millainen oli lapsuutesi harvoin saatu, himottu herkku ( ruoka, karkki, juoma) ?

Äidinäidin luona saatu lauantaimakkara, joka oli leikattu pötköstä sahalaitateräisellä veitsellä. Juuri ne leikkauskuviot tekivät siitä lauantaimakkarasta erikoisherkkua. Kotona en yhtään välittänyt samasta makkarasta, kun se oli siivutettu kaupan koneella.

Italiansalaatti, semmoiset einesrasiat :D Silloin semmoset oli kalliita ja ai että se oli ihanaa kun sitä joskus ostettiin. Nykyään kun maistaa ni ihan kammottavaa kuraahan se on enkä tajua miten se on joskus voinut maistua hyvältä.

Myös kaupan leipä oli minusta ihanaa kun sitä sai niin harvoin. Meillä äiti aina leipoi itse ruisleivän. Nykyään itseleivottu ruisleipä maistuu taivaalliselta. Niin ne ajat muuttuu.

Meillä ei syöty koskaan mitään einesruokia, tai esim. Pizzoja ja hampurilaisia, koska äiti teki kaiken itse .Äiti oli loistava kokki!

Ekan hampurilaisen söin teininä kavereiden kanssa Carrolsissa.

Liköörikonvehdit. Joskus sai laivalta.

Possumunkki. Sitä sai vain kerran kesässä. Nykyään en edes tykkää siitä.

Mustikkamaito oli ehdoton herkkuni lapsena, mutta eihän sitä saanut kuin marja-aikaan, kun ei ollut meillä vielä pakastinta siihen aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Donitsit. Sellaiset sokeroidut, joita nykyäänkin myydään muutaman kappaleen muovipakkauksissa. Tosin lapsena ne maistuivat paremmalle (tai sitten ne olivat parempia), nykyään en enää tykkää.

Minäkin tykkäsin donitseista lapsena. kerran sitten ostin kokonaisen paketin niitä viikkorahoillani ja vetäsin koko paketillisen huiviin kerralla. Sen jälkeen tulikin niin äklö olo, että donitsihino loppui siihen. Tämä siis tapahtui 70-luvulla.

Ranskanleipä.

Meille ostettiin kotiin vain ruisleipää, koska äiti piti vehnäleipää epäterveellisenä.

Naapurissa sai toisinaan ranskanleipää.