Lapsen äidinkieli, millä perusteella pitäiisi valita? Minun tai mieheni äidinkieli ei ole suomi/ruotsi

Lapsi oppii luultavasti suomen parhaiten, koska koulussa hän oppii suomeksi monen alan sanoja (esim. biologia, kemia, fysiikka, jne.). Uskoisin siis, että hänen suomen kielen sanavarastonsa on paras koulun loputtua, jos hän asuu koko ajan Suomessa.

Toisaalta ymmärrän, jos te vanhempina haluaisitte merkitä äidinkieleksi puolan/arabian.

Järkisyistä laittaisin äidinkieleksi suomen, mutta tunnesyistä puolan/arabian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutteko lapsellenne suomea?

Ei yleensä.

Miksette? Missä asutte? Miksi puhutte keskenänne mutta ette lapselle suomea?

Asumme Suomessa. Puhumme keskenämme suomea koska mies on haluton opettelemaan minun äidinkieltäni ja itse olen yrittänyt hänen jonkin aikaa mutta tosi vaikea kieli. Lapselle ei puhuta suomea koska on helppoa että lapsi kasvaa kommunikoimaan meidän molempien kanssa meidän tunnekielillä.

Niin, onkin outoa ettei virallisesti tunnusteta, että llapsi voi olla täysin kaksikielinen. Oliskohan ruotsalaisen kansanpuolueen syytä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaako se johonkin? Mun lapsi on kaksikielinen, suomi ja englanti, ja ainoastaan kerran sitä on kysytty: yhteishakukaavakkeessa. Eikä kai se mitenkään tulokseen vaikuttanut... Lapsi joutui soittamaan mulle, ja en mäkään ollut varma mitä sinne oli aikoinaan ruksattu.

Vaikuttaa se esim. siihen, millaiseen opetukseen on oikeutettu koulussa. Jos suomi on virallinen äidinkieli, lapselle ei voida vaatia opetusta "oikeassa äidinkielessä". Jos taas äidinkieli on virallisesti puola/arabia, on lapsi oikeutettu sekä oman äidinkielensä että S2-opetukseen.

Ok, kiitos vastauksesta. Lapsi on käynyt englanninkielisen tarhan ja koulun, joten asia ei ollut meille ajankohtainen.

Tarkista oman kuntasi tilanne. Helsingissä esim ei ole puolaa tarjolla. Sen sijaan jos lapsi on kunnallisessa koulussa, arabia ja englanti on. Jos menee yksityiskouluun, ylläpito-opetukseen ei ole oikeutta olenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laittaisin arabia. Suomi on silloin koulussa s2-kieli ja arabiassa saa ylläpito-opetusta. Puolaa ei ole saatavilla kuitenkaan.

Oletko arablovers

En, vaan kielten ope. Just täytin oman lapsen lomakkeen ja tiedän nuo kielet.

Puolalla paremmat työmahdollisuudet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaako se johonkin? Mun lapsi on kaksikielinen, suomi ja englanti, ja ainoastaan kerran sitä on kysytty: yhteishakukaavakkeessa. Eikä kai se mitenkään tulokseen vaikuttanut... Lapsi joutui soittamaan mulle, ja en mäkään ollut varma mitä sinne oli aikoinaan ruksattu.

Vaikuttaa se esim. siihen, millaiseen opetukseen on oikeutettu koulussa. Jos suomi on virallinen äidinkieli, lapselle ei voida vaatia opetusta "oikeassa äidinkielessä". Jos taas äidinkieli on virallisesti puola/arabia, on lapsi oikeutettu sekä oman äidinkielensä että S2-opetukseen.

Ok, kiitos vastauksesta. Lapsi on käynyt englanninkielisen tarhan ja koulun, joten asia ei ollut meille ajankohtainen.

