Kertokaa esimerkkejä molemminpuolisen vetovoiman

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla myös mitä miehet miettivät asiasta ja miten he tuntevat vetovoiman?

Usko jo: toisen ihmisen tunteista ei voi tietää kuin kysymällä jos sittenkään ja todella moni kuvittelee molemminpuolisen vetovoiman. Oikeasti vetovoima onkin vain omassa päässä ja housuissa. On nähty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eihän sitä tiedäkkään kun selvittämällä se asia. Mulla oli ihan järkky veto yhteen mieheen ja oikea, kunnon suhde hänen kanssaan olisi ollut mahdottomuus. Muta pakko oli se kortti katsoa, kutsuin hänen syömään ja drinkille mun kanssa, tunne olikin sit molemminpuolinen... Yksi yö oltiin yhdessä ja siihen se jäi.  

Siis oliko teillä vain tuo yksi yö vai tuliko pidempi suhde?

Lukutaito

Vierailija kirjoitti:

No eihän sitä tiedäkkään kun selvittämällä se asia. Mulla oli ihan järkky veto yhteen mieheen ja oikea, kunnon suhde hänen kanssaan olisi ollut mahdottomuus. Muta pakko oli se kortti katsoa, kutsuin hänen syömään ja drinkille mun kanssa, tunne olikin sit molemminpuolinen... Yksi yö oltiin yhdessä ja siihen se jäi.  

Jos se siihen jäi ja sinä olit kaiken lisäksi aloitteen tekijä, niin tunne ei ollut molemminpuolinen. Mies ei jätä tilaisuutta käyttämättä, jos nainen tekee aloitteen ja osoittaa kiinnostusta. Miehet ovat niin kovasti seksin perään.

Olen ihan itsevarma ja rohkea ihminen, mutta mieheni kanssa suhdetta edeltävänä aikana monet, monet tapaamiset mä olin ihan sekaisin, tärisin niin etten saanut ojennettua asioita, hikoilin virtanaan, en saanut puhutuksi tai änkytin jotain sekavaa. Hänen kosketuksensa tuntuivat salamaniskuilta ja pelkkä hänen näkemisensä jossain väkijoukossa syöksi mun koko ruumiini johonkin shokkitilaan, kahdenkesken olin yksi ruumiillistunut kaaos. 

Onneksi vetovoima oli yhtä vahva hänen suuntaansa, hän jaksoi tavata mua uudelleen ja uudelleen ja nykyään, kun asutaan yhdessä, pystyn jo pitämään itseni koossa hänen läsnäollessaan. Fyysinen vetovoima ei kadonnut mihinkään, mutta olen oppinut käsittelemään sitä. 

Katseemme kohtasivat ja kohtasivat ja kohtasivat ravintolassa. Heti oli vetovoimaa. Päädyimme samoille jatkoille. Katse ja tuoksu oli aivan huumaavaa ja erilaista kuin mikään ennen. Ja seksi tietenkin mieletöntä. Toisesta ei ole tarpeekseen saanut. Elämäntilanne se että näin ei pitäis olla mutta onpa vaan. Ei siinä tarvinnut miettiä yhden yhtä sekuntia onko molemminpuolista.

Vierailija kirjoitti:

Se saattaa alkaa katseesta. Katse joka kertoo että haluan sinut.

Näin. Oli katse jonka huomasin oikeasti ison väkijoukon keskeltä ja katsoin minne vaan, tuntui että se mies oli juuri siellä katsomassa takaisin. Se oli hämmentävää. Heti tilaisuuden tullen hän hakeutui seuraan ja aina kun katsoimme toisiamme silmiin, tuntui että hän näki jonnekin syvälle sieluni sopukoihin. 

Noin jatkui monta kertaa, eikä tilannetta helpottanut se että tuon tapaamisen jälkeen aloimme tekemään samaa työtä, samassa tiimissä. Yhteiset illanvietot päättyivät usein siihen että me olimme kahden. Silti suudelmaa enempää ei koskaan tapahtunut koska olimme kumpikin naimisissa.