Lue keskustelun säännöt.
Suhde yh-äitiin jolla vuoden ikäinen lapsi ?
inlööv
31.08.2016 |
Tapasin heinäkuussa upean yh-äidin netissä seuranhakupalvelussa ja viikon päästä tavattiin sitten toisemme kasvotusten. No minähän ihastuin kertalaakista häneen ja ehdotinkin että jos saman viikon lauantaina tapaisin hänet uudelleen ja hän antoi osoitteensa ja juotiin kahvit hänen luonaan, hänellä on reilun vuoden ikäinen ihana poika lapsi ja sain työntää häntä rattaissa kun kävimme kävelyllä. Sovimme kolmannet treffit kahden viikon päähän ja hänen toivomuksestaan menin hotelliin yöksi, hiukan ihmettelin mielessäni että olenko antanut itsestäni noin huonon vaikutelman että joudun menemään hotellille mutta nyt kahden viikon päähän sovitun neljänsien treffien myötä sama meno jatkuu, olin hotellilla yötä vaikka vietettiin yhdessä elokuvaa katsoen klo 23 asti hänen luonaan. Emme ole menneet sänkyyn emmekä suudelleet, emme edes toisiamme kosketelleet. Kysynkin nyt toisilta yh-äideiltä, onko mahdollista että pienen lapsen äidillä on kyllä hauskaa ja mukavaa mutta pienen lapsen myötä sitä tunnekuohua ei vastakkaiseen sukupuoleen vaan riitä ? Olen itse eronnut ja kahden lapsen isä ja olemme molemmat samanikäisiä, n. 40 vuotiaita.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Maksat naisen ruoat (?), annat huomiota ja seuraa. Nainen on sanonut suoraan ettei ole sinusta romanttisesti kiinnostunut. Aika win-lose tilanne, ja sinä et ole se joka voittaa... Luulisi tuossa iässä jo ymmärtävän tulevansa vain hyväksikäytetyksi.
Mutta en ymmärrä sitä että miksi toinen haluaa muka olla toisen kanssa edes hetkeäkään ellei ole kiinnostunut sitten hänestä. En itse ainakaan tapailisi naista joka olisi minusta kiinnostunut mutta mistä itse en olisi tippaakaan.
vierailija kirjoitti:
Mitä tulee mieleen ap:n tapauksesta on ehkä, ettei nainen halua vielä lapsen ja miehen välille kovinkaan vahvaa sidettä, jos homma ei toimikkaan..
Tästä hän on itseasiassa sanonut kiikastavan, ei halua että lapsi kiintyy minuun jos tästä mitään ei tulekkaan. Se mikä tuossa lauseessa mua ihmetyttää on se että hän tietää kyllä tasan tarkkaan tunteeni häntä kohtaan ja en ole häntä ainakaan oma-aloitteisesti jättämässä.
Ja luulis kai senkin merkkaavan jotain naiselle että vaikka ei olla menty sänkyyn taikka edes suudeltu niin olen silti ajanut reilut 400 kilsaa hänen luokseen kahden viikon välein...niin tuo meidän välimatka unohtui mainita alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse 1-v lapsen kanssa yksin. Voin hyvin ymmärtää, että nainen ei nyt elämäntilanteessaan kykene kahteen suuntaan sitä hellyyttä ja läheisyyttä jakamaan, pieni lapsi kun vaatii siltä vanhemmalta niin paljon huomiota. Ihan eri tilanne, jos arkea olisi jakamassa kaksi vanhempaa ja lapsen kiintymys ja hellyydentarve jakautuisi kahden yhtä tärkeän aikuisen välille.
Olette tapailleet vasta muutaman kerran. En minäkään osaisi käytännöllisesti katsoen vielä vierasta ihmistä kovin lähelle päästää. Sinun täytyy joko antaa naiselle aikaa, että lapsi kasvaa ja tutustutte paremmin tai etsiä joku, joka kykenee lyhyenkin tuttavuuden perusteella intiimiin suhteeseen.