Yliopistossa maturiteetti pitää sitten tehdä sillä kielellä, jolla suoritti lukion. Siinä ei virallisella äidinkielellä ole enää mitään merkitystä, ainoastaan ns. sivistyskoulutuksen kielellä.

Nimim. Kokemuksella...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaako se johonkin? Mun lapsi on kaksikielinen, suomi ja englanti, ja ainoastaan kerran sitä on kysytty: yhteishakukaavakkeessa. Eikä kai se mitenkään tulokseen vaikuttanut... Lapsi joutui soittamaan mulle, ja en mäkään ollut varma mitä sinne oli aikoinaan ruksattu.

Vaikuttaa se esim. siihen, millaiseen opetukseen on oikeutettu koulussa. Jos suomi on virallinen äidinkieli, lapselle ei voida vaatia opetusta "oikeassa äidinkielessä". Jos taas äidinkieli on virallisesti puola/arabia, on lapsi oikeutettu sekä oman äidinkielensä että S2-opetukseen.

Ok, kiitos vastauksesta. Lapsi on käynyt englanninkielisen tarhan ja koulun, joten asia ei ollut meille ajankohtainen.

Yliopistossa maturiteetti pitää sitten tehdä sillä kielellä, jolla suoritti lukion. Siinä ei virallisella äidinkielellä ole enää mitään merkitystä, ainoastaan ns. sivistyskoulutuksen kielellä.

Nimim. Kokemuksella...[/

Entä jo lapsi opiskelee englanniksi mutta kirjoittaa ylioppilaskokeet suomeksi? Kumpi se sitten on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutteko lapsellenne suomea?

Ei yleensä.

Miksette? Missä asutte? Miksi puhutte keskenänne mutta ette lapselle suomea?

Asumme Suomessa. Puhumme keskenämme suomea koska mies on haluton opettelemaan minun äidinkieltäni ja itse olen yrittänyt hänen jonkin aikaa mutta tosi vaikea kieli. Lapselle ei puhuta suomea koska on helppoa että lapsi kasvaa kommunikoimaan meidän molempien kanssa meidän tunnekielillä.

Sillä puolalla vaan ei tee Suomessa yhtään mitään, sori.

Eikä se suomen kielen oppiminenkaan mikään itsestäänselvyys ole. Jos ei kuule kieltä mistään, kotona katsotaan telkkarista Al Jazeeraa ja kaveritkin sieltä maahanmuuttajien ja muiden sekakielisten koulusta jne. Ilmeisesti olette kuitenkin asettuneet Suomeen? Koulussa voi toki oppia, jos kiinnostaa, mutta onhan noita suomenruotsalaisiakin, jotka eivät puhu juuri sanaakaan suomea, vaikka ovat koko ikänsä asuneet täällä. Mutta kun ei ole mitään kontaktia suomen kieleen. Työmarkkinoilla sitten on yllättäen vähän vaikeaa.

Lapsi ehdottomasti päivähoitoon.

Tuttavallani sama tilanne, kaksi kotikieltä jotka aivan muut kuin suomi tai ruotsi.

Lapset (jo isot!) eivät ole oppineet oikein mitään kieltä kunnolla, oireilevat kun eivät saa viestittyä asioitaan.

On hyvä että lapset kuulevat vanhempiensa äidinkieltä, ja varmasti niitä kannattaa myöhemmin opiskellakin, mutta teidän tilanteessanne voi käydä niin että suomi on lopulta vahvin kieli.

Äidinkieli on lomakkeen kysymyksenä huono, käytännössä tarkoittaa siis sitä että mitä kieliä kotona puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi ette puhu lapselle suomea?

En ole ap, mutta kaikki asiantuntijat suosittelevat, että vanhemmat puhuvat lapselle omaa äidinkieltään eikä asuinmaansa kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutteko lapsellenne suomea?

Ei yleensä.

Miksette? Missä asutte? Miksi puhutte keskenänne mutta ette lapselle suomea?

