Negatiiviset kokemukset lapsen Peg-napista/ruokinnasta?

No ei varmaankaan peg-nappia ihan kevyistä syistä laiteta, eli näkevät että lapsen terveydentilan ja ravitsemuksen kannalta nappi on välttämätön? Minkä takia itse ajattelet itse, että siitä olisi lähinnä vain haittaa? Mikä on se syy, miksi lapsi tarvitsisi letkuruokintaa?

Vierailija kirjoitti:

No ei varmaankaan peg-nappia ihan kevyistä syistä laiteta, eli näkevät että lapsen terveydentilan ja ravitsemuksen kannalta nappi on välttämätön? Minkä takia itse ajattelet itse, että siitä olisi lähinnä vain haittaa? Mikä on se syy, miksi lapsi tarvitsisi letkuruokintaa?

Letkuruokinta on jo, kysymys on toteutuksen muutoksesta. Olen aika neutraalilla kannalla, mutta kyseessä on kuitenkin uusi reikä nahkan läpi mahaan, eli ei aina välttämättä hyvä asia. Suomalaisessa sairaanhoidossa harvoin nähdään kuin yksi totuus, siksi kyselen myös muita näkemyksiä.

Toki jos esim. Nenämahaletkun kanssa pärjää, niin mikäs siinä, mutta voisin olettaa että jatkuvassa käytössä peg on helpompi ja lapsellekin miellyttävämpi, kuin nml. Varmaankin ajattelevat sairaalassa, että jos letkuruokinta tulee jatkumaan pitkiä aikoja tai on tyyliin lopun ikää, niin se olisi parempi hoitaa pegin kautta. Reikä toki tehdään, mutta se ei liene kuitenkaan kovin iso leikkaus, ja käsittääkseni on peruutettavissakin, jos nyt jotain ongelmia seuraisi?

Juu mieluummin peg kuin nenämahaletku.

Vierailija kirjoitti:

Toki jos esim. Nenämahaletkun kanssa pärjää, niin mikäs siinä, mutta voisin olettaa että jatkuvassa käytössä peg on helpompi ja lapsellekin miellyttävämpi, kuin nml. Varmaankin ajattelevat sairaalassa, että jos letkuruokinta tulee jatkumaan pitkiä aikoja tai on tyyliin lopun ikää, niin se olisi parempi hoitaa pegin kautta. Reikä toki tehdään, mutta se ei liene kuitenkaan kovin iso leikkaus, ja käsittääkseni on peruutettavissakin, jos nyt jotain ongelmia seuraisi?

Perusteluita, kiitos.

- infektioriski?

- irtoaminen vaatii sairaalassa käyntiä, nml voi vaihtaa itse.

Vierailija kirjoitti:

Juu mieluummin peg kuin nenämahaletku.

Perustele?

Nml on vain lyyytaikaiseen käyttöön. Pegletkun kun putsaa säännöllisesti ei tule infektioita. Nml tuntuu kasvoill kokoajan ja saattaa irrota vahingossa tai lapsi itse irrottaa, laitto inhottavaa joka kerta eikä tee hyvää limakalvoille. En tiedä onko ruuan koostumuksissa eroa nml ja pegin välillä. Kannattaa kysyä lääkäriltä nää asiat

Miten saat kotona varmistettua että nml paikoillaan..? Eikö lapsilla aina kuvata varmuuden vuoksi oikea sijainti? Inhottavaa olisu jos ruoka menisi keuhkoon :/

Vierailija kirjoitti:

Miten saat kotona varmistettua että nml paikoillaan..? Eikö lapsilla aina kuvata varmuuden vuoksi oikea sijainti? Inhottavaa olisu jos ruoka menisi keuhkoon :/

No ei niitä sairaalassakaan kuvata. :)

Yskä ja lima letkusta = letku keuhkossa.

