Lue keskustelun säännöt.
millainen oli lapsuutesi harvoin saatu, himottu herkku ( ruoka, karkki, juoma) ?
22.08.2016 |
minulla ne olivat Doris-keksit! kaverin luona oli usein ja ruinasin äitiä ostamaan meillekin, mutta olivat kuulemma liian kalliita...
no ei minulla nyt niin ankeaa ollut, kuin miltä ehkä kuulostaa :D äiti leipoi usein & mummin tekemiä lettujakin oli mukavasti tarjolla
Kommentit (28)
Mikä tahansa karkki, keksit, suklaa, jäätelö...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Italiansalaatti, joka ostettiin tiskiltä eli myyjä lappoi kauhalla rasiaan halutun määrän ja kilohinnalla myytiin. Oli sen verran kallista ettei meille ostettu kuin erityisinä hetkinä. Ei ollut tuolloin vielä valmisrasioita eineshyllyssä.
Limsa. Mummulassa joutui joskus juomaan lämmintä jaffaa ja siihen olis pitänyt suhtautua mahtavana palkintona. Normaalisti juotiin viinimarjamehua ja lastenjuhliin tehtiin aina simaa riippumatta vuodenajasta.
Lasketaanko hampurilaisravintolaherkut? Ne meinaan oikeasti oli meillä tosi harvinaisia. Toki asuttiinkin sen verran syrjässä, että ainut mahdollisuus päästä hampurilaisravintolaan oli vanhemman autolla, mutta usein silloinkin kun autokyydillä mentiin ja syötiin jossain matkalla, niin pysähdyttiin jossain huoltamolla tms, missä sitten syötiin jotkut tavalliset juusto-kinkku-sämpylät tai jotain. Hampurilais-ateriat oli vähän sellaisia "kerran kesälomareissussa"-herkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Banaani ja jugurtti. Ja kaikki leivonnaiset+ jäätelö ja limsa. Ei paljon herkkuja osteltu. Lättyjä paistoin makeannälkään.
Murot! Äiti niitä suostunut ostamaan, hyvästä syystä (sokeri ja suola). Isoäidillä niitä joskus sai, se oli aina kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli karkkipussi-nimisiä irtokarkki kauppoja. Kun mentiin elokuviin (kerran tai kaksi vuodessa) käytiin karkkipussi-kaupassa ja sieltä sai valita oman pussin nameja. Lemppareita olivat limaiset vihreät viinikumi sammakot!
Hunajamurot, niitä sai isoäidin luona yökylässä. Kotona syötiin aamupalaksi puuroa arkena, lauantaisin ja sunnuntaisin sai leipää ja jugurttia. En muista himoinneeni mitään varsinaisia herkkuja, karkkeja sai vain synttäreillä ja silloin kun vieraat toivat tuliaisiksi. Kai se oli joku oletus, että karkkia ei saa niin sitä ei myöskään osannut kaivata..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli karkkipussi-nimisiä irtokarkki kauppoja. Kun mentiin elokuviin (kerran tai kaksi vuodessa) käytiin karkkipussi-kaupassa ja sieltä sai valita oman pussin nameja. Lemppareita olivat limaiset vihreät viinikumi sammakot!
Oi, tämä sama muisto minullakin! Ne irtokarkit olivat aika kalliita silloin. Muistan sen tuoksun, joka kaupassa oli! Forumin kulmalla Helsingissä kävin.
Ihn vaan tavallinen jugurtti oli harvinainen herkku. Äiti teki itse viiliä ja sitä sitten useimmiten syötiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ollut sellaisia. Kaikkea sai jos pyysi meillä. Ei sitten ollut mitään ihmeempää hinkua mihinkään herkkuihin, kuten tuntui olevan esim. niissä perheissä joissa oli karkkipäiväsysteemi. Meillä oli aina karkkeja pöydillä kulhoissa, mutta harvoin niitä kukaan otti.
Vierailija kirjoitti:
Ihn vaan tavallinen jugurtti oli harvinainen herkku. Äiti teki itse viiliä ja sitä sitten useimmiten syötiin.
Niin meilläkin, mutta nyt äidin tekemä viili on parasta herkkua! Onneksi osaan sitä itsekin tehdä, mutta kaupungissa asuvana ei ole sitä maatilaa, mistä saisi "oikean" maidon viiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli karkkipussi-nimisiä irtokarkki kauppoja. Kun mentiin elokuviin (kerran tai kaksi vuodessa) käytiin karkkipussi-kaupassa ja sieltä sai valita oman pussin nameja. Lemppareita olivat limaiset vihreät viinikumi sammakot!
Oi, tämä sama muisto minullakin! Ne irtokarkit olivat aika kalliita silloin. Muistan sen tuoksun, joka kaupassa oli! Forumin kulmalla Helsingissä kävin.
Samassa kaupassa kävin myös! Se koko kauppa oli elämys! Niitä karkkeja oli niin paljon ja siellä oli kaikkia hienoja makeisia hyllyillä irtokarkkien lisäksi. -9-
Jäätelö ja limsa 60-luvulla. Kokonaiset keitetyt nakit. Nakeista tehtiin aina kastiketta, etteivät " menneet ilman eestä".
sipsipussi, hampurilainen cityssä, spaghettibolognese, vanukas.
Me saimme 0,33 litran limsapullon lauantaisin saunan jälkeen kolmelle jaettuna. Kahvikupeista juotiin ja mitattiin, että menee varmasti tasan.
Sitten myöhemmin, kun äitin innostui perustamaan elintarvikekioskin, limsaa kyllä sai. Mutta mikä tahansa tuore, sitä ei saanut. Kioskista tuotiin kotiin kaikki ylipäivätyt.
Donitsit. Sellaiset sokeroidut, joita nykyäänkin myydään muutaman kappaleen muovipakkauksissa. Tosin lapsena ne maistuivat paremmalle (tai sitten ne olivat parempia), nykyään en enää tykkää.
Pumpernikkelit! Niitä aina kinusin kaupassa, ja joskus harvoin sain. Olivat sellaisia isoja soikionmuotoisia piparkakkuja, joissa päällä vaaleanpunainen kuorrute. :)