Asumme Suomessa. Puhumme keskenämme suomea koska mies on haluton opettelemaan minun äidinkieltäni ja itse olen yrittänyt hänen jonkin aikaa mutta tosi vaikea kieli. Lapselle ei puhuta suomea koska on helppoa että lapsi kasvaa kommunikoimaan meidän molempien kanssa meidän tunnekielillä.

Sillä puolalla vaan ei tee Suomessa yhtään mitään, sori.

Eikä se suomen kielen oppiminenkaan mikään itsestäänselvyys ole. Jos ei kuule kieltä mistään, kotona katsotaan telkkarista Al Jazeeraa ja kaveritkin sieltä maahanmuuttajien ja muiden sekakielisten koulusta jne. Ilmeisesti olette kuitenkin asettuneet Suomeen? Koulussa voi toki oppia, jos kiinnostaa, mutta onhan noita suomenruotsalaisiakin, jotka eivät puhu juuri sanaakaan suomea, vaikka ovat koko ikänsä asuneet täällä. Mutta kun ei ole mitään kontaktia suomen kieleen. Työmarkkinoilla sitten on yllättäen vähän vaikeaa.

Olemme asettuneet Suomeen, mutta minusta on parempi jos lapsi oppii suomen koulusta ja harrastuksista. Minä kirjoitan ihan ok suomea mutta kun puhun minulla on todella suuri ja huomattava aksentti. Mieheni puhuu ja kirjoittaa tosi huonoa suomea, kyllä keskustelu sujuu mutta hän käyttää vielä joskus minun kanssa puhuessa kääntäjää. Siksi en halua että lapsi oppii kotona huonon suomen.

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi ette puhu lapselle suomea?

Miksi sinä et puhu lapsillesi rallienglantia?

Arabiasta on enemmän hyötyä kuin puolasta.

Puolan tarpeellisuudesta: Puola ei ole ollenkaan merkityksetön kauppakumppani monille yrityksille, mutta puolan osaajia ei pahemmin ole. Eli kielestä voi hyvinkin olla hyötyä työelämässä. Kaveri opiskeli aikanaan juurikin Puolaa ja pääsi nopeasti kesätöihin suomalaisen firman Puolan yksikköön, juurikin kielitaitonsa ansiosta.

Jos aiotte kastaa hänet kristityksi, laittakaa puola, jos muslimiksi, arabi.

Mun opettajallani on neljä lasta. Ennen lapsia heillä oli kotikielenä englanti, mutta nyt lasten itävaltalainen äiti puhuu saksaa, espanjalainen isä espanjaa, lapset ovat oppineet suomen päiväkodissa. Kouluikään mennessä lapset ovat siis kolmekielisiä. Parempi opettaa lapsille äidinkieltään kuin huonoa suomea.

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielemme ovat puola ja arabia. Mieheni kanssa puhumme keskenämme suomea, mutta se ei meiltä kummaltakaan suju täysin hyvin niin sen takia arveluttaa laittaa suomi äidinkieleksi. Itse haluan oman äidinkielen lapselle mutta mies oman. Lapselle minä puhun omaa kieltä ja mies omaa.

Millä perusteella valinta?

Suomessa suomi, Ruotsissa ruotsi, Arabiassa arabia jne.

Kumpi sujuu lapselta tällä hetkellä paremmin, puola vai arabia? Molemmat kielet kyllä nykymaailmassa erittäin hyödyllisiä, englannin osaajia löytyy joka kulmalta mutta kukaan ei tiedä mitä lapsi haluaa myöhemmin ammatikseen tehdä. Se onkin sitten asia erikseen että saako kotikunnastanne laadukasta puolan opetusta tai puolan opetusta ylipäätään. Arabian opetus varmaan helpommin järjestettävissä.

Minkäikäisestä lapsesta siis kyse? Ja on ollut siis jo englanninkielisessä tarhassa ja koulussa?