Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anteeksi antaminen
29.08.2016 |
Eräs minulle tärkeä ihminen kohteli minua todella törkeästi. Tuntuu että olen täynnä vihaa, suljin hänet täysin elämästäni. Nyt kuitenkin tuntuu että tämä kauna ja viha myrkyttää ja uuvuttaa minut. Olen rauhan, sovun ja rakkauden ihminen. En kestä vihanpitoa. En ole uskovainen mutta jostain nousee mieleen kristilliset arvot tähän liittyen. Olenko kynnysmatto jos ojennan käteni sovinnoneleeksi? Toinen on sitä jo yrittänyt tehdä mutta en ole kyennyt. Vielä.
Kommentit (5)
Yleensä se on itselle vain hyväksi antaa asiat anteeksi. Ei sinun silti tarvitse asiaa unohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Kynnysmatto olisit vasta jos hyväksyisit uudestaan ja uudestaan samaa kohtelua.
Anteeksi voi muuten antaa myös ilman, että koskaan edes tapaa sitä toista enää. Esim. itseäni kiusattiin koulussa, ja olen sen antanut anteeksi, sisäisesti, mutta en minä niitä kiusaajiani välitä etsiä käsiini toiselta puolelta maata että saisin kertoa antaneeni anteeksi. Asia on ensisijaisesti sisäinen, ei ulkoinen.
Jos haluaa jatkaa väleissä toisen kanssa, sitten toki on asia hyvä selvittää ihan puhumallakin, kertoa antaneensa anteeksi. Mutta ei silti tarvitse suostua jatkossa enää huonoon kohteluun.
Kyse on hylkäämisestä. Hän hylkäsi minut yllättäen ja nyt pyrkii takaisin elämääni. Voiko sellaista antaa anteeksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyse on hylkäämisestä. Hän hylkäsi minut yllättäen ja nyt pyrkii takaisin elämääni. Voiko sellaista antaa anteeksi.
Ap
Kuulostaa siltä, että ei ehkä kannata kerjätä lisää verta nenästään, ellei toinen ole selkeästi tajunnut jotain uutta itsestään ja siltä pohjalta olisi kykenevä toimimaan toisella tavalla jatkossa.
Anteeksi kannattaa antaa aina, mutta se on eri asia.
Alue: Aihe vapaa
No anteeksi antaminen on sinun tiesi mielenrauhaan tässä asiassa. Se ei tarkoita, että sallisit uudelleen samanlaista kohtelua, ja voit sen sanoakin. Anteeksi antaminen ei aina ole unohtamista, vaan asian toteamista loppuun käsitellyksi. Voit siis ojentaa kätesi kun siltä tuntuu. Ja siitä huolimatta sinä voit vastaisuudessa pyrkiä toimimaan niin, ettei tuo käytös toistu. Itse esimerkiksi haluaisin voida antaa anteeksi koulukiusaajilleni. Se ei tarkoita, että haluaisin mennä nöyristelemään heidän eteensä tai oikeastaan edes nähdä heitä. Kunpahan vain voisin lupua vihasta ja katkeruudesta.