Psykologin ym. vaitinolovelvollisuus vs. ilmoitusvelvollisuus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun minut raiskattiin ja asiaa puitiin ammattiauttajalla, huutoitkin psykologille ja tulin paljastaneeksi, että olin tuona iltana ottanut yhdet hatsit marisätkästä.

Seuraavana päivänä tuli puhelu ja kutsu kuulusteluun epäiltynä huumausainarikoksesta. Oli aika veikeä tunne olla yhtäkkiä syytettynä eikä enää asianomaisena, kun rikollinen olinkin minä itse.

Tuon jälkeen en ole psykologille puhunut kuin enintään säästä.

Psykologi ei olisi saanut tuosta marisätkästä minnekään ilmoittaa (olen psykologi, joten jotain tästä tiedän). Sinun olisi kuulunut tehdä kantelu ao psykologista. Lähinnä ilmoitusvelvollisuus liittyy paljon isompiin asioihin: Aikuisten kohdalla pitää olla jo akuuttia uhkaa esim. jollekin toisella. Lasten kohdalla raja matalammalla, mutta jos lapset eivät ole vaarassa niin ei kuulu ilmoittaa.

Muistakaa oikeutenne ja tehkää tarvittaessa ilmoituksia.

Minäkin ihmettelin, mutta minulle selitettiin, että kyse oliki kyllin isosta asiasta, sillä se liittyi olennaisesti vakavaan rikokseen, jossa olin syyttäjä/asianomainen. Se, että uhri on ollut huumausaineen vaikutuksen alaisena, laskee se näemmä ainakin täällä Suomessa raiskaajan tuomiota. Tämä psykologi oli sopivasti virkaintoinen kun arvioi, että olin osasyyllinen koko episodiin, kun olin vetäissyt yhden hengenvedon. Ja kyllä, poliisia TODELLAKIN kiinnosti, sain siitä tuta. Olin asian kertaalleen myöntänyt ja poliisit sen tiesivät, eikä minulla tosiaankaan ollut energiaa edes ajatella, että voisin onnistuneesti asian enää kieltää.

Toimisin nyt tällä kokemuksella ehkä fiksummin.

Miten fiksummin? Lopetat narkkaamisen vai siitä puhumisen.

Ei voi todellakaan kertoa yhtään mitään. Kaikki merkitään tietokantaan josta ne ovat kenen tahansa työntekijän urkittavissa.

Huoh, täällä ei kyllä voi kysyä mitään ilman, että aletaan tekee ihan omia johtopäätöksiä. Sanotaan nyt näin, että mies lähinnä pelkää sitä lasu-ilmoitusta ja kai tuntee että hänellä ei voi olla luottamusta ihmiseen kelle avautuu, jos asiat vuodetaan heti kolmannelle osapuolelle. Ite olen kyllä omien jaksamisieni ym takia ottanut kaiken avun vastaan mitä saa, joten sen takia lastensuojelun ei tähän tarvitse todellakaan puuttua. Olen saanut niin keskusteluapua, kuin ihan konkreettista lastenhoitoapua ym. Riitelyn vuoksi nyt ei kukaan lasu-ilmoa tee, joka perheessä riidellään, joten tuo ainakin on nyt ihan saivartelua. Lähinnä mietitytti tuo, että jos kyse laittomista päihteistä ja sinulla on lapsi, niin puuttuuko tähän heti lastensuojelu.

Itse en siis käytä huumeita, niin kuin joku nyt nokkelana yritti päätellä :D

ap