Tosin ihnettelen, että nainen jo tutustuttanut sinut lapseensa. Itse en voisi kuvitellakaan, ennen kuin suhde olisi jo vakaalla pohjalla. Tosin en tällä hetkellä edes hae tai kaipaa suhdetta. Lapsi on nyt tärkein, en pystyisi tällä hetkellä suhdetta rakentamaan. Kipeä ero on myös vielä niin tuore.
inlööv kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksat naisen ruoat (?), annat huomiota ja seuraa. Nainen on sanonut suoraan ettei ole sinusta romanttisesti kiinnostunut. Aika win-lose tilanne, ja sinä et ole se joka voittaa... Luulisi tuossa iässä jo ymmärtävän tulevansa vain hyväksikäytetyksi.
Mutta en ymmärrä sitä että miksi toinen haluaa muka olla toisen kanssa edes hetkeäkään ellei ole kiinnostunut sitten hänestä. En itse ainakaan tapailisi naista joka olisi minusta kiinnostunut mutta mistä itse en olisi tippaakaan.
vierailija kirjoitti:
Mitä tulee mieleen ap:n tapauksesta on ehkä, ettei nainen halua vielä lapsen ja miehen välille kovinkaan vahvaa sidettä, jos homma ei toimikkaan..
Tästä hän on itseasiassa sanonut kiikastavan, ei halua että lapsi kiintyy minuun jos tästä mitään ei tulekkaan. Se mikä tuossa lauseessa mua ihmetyttää on se että hän tietää kyllä tasan tarkkaan tunteeni häntä kohtaan ja en ole häntä ainakaan oma-aloitteisesti jättämässä.
Ja luulis kai senkin merkkaavan jotain naiselle että vaikka ei olla menty sänkyyn taikka edes suudeltu niin olen silti ajanut reilut 400 kilsaa hänen luokseen kahden viikon välein...niin tuo meidän välimatka unohtui mainita alussa.
Mietinkin, et mihin sie sitä hotellihuonetta tarviit. Nainen ei vaan ole vakavempaan valmis ja siulle ei ole takeita et miten aun saat odottaa vapautumista vai taphtuuko sitä koskaan. Ihankun tapailis varattua naista ja tietyllä tapaa onkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 1-v lapsen kanssa yksin. Voin hyvin ymmärtää, että nainen ei nyt elämäntilanteessaan kykene kahteen suuntaan sitä hellyyttä ja läheisyyttä jakamaan, pieni lapsi kun vaatii siltä vanhemmalta niin paljon huomiota. Ihan eri tilanne, jos arkea olisi jakamassa kaksi vanhempaa ja lapsen kiintymys ja hellyydentarve jakautuisi kahden yhtä tärkeän aikuisen välille.
Olette tapailleet vasta muutaman kerran. En minäkään osaisi käytännöllisesti katsoen vielä vierasta ihmistä kovin lähelle päästää. Sinun täytyy joko antaa naiselle aikaa, että lapsi kasvaa ja tutustutte paremmin tai etsiä joku, joka kykenee lyhyenkin tuttavuuden perusteella intiimiin suhteeseen.
Tosin ihnettelen, että nainen jo tutustuttanut sinut lapseensa. Itse en voisi kuvitellakaan, ennen kuin suhde olisi jo vakaalla pohjalla. Tosin en tällä hetkellä edes hae tai kaipaa suhdetta. Lapsi on nyt tärkein, en pystyisi tällä hetkellä suhdetta rakentamaan. Kipeä ero on myös vielä niin tuore.
Miksi sitten pitää hakea suhdetta, jos ei ole siihen valmis? Yh:lla ei taida olla vaihtoehtoja, lapsi on jatkuvasti mukana. Jos ei ole mitään fyysistä käheisyyttä ollut, siitä on vielä pitkä matka intiimiin suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
... etsiä joku, joka kykenee lyhyenkin tuttavuuden perusteella intiimiin suhteeseen.
Tosin ihnettelen, että nainen jo tutustuttanut sinut lapseensa. Itse en voisi kuvitellakaan, ennen kuin suhde olisi jo vakaalla pohjalla..
