Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Raskaus loppusuoralla ja niin taitaa olla parisuhdekin...

Vierailija
22.08.2016 |

laskettu aika on melkein käsillä ja olen ihan loppu. Tiedän kyllä, että varmasti osaan olla hankala tällä hetkellä. Hormonit on ihan sekaisin ja verrattuna esikoiseni odotusaikaan tämä on tuhatkertaisesti rankempi raskaus. Kaikki vaivat on moninkertaisesti pahempia. Saatan myös olla pahalla tuulella jos esim. ruuasta on aikaa. Esikoisellani on kaiken lisäksi paha uhmaikä ja tuntuu, että olen todella loppu henkisesti sekä fyysisesti. Mies ei tunnu ymmärtävän minua ollenkaan. Puhun hänelle vaikka arkipäiväisistä asioista normaalisti tai valitan jotain vaivaani tai tekemätöntä kotityötä niin ei hän ota kuuleviin korviinkaan mitä puhun. Todella turhauttavaa. Sitten kun asiasta sanon, niin alkaa huutamaan, että ei jaksa kuunnella enää ja vertaa minua ex-vaimoonsa jonka kanssa elämä kuulemma oli helvettiä. Mies tekee siis 5 tunnin työpäivää arkisin ja saa nukkua yönsä kunnolla, joten en usko että kamalasta väsymyksestäkään voi olla kyse.

Valittaa koko ajan siitä, miten hänellä on raskasta ja miten minulla on helppoa.
Minä siis hoidan esikoistamme kotona tällä hetkellä, sekä teen kaikki peruskotihommat. Ruuan laitan valmiiksi kun mies tulee töistä kotiin jne. Teen kaiken tämän vaikka olen todella väsynyt. Selkää ja jalkoja särkee yötä päivää. Stressi on ihan kamala. Supistuksia on tullut päivisin ja öisinkin. Öisin todella koviakin kohtauksia. Miestäni myöskään tämä ei huoleta vaan pystyy jatkamaan uniaan vaikka melkein itken tuskaa.

Anteeksi sekava vuodatukseni, mutta olen todella väsynyt. En ole kohta 4 kk:n nukkunut kunnon yöunia.
Mitä mieltä, onko suhteemme tuhoontuomittu? Miksi mieheni voi käyttäytyä näin. Olen koittanut miettiä pääni puhki mutta en keksi ratkaisua. Eikä mieheni siis suostu keskustelemaan kanssani enää, ainakaan ilman ettei menisi huudoksi.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
22.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hohhoijaa mikä mies. Luulen, että selviäisit helpommalla yksin.

Vierailija
2/6 |
22.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

havahtuisiko miehesi jos pyytäisit neuvolan kautta itsellesi kotiapua ? Eikö mies tee kotona mitään ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
22.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko sinun nimikirjaimesi SL?

Vierailija
4/6 |
22.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo ei paljon kotitöitä miehellä ole tehtävänä. Roskapussin saattaa joskus viedä, mutta kaiken muun teen minä uhmaikäisen roikkuessa lahkeessa huutaen kurkku suorana.

Ja en ole SL.

Kyllä meinaa jaksaminen olla kieltämättä koetuksella kun kuitenkin rakastan miestäni ihan kamalasti. Stressaa, että rakastaako hän enää minua koska käyttäytyy näin vai mistä ihmeestä tuo voi johtua. :(

-ap

Vierailija
5/6 |
22.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä sää vaan olet herkempi kuin miehesi eikä miehesi tajua sitä, että tarvitset tukea ja kuuntelua. Tai sitten miehesi ei tajua, että haluat että sinua kuunnellaan edes silloin tällöin. Toiset vain ovat niin putkiaivoisia, että eivät vain tajua tiettyjä juttuja vaikka kuinka asiasta vääntäisi.

En kylläkään osaa sen ihmeemmin neuvoa olen itse liian empaattinen ja herkkä mies, että kukaan nainen ottaisi minua suhteeseen edes alunperinkään. Sen kyllä tiedän, että empaattisuus ja herkkyys on perinnöllisiä ja synnynnäisiä ominaisuuksia jos ne puuttuvat ei niitä täysin pysty mitenkään opettamaan vaikka sosiaalisia taitoja voi ja pysyy parantaa.

Vierailija
6/6 |
22.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä valita miehelle vaivojasi, vaan keksi konkreettisia tapoja millä hän voi auttaa sinua.

Siis ei näin: "En ole nukkunut koska yöllä päläläpääläää ja sitten pälääpäläää ja nyt jalkoja särkeee päläläääää, jne...." Miehesi vaikuttaa hyvin itsekeskeiseltä ja epäempaattiselta, joten tuo varmaan kuulostaa hänen korvissaan vain tältä "valivalivali, ja valivalivali..."

Joten älä valita ja selitä, kun se ei mene perille vaan pyydä konkreettisesti apua: "Voisitko hoitaa esikoista tällä viikolla kolmena iltana kun tulet töistä siihen asti kun laitat hänet nukkumaan? Voisitko valmistaa ruoan että voin hoitaa lasta? jne..

Mieti mitä apua eniten tarvitset ja pyydä sitä mieheltä. Jos mies on töissä vain 5 tuntia, hänellä pitäisi riittää energiaa kotiinkin. Tee selkeä viikkosuunnitelma paperille ja sopikaa vuorot lapsen hoidossa.

Jos tämä ei onnistu, eikä miestä kiinnosta, sitten sun tilanne on se että olet kohta kahden lapsen yh, koska jos mies pysty/kykene/ymmärrä osallistua yhteiseen perheenprojektiinne tässä vaiheessa, niin vauvan synnyttyä sun tilanne on entistä kauheampi ja joudut hoitamaan kaiken yksin, ja luultavasti niin että sulla on huutava vauva sylissä, huutava esikoinen lahkeessa ja seksiä vonkuva mies toisessa lahkeessa.