Mitä teette, kun mies ei pyydä anteeksi?

Mun muijan sanavarastoon ei kuulu anteeksi-sanaa, koska hän on mielestään täysin viaton. Kaikki on aina muiden syytä.

miau kirjoitti:

Tuli vastaan tämä vanha kirjoitus akuutissa tilanteessa. Mies loukkaantuu, suivaantuu tai jopa raivostuu mitä pienimmistä asioista, kuten mielestään väärään paikkaan sijoitetuista keittiövälineistä, väitetystä ja täysin absurdista muiden miesten katselustani, positiivisten tai edes maltillisten kommenttien sanomisesta ihmisistä jotka häntä eivät miellytä (esim. mun ex tai vaikka naapuri), jopa käyttämistäni sanavalinnoista tai ilmaisuista, jotka eivät mielestään sovi tilanteeseen. Suuttuessaan mies saa sen kuuluisan 5-vuotiaan itkupotkuraivarin, tosin ilman itkua tai mitään muuta tunnetta kuin raivoa. Hän haukkuu minua esim. idiootiksi ja haistattelee, mitä en ikinä tekisi vastavuoroisesti. Hän hyökkää läheisieni kimppuun arvostellen. Toistuvasti hän on riidan hetkellä käskenyt minua keräämään kamppeeni ja häipymään.

Mies ei pyydä anteeksi, ei vaikka kerron, että minuun sattuu. Hän kaivaa esiin muita vikojani ja virheitäni ja korostaa, että totuus sattuu. Jos minä en pyydä anteeksi ja osoita ymmärrystä hänen kantaansa kohtaan, vaikka kuinka pimeä se onkaan ollut, mykkäkoulu saattaa jatkua useita päiviä ja huipentua siihen, että hän "auttaa minua keräämään kamat, koska se on loppu nyt".

Tiedän, että en tule jaksamaan tätä riitatilanteiden joustamatonta, epäempaattista, rakkaudetonta ja toisen näkökulmasta piittaamatonta kohtelua loppuelämääni. Se, että huolimatta siitä, että minä istun hiljaa ja itken, hän jatkaa minun sanallista mankeloimistani. Jos sanon, että minuun sattuu, se ei vaikuta millään tavalla. Jos olen itkenyt lattialla tuntikaupalla, hän saattaa siihenkin tulla sanomaan, että koskas lähdet.

Mies on parhaimmillaan minulle hyvä, huomaavainen, huolehtiva ja hellä. Aina riitatilanteen tullen hänestä paljastuu kuitenkin se puoli, joka ei tule millään tavalla vastaan ja joka vain odottaa minun nöyrtyvän ja matelevan takaisin hänen luokseen. Ollaan oltu yhdessä pari vuotta, mutta nyt jo koen ahdistusta riitojen tullen niin, että tuntuu kuin rinnassa olisi palavaa tulta.

Sairasta ja narsistista käytöstä! Tässä todellakin voi sanoa, että jätä se sika! Voimia.

Jätin.

miau kirjoitti:

Tuli vastaan tämä vanha kirjoitus akuutissa tilanteessa. Mies loukkaantuu, suivaantuu tai jopa raivostuu mitä pienimmistä asioista, kuten mielestään väärään paikkaan sijoitetuista keittiövälineistä, väitetystä ja täysin absurdista muiden miesten katselustani, positiivisten tai edes maltillisten kommenttien sanomisesta ihmisistä jotka häntä eivät miellytä (esim. mun ex tai vaikka naapuri), jopa käyttämistäni sanavalinnoista tai ilmaisuista, jotka eivät mielestään sovi tilanteeseen. Suuttuessaan mies saa sen kuuluisan 5-vuotiaan itkupotkuraivarin, tosin ilman itkua tai mitään muuta tunnetta kuin raivoa. Hän haukkuu minua esim. idiootiksi ja haistattelee, mitä en ikinä tekisi vastavuoroisesti. Hän hyökkää läheisieni kimppuun arvostellen. Toistuvasti hän on riidan hetkellä käskenyt minua keräämään kamppeeni ja häipymään.

Mies ei pyydä anteeksi, ei vaikka kerron, että minuun sattuu. Hän kaivaa esiin muita vikojani ja virheitäni ja korostaa, että totuus sattuu. Jos minä en pyydä anteeksi ja osoita ymmärrystä hänen kantaansa kohtaan, vaikka kuinka pimeä se onkaan ollut, mykkäkoulu saattaa jatkua useita päiviä ja huipentua siihen, että hän "auttaa minua keräämään kamat, koska se on loppu nyt".

Tiedän, että en tule jaksamaan tätä riitatilanteiden joustamatonta, epäempaattista, rakkaudetonta ja toisen näkökulmasta piittaamatonta kohtelua loppuelämääni. Se, että huolimatta siitä, että minä istun hiljaa ja itken, hän jatkaa minun sanallista mankeloimistani. Jos sanon, että minuun sattuu, se ei vaikuta millään tavalla. Jos olen itkenyt lattialla tuntikaupalla, hän saattaa siihenkin tulla sanomaan, että koskas lähdet.

Mies on parhaimmillaan minulle hyvä, huomaavainen, huolehtiva ja hellä. Aina riitatilanteen tullen hänestä paljastuu kuitenkin se puoli, joka ei tule millään tavalla vastaan ja joka vain odottaa minun nöyrtyvän ja matelevan takaisin hänen luokseen. Ollaan oltu yhdessä pari vuotta, mutta nyt jo koen ahdistusta riitojen tullen niin, että tuntuu kuin rinnassa olisi palavaa tulta.