Se tuo rakastumisen tunne on sellainen ettei silloin ajattele milloin pääsee naisen pöksyihin. Hän on ensimmäinen nainen jolta olen odottanut jo yli kuukauden pelkkää suudelmaa, muusta nyt puhumattakaan.
Ja tuo että olen päässyt jo hänen elämäänsä sillä tavoin että saan leikkiä hänen lapsensa kanssa antaa minulle toivoa tulevasta ja että ehkä kyseessä on vain arkuus päästä mies iholleen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vierailija kirjoitti:
Ihankun tapailis varattua naista ja tietyllä tapaa onkin.
Tältäköhän se tuntuu, voi olla joo mutta odottamisen "palkinto" on kyllä odottamisen arvoinen.
Mä en yhtään kaivamnut miestä kunnes lapsi meni kouluun. Pientä lasta saa halia ja pusutella ja hoivata niin, että hellyyskiintiö on täynnä. Seksiä aloin kaivata silloin kun lapsi oli ehkä 3-4 v. Mä olin yksinhuoltaja ja totaalisen kiinni lapsessa, ei ollut mitään muuta elämää, ei edes mitään harrastuksia. Elämään tuli tosiaan tilaa uudelle ihmiselle henkisesti vasta kun suhde lapseen etääntyi vähän koulun alun myötä, silloinhan lapset itsenäistyvät yhtäkkiä paljon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
inlööv kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... etsiä joku, joka kykenee lyhyenkin tuttavuuden perusteella intiimiin suhteeseen.
Tosin ihnettelen, että nainen jo tutustuttanut sinut lapseensa. Itse en voisi kuvitellakaan, ennen kuin suhde olisi jo vakaalla pohjalla..
Se tuo rakastumisen tunne on sellainen ettei silloin ajattele milloin pääsee naisen pöksyihin. Hän on ensimmäinen nainen jolta olen odottanut jo yli kuukauden pelkkää suudelmaa, muusta nyt puhumattakaan.
Ja tuo että olen päässyt jo hänen elämäänsä sillä tavoin että saan leikkiä hänen lapsensa kanssa antaa minulle toivoa tulevasta ja että ehkä kyseessä on vain arkuus päästä mies iholleen..
Nää yh:t ei varmaan tajuakaan miten paljon tollanen tilanne mieheltä vaatii. Tutstutaan naiseen yksinhuoltajana ja osoitetaan miehelle, et kuka on tärkein elämässä. Mitäs sit, jos tilanne ei tule koskaan muuttumaan?
Mikään yh ole... Varattu nainen, joka ei voi ottaa sua kotiinsa koska ukko nukkuu omassa sängyssään. Tarvinnee vauva-arjen keskellä jännitystä, ja ehkä läheisyyttä elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siks se edelinenkin mies on lähteny kävelemään, kun naista ei ole enää parisuhde kiinnostanu, vaan lapsi on kaikki.
Kerro vielä että tarjoat yh:lle nämä iltariennot? Eipä ihmetellä tarvitse rooliasia tässä. Olet lompakko vain. Unohda ja jatka matkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
inlööv kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... etsiä joku, joka kykenee lyhyenkin tuttavuuden perusteella intiimiin suhteeseen.
Tosin ihnettelen, että nainen jo tutustuttanut sinut lapseensa. Itse en voisi kuvitellakaan, ennen kuin suhde olisi jo vakaalla pohjalla..
Se tuo rakastumisen tunne on sellainen ettei silloin ajattele milloin pääsee naisen pöksyihin. Hän on ensimmäinen nainen jolta olen odottanut jo yli kuukauden pelkkää suudelmaa, muusta nyt puhumattakaan.
Ja tuo että olen päässyt jo hänen elämäänsä sillä tavoin että saan leikkiä hänen lapsensa kanssa antaa minulle toivoa tulevasta ja että ehkä kyseessä on vain arkuus päästä mies iholleen..
