitä poikaystävän juominen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö tässä alkaa juopoksi, että naiset alkaa kiinnostua?

Kyllä alkoholia reippaasti käyttävillä miehillä on enemmän naissuhteita, mitä absolutisteilla tai sivistyneesti alkoholia käyttävillä.

Mistähän niitä absolutisteja tai sivistyneesti alkoholia käyttäviä löytyisi?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se voi toimia hyvinkin. Aika perus parihan te olette tuon ikäisissä.

Mutta teillä taitaa ongelmana olla enemmän sinun huono itsetuntosi mitä poikaystävän juominen.

Oon samaa mieltä asiasta, siksi haluaisinkin muuttua.

En nyt välttämättä olisi huolissani opiskeluaikaisesta juhlimisesta, itsekin jaksoin ekana vuonna juoda pahimmillani monta kertaa viikossa ja sitten aina hirveässä darrassa luennolle. Nyt maisterivaiheessa on juhlimisen syrjäyttänyt muut intressit, eikä kroppakaan kestä enää sitä päätöntä juomista :D Samoin on käynyt todella monelle ystävälleni.

Tarkitan tällä siis lähinnä sitä, että vaikka opiskeluaikana (varsinkin alkuvaiheessa) viinaa menisi, ei se tarkoita, että siinä on tuleva alkoholisti. Mahdollisuus siihen tietysti aina on, mutta niin on myös ihmisellä, joka ei nuorena juonut ollenkaan. Sen sijaan mistä olisin oikeasti huolissani, on oma reaktiosi poikaystäväsi juomiseen. Ihmiset kokevat läheistensä alkoholin käytön hyvin eri tavoin, ja sinuna ottaisin ahdistuksen ja epävarmuuden tunteet vakavasti. Jos poikaystäväsi on ihminen, joka tykkää viettää paljon iltoja ulkona tai juhlien (enkä tarkoita, että niihin välttämättä kuuluu hervoton ryyppääminen), tuleeko asia vaivaamaan sinua koko suhteen ajan? En näe, että kaksi tällä tavalla sosiaalisesti erilaista ihmistä eivät voisi olla hyvin onnellisia yhdessä, se vain edellyttää, että molemmat ovat sinut toisten valintojen kanssa, ja ovat valmiita tekemään sen verran kompromissejä, että yhteistä aikaakin löytyy.

Vierailija kirjoitti:

En nyt välttämättä olisi huolissani opiskeluaikaisesta juhlimisesta, itsekin jaksoin ekana vuonna juoda pahimmillani monta kertaa viikossa ja sitten aina hirveässä darrassa luennolle. Nyt maisterivaiheessa on juhlimisen syrjäyttänyt muut intressit, eikä kroppakaan kestä enää sitä päätöntä juomista :D Samoin on käynyt todella monelle ystävälleni.

Tarkitan tällä siis lähinnä sitä, että vaikka opiskeluaikana (varsinkin alkuvaiheessa) viinaa menisi, ei se tarkoita, että siinä on tuleva alkoholisti. Mahdollisuus siihen tietysti aina on, mutta niin on myös ihmisellä, joka ei nuorena juonut ollenkaan. Sen sijaan mistä olisin oikeasti huolissani, on oma reaktiosi poikaystäväsi juomiseen. Ihmiset kokevat läheistensä alkoholin käytön hyvin eri tavoin, ja sinuna ottaisin ahdistuksen ja epävarmuuden tunteet vakavasti. Jos poikaystäväsi on ihminen, joka tykkää viettää paljon iltoja ulkona tai juhlien (enkä tarkoita, että niihin välttämättä kuuluu hervoton ryyppääminen), tuleeko asia vaivaamaan sinua koko suhteen ajan? En näe, että kaksi tällä tavalla sosiaalisesti erilaista ihmistä eivät voisi olla hyvin onnellisia yhdessä, se vain edellyttää, että molemmat ovat sinut toisten valintojen kanssa, ja ovat valmiita tekemään sen verran kompromissejä, että yhteistä aikaakin löytyy.

Siis tavallaan mäkin ihan tykkään käydä ulkona kavereiden kanssa (en niinkään opiskelijabileissä), mutta juon yleensä korkeintaan 2-3 tai lähden kokonaan autolle enkä juo mitään. En myöskään koe tarvetta roikkua baarissa pilkkuun asti. Nauttisin enemmän jostain treffeistä joissa juodaan vaikka pari lasia viiniä kun jostain älyttömästä teinibiletyksestä. Mä teen jatkuvasti kompromisseja tässä suhteessa ja luovun mulle tärkeistä menoista, koska poikaystäväni ei voi luopua bileistä. En kuitenkaan haluaisi reagoida näin vahvasti ns normaaliin asiaan. Kai se on mulle vaan tosi iso asia.