Tämä on kuin omasta kynästäni. Paitsi, kovetin itseni heti alkuvaiheessa, en itkenyt. Kyllä se silti sattui, maailman hirvein tunne kun sydäntä raastaa. Loukkaukset ja sen jälkeen miehen mykkäkoulu. Huh huh, kaikkea sitä jaksoi!

Yli 10 vuotta yhdessä, eikä ikinä anteeksipyyntöä. Älkää naiset jääkö katselemaan niin pitkäksi aikaa. Päästäkää irti!

Jos on ollut oikeassa niin ei tarvitse pyydellä  anteeksi, mutta voi pahoitella riidan syntymistä, jos haluaa. 

Mulla sama ongelma vaimon kanssa. Erässä riidassa sanoin monta kertaa että olen pahoittanut mieleni hänen sanoistaan ja odotan anteeksipyyntöä että voidaan jatkaa, mutta kun ei... ei ole tehnyt mitän väärää. Sanat "anteeksi JOS olen jotenkin aiheuttanut sinulle pahan mielen sanoillani/teoillani" pitäisi olla helppo sanoa kelle tahansa jota rakastaa. Voin sanoa itse joka päivä. Mutta ei ole kaikille näköjään ole yhtä helppoa. Toinen oletus on, että jos sanon antavani anteeksi niin asia on sitten käsitelty enkä palaa siihen enää.

Jos toiseen ei voi yhtään luottaa mitä sanoo niin hermohan siinä menee. Jatkuvasti kaivelee vanhoja asioita joista itse luvannut olla puhumatta kun on muka jo käsitelty. Sitten omasta ärsyttävyydestään alkaa syyttämään minua kun hermot kiristyy jankkaamisesta.

Ota etäisyyttä niin tajuaa ehkä pyytää anteeksi. Älä missään nimessä vaadi anteeksipyyntöä  

Välttelevästi kiintynyt mies, hankalia tapauksia. 

Ei käsitä herneaivoillaan, että on tehnyt virheen. 

Turhaan odotat pahoittelua.

Mistä näitä kumppanrita oikein sikiää.

Tää on ihan vaan perussuomalaista jurnutusta, anteeksi ei pyydellä turhia. Enkä puhu nyt politiikasta vaan meidän kansamme nuivasta, nihkeästä perusluonteesta.

En koskaan mokaa tai loukkaa. Ei ole anteeksipyydettävää

miau kirjoitti:

Tuli vastaan tämä vanha kirjoitus akuutissa tilanteessa. Mies loukkaantuu, suivaantuu tai jopa raivostuu mitä pienimmistä asioista, kuten mielestään väärään paikkaan sijoitetuista keittiövälineistä, väitetystä ja täysin absurdista muiden miesten katselustani, positiivisten tai edes maltillisten kommenttien sanomisesta ihmisistä jotka häntä eivät miellytä (esim. mun ex tai vaikka naapuri), jopa käyttämistäni sanavalinnoista tai ilmaisuista, jotka eivät mielestään sovi tilanteeseen. Suuttuessaan mies saa sen kuuluisan 5-vuotiaan itkupotkuraivarin, tosin ilman itkua tai mitään muuta tunnetta kuin raivoa. Hän haukkuu minua esim. idiootiksi ja haistattelee, mitä en ikinä tekisi vastavuoroisesti. Hän hyökkää läheisieni kimppuun arvostellen. Toistuvasti hän on riidan hetkellä käskenyt minua keräämään kamppeeni ja häipymään.

Mies ei pyydä anteeksi, ei vaikka kerron, että minuun sattuu. Hän kaivaa esiin muita vikojani ja virheitäni j

Kauhea mies. En katselis tuollaista kohtelua yhtään! Vaikka on konflikteja, erimielisyyksiä, niin nekin voi hoitaa rakentavasti eikä toista hajottavasti. Lähde itsesi ja hyvinvointisi tähden pois hyvä nainen!

Valitsin kumppanini huolella, eipä pyydellä anteeksi mitään, kun ei ole aihetta. Kolkyt vuotta jo pussailtu.

Tyhmästä päästä kärsii koko nainen.

taas joku vihervasemmistolainen kaikestaloukkaantuja on ahdistunut jostain ihan tavallisesta puheesta, jota kukaan normaali ei pitäisi loukkaavana.

Vierailija kirjoitti:

Mun muijan sanavarastoon ei kuulu anteeksi-sanaa, koska hän on mielestään täysin viaton. Kaikki on aina muiden syytä.

mun muija kyllä tuntee sanan ja haluaa kaikilta muilta anteeksipyyntöjä, mutta itse se on täydellinen eikä koskaan tee mitään, josta pyytäisi anteeksi

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä kumppanrita oikein sikiää.

samat jännämiehet kiertää naiselta naiselle, kun muut kilttimiehet eivät naisille kelpaa.

Sinuna lähtisin menemään, ja todella liukkaasti! Kukaan järkevä ihminen ei vietä tuntikausia lattialla itkien jonkun miehen sanomisista, oletko läheisriippuvainen, vai miksi ihmeessä roikut hänessä? Älä vaivaa päätäsi sillä, miksi mies on narsistinen kusipää, vaan lakkaa olemasta hänen kynnysmattonsa ja jätä hänet!