Ymmärrän että olet hakemassa kollektiivista lohtua täältä YH-äideiltä, mutta kerrataan vielä. Olet tuntenut naisen kuukauden, olet tavannut neljä kertaa, lasket kilometrejä ja olet kovasti rakastunut. Nainen on ollut seuranhakupalstalla ja nyt ei lämpene sinulle. Kyselet selityksiä tälle naisen elämäntilanteesta. Mitä jos vain rehellisesti myönnät itsellesi että hän ei ole kiinnostunut sinusta juuri nyt. Se juuri nyt voi tarkoittaa seuraava kuukautta tai ei koskaan. Todennäköisesti ei koskaan, koska hän on jollain tasolla ollut jo valmis hakemaan miestä elämäänsä mutta hänestä johtuen teillä ei ole ollut mitään läheisyyttä. Ymmärrän kyllä yksinhuoltajaa varsin hyvin. Rakkauskortin kehiin laittaminen on aika extreme-veto neljänsillä tärskyillä.
Olen itse 1-vuotiaan pojan äiti. Enemmän on niin että lapseen menee kaikki aika ja jaksaminen alle vuoden ikäisen kanssa tai jos imettää vielä. Teidän tapauksessa veikkaan että kyse on fyysisen puolen puuttumisesta. Voi olla että nainen yrittää ihastua sinuun, mutta ei vain pysty ja enemmänkin liittyy nyt teidän välisiin kemioihin. Hän ehkä ajattelee että yh:na voi joutua olemaan pitkäänkin yksin jos ei huoli sinua. Valitettavasti en usko että sinulla kannattaa tuhlata aikaa tai rahaa häneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 1-v lapsen kanssa yksin. Voin hyvin ymmärtää, että nainen ei nyt elämäntilanteessaan kykene kahteen suuntaan sitä hellyyttä ja läheisyyttä jakamaan, pieni lapsi kun vaatii siltä vanhemmalta niin paljon huomiota. Ihan eri tilanne, jos arkea olisi jakamassa kaksi vanhempaa ja lapsen kiintymys ja hellyydentarve jakautuisi kahden yhtä tärkeän aikuisen välille.
Olette tapailleet vasta muutaman kerran. En minäkään osaisi käytännöllisesti katsoen vielä vierasta ihmistä kovin lähelle päästää. Sinun täytyy joko antaa naiselle aikaa, että lapsi kasvaa ja tutustutte paremmin tai etsiä joku, joka kykenee lyhyenkin tuttavuuden perusteella intiimiin suhteeseen.
Tosin ihnettelen, että nainen jo tutustuttanut sinut lapseensa. Itse en voisi kuvitellakaan, ennen kuin suhde olisi jo vakaalla pohjalla. Tosin en tällä hetkellä edes hae tai kaipaa suhdetta. Lapsi on nyt tärkein, en pystyisi tällä hetkellä suhdetta rakentamaan. Kipeä ero on myös vielä niin tuore.
Miksi sitten pitää hakea suhdetta, jos ei ole siihen valmis? Yh:lla ei taida olla vaihtoehtoja, lapsi on jatkuvasti mukana. Jos ei ole mitään fyysistä käheisyyttä ollut, siitä on vielä pitkä matka intiimiin suhteeseen.
Tuohon en osaa vastata, miksi hakenut suhdetta. Tosin tunnen yhden naisen, jolla vuiden ikäinen lapsi, jonka sai yksin. Tällä naisella nyt uusi mies, asuvat jo yhdessä ja puhuvat "meidän perheestä". Ihmiset vaan on erilaisia, itse en tuollaiseen vielä pystyisi. Tosin tämä kyseinen nainen tosi nuori, alle 25-v. Ehkä nuoremmille helpompaa.
Minä haluaisin nostaa esiin vielä yhden näkökulman, jota täällä ei ole huomioitu:
Koska lapsi on vielä tosi pieni, voi hyvin olla, että naisella on vartaloonsa liittyen tunteita tai vaivoja, joita hän ei osaa/kehtaa/uskalla/tahdo sinulle paljastaa. Kuten hän ilmeisesti on sanonutkin, hän tarvitsee aikaa.
