Miten estätte naurun silloin kun ei saa nauraa?
Tosi vaikeeta! Yskäksi naamioiminenki on vaikeeta ku se hekotus tulee siitä läpi
Kommentit (12)
Ajattelen anoppia. Ei naurata pariin päivään.
Muistelen vanhempieni ruumiita. Jostain syystä tulevat ensimmäisenä mieleen, kun yritän tietoisesti vakavoitua.
Vierailija kirjoitti:
Kasvoin aikuiseksi ja lopetin turhasta kikattalun.
Ei onnistu!
AaPeerz kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvoin aikuiseksi ja lopetin turhasta kikattalun.
Ei onnistu!
Jos jatkuvasti naureskelee, niin saat kyllä pöpin maineen...tai se sulla varmaan onkin.
Koitan miettiä jotain muuta kuin sitä miksi nauran.
Tulee kouluajoilta elävästi mieleen kun kavereiden kanssa höpöteltiin jotain muka hauskaa eikä meinannut naurusta tulla loppua tunnilla ollenkaan. Ihan hirveää kun nauratti aivan törkeesti mutta ei voinut nauraa. Sitten tyrskin hiljaa itsekseni naama punaisena ja yritin kerätä itseäni 😂
Kielii hermostuneisuudesta, että on pakko nauraa paikassa, johon se ei kuulu.
Mietin, kuinka paskaa elämäni on (ollut) ja että olen tyhmä ja turha ihmisperse joka sietäisi jo kuolla pois. No ei sekään kyllä enää aina auta, naurattaa vaan enemmän :(
Kasvoin aikuiseksi ja lopetin turhasta kikattalun.