Nainen saattaa imettää vielä, tai ainakin rinnoista saattaa tulla maitoa. Tai rinnat ovat vain varjo entisestä ja muistuttavat lähinnä roikkuvia lapasia. Maha voi olla täynnä raskausarpia. Synnytys ja raskaus on muuttanut vartaloa ja sen hyväksymiseen menee aikaa, puhumattakaan siitä, että tuntisi luontevaksi päästää uusi ihminen sitä näkemään ja tutkimaan. Synnytyksessä on voinut jotain mennä pieleen (repeämiä, pidätysvaikeuksia, huonosti ommeltu välilihanleikkaus jne.), eikä nainen siksi voi vielä harrastaa seksiä eikä sen takia tahdo päästää asioita etenemään lainkaan fyysisesti. Raskausaikana on voinut tulla peräpukamia joita nainen häpeää. Tai jotain muuta, vaihtoehtoja on valtavasti.
Monet pystyvät näistä asioista puhumaan luontevasti, mutta esim. itselleni tuollaisista asioista avautuminen vaatisi todella pitkää tuntemista ja vahvaa luottamusta. Kaikki eivät ole sosiaalisia ja rohkeita ja aina iloisia seurapiiri-ihmisiä, vaan on olemassa myös meitä ujoja, arkoja, nolostelevia, hiljaisia ja hitaasti lämpeneviä introverttejä. Ja meidän kanssamme eteneminen vaatii aikaa, vaikka se nopeatempoisemmista ihmisistä tuntuukin turhauttavalta.
Asioista pitäs olla valmis puhumaan. Toinen jos joutuu vetelemään johtopäätöksiä asioista, niin yleensä ainakin muilla ne on menneet ihan pieleen. Omat tunteet on tärkeetä tuoda esille, et vaikkei pyysty vyysiseen tunteiden osoitukseen, niin sitten puhumalla. Nopeesti alkaa tuntumaan ettei toista kiinnosta, jos ei miltään suunnalta tuu mitään signaalia.
Vierailija kirjoitti:
inlööv kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... etsiä joku, joka kykenee lyhyenkin tuttavuuden perusteella intiimiin suhteeseen.
Tosin ihnettelen, että nainen jo tutustuttanut sinut lapseensa. Itse en voisi kuvitellakaan, ennen kuin suhde olisi jo vakaalla pohjalla..
Se tuo rakastumisen tunne on sellainen ettei silloin ajattele milloin pääsee naisen pöksyihin. Hän on ensimmäinen nainen jolta olen odottanut jo yli kuukauden pelkkää suudelmaa, muusta nyt puhumattakaan.
Ja tuo että olen päässyt jo hänen elämäänsä sillä tavoin että saan leikkiä hänen lapsensa kanssa antaa minulle toivoa tulevasta ja että ehkä kyseessä on vain arkuus päästä mies iholleen..
Nää yh:t ei varmaan tajuakaan miten paljon tollanen tilanne mieheltä vaatii. Tutstutaan naiseen yksinhuoltajana ja osoitetaan miehelle, et kuka on tärkein elämässä. Mitäs sit, jos tilanne ei tule koskaan muuttumaan?
Tilanne ei tule koskaan muuttumaan jos yh-vanhemmalla on arvot kohdallaan: lapsen paras tulee ensiksi.
Lapsi ei ole pyytänyt tähän maailmaan päästä, ja aikuisen ihmisen pitäisi se ymmärtää.
Onhan noita toisenlaisiakin arvojärjestyksiä ihmisillä kyllä: yksinäisyyden pelossa sitä roikutaan kaikenmoisissa tilanteissa, ja lapset hoidetaan siinä sivussa. Voi niinkin tehdä, mutta itse en ainakaan jaksaisi sellaista piirrettä puolisossa katsella.
Mutt kuitenkin aika yleisthän tuo on. Sama käy kyllä parisuhteessakin lapsen synnyttyä, et naisen kiinnostus vähenee huomattavasti.