Oma kokemukseni työn puolesta pegistä ei ole niin laaja, että osaisin kertoa, mikä siinä on se infektioriski, mutta jos sen huolella puhdistaa ja hoitaa, niin se vähentänee riskin melko pieneksi kyllä. Eikä se nappi ihan helposti irtoa, siinähän on jonkinlainen ballonki siellä mahalaukun puolella, nml taas irtoaa kyllä, ja ne teipit tuntuu ikäviltä iholla ja ärsyttää ihoa koko ajan, ja kuvittelepa itsellesi että koko ajan on letku nenässä, ei se mukavalta tunnu ja tosiaan ärsyttää sekä nenän että mahdollisesti muitakin limakalvoja, joitten kanssa on kosketuksissa. Peg ei myöskään näy päällepäin juurikaan, nenämahaletku on koko ajan nähtävillä.

Kyllä 6-8 viikkoa pidempään tarpeeseen peg-letku on aina paras ja vaivattomin. Infektioita on ihan turha nykyaikana pelätä - ensinnäkin hyvällä puhdistuksella ja hoidolla riskin saa hyvin alhaiseksi, ja infektiot saadaan kyllä nykyaikana antibiooteilla hoidettua jos sellainen tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten saat kotona varmistettua että nml paikoillaan..? Eikö lapsilla aina kuvata varmuuden vuoksi oikea sijainti? Inhottavaa olisu jos ruoka menisi keuhkoon :/

No ei niitä sairaalassakaan kuvata. :)

Yskä ja lima letkusta = letku keuhkossa.

Olin harjoittelussa siskir jaksolla. Eräs pappa oli nml ollut yli viikon, kunnes kuvattiin jatkuvan takaisinvirtauksen ym vuoksi- letku ollut keuhkossa. Hyss Hyss hiljaa kun ei ole omaisia kuulemassa... Se siitä varmiatamisesta

Lapsista en tiedä mutta kun olin itse 24 ja mieheni muutaman vuoden vanhempi, oli miehelläni syövän vuoksi peg. Inhottavinta oli kun pari kertaa pegin tulppa irtosi ja mahanesteet valui. Hankalinta oli kun ei oikein voinut halia kun peg tuli tielle. Vähän herkkähä se pegin seutu on mutta ei sitä ihan pienin perustein kenellekään laiteta. Itse näen positiivisena asiana sen kuitenkin koska ilman sitä syöminen olisi ollut mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsista en tiedä mutta kun olin itse 24 ja mieheni muutaman vuoden vanhempi, oli miehelläni syövän vuoksi peg. Inhottavinta oli kun pari kertaa pegin tulppa irtosi ja mahanesteet valui. Hankalinta oli kun ei oikein voinut halia kun peg tuli tielle. Vähän herkkähä se pegin seutu on mutta ei sitä ihan pienin perustein kenellekään laiteta. Itse näen positiivisena asiana sen kuitenkin koska ilman sitä syöminen olisi ollut mahdotonta.

Sulkee huolella, ei valu. Halia voi varmaan muutenkin kuin navat vastakkain

Riippuu vähän siitäkin mistä syystä letku laitetaan ja mitä perussairauksia lapsella on ja kuinka kauan lisäravitsemusta oletetaan tarvittavan. Ja mitä vaihtoehtoja on

Omakohtaista kokemusta ei ole (meidän lapsella oli alkuun nenämahaletku, nyt pärjäilee ilman kun saa ravintolisiä suun kautta ja ruokailuun muutenkin panostetaan paljon).

Tuttavapiirissä on useampia "nappilaisia" ja heidän kokemuksiaan referoiden:

-Kaikki pitävät nappia parempana vaihtoehtona, kuin nenämahaletkua/ilman nappia olemista, kun alkuvaikeuksista on päästy.

-Napin laitto on ollut kaikille ainakin jossain määrin vaikea kokemus. Eli kipua leikkauksen jälkeen, pahoinvointi/oksentelua, kun nappiin on alettu laittaa ravintoa, napin aluenn ärtymistä/tulehtumista/granulaatiokudoksen kasvua napin juuren aika paljonkin jne. (ei siis kaikilla samoja ongelmia, mutta kaikilla jotain alkuvaikeuksia)

- Usein sopivaa ravintoseosta ei ole löytynyt heti, vaan on täytynyt kokeilla eri vaihtoehtoja. Joillakin ainut sopiva seos on itse vauvansoseista, vellistä yms. tehdyt seokset (joita useimpien sairaaloiden ravitsemussuunnittelijat eivät suosittele, joten kokeilut täytyy tehdä itse "omalla vastuulla")

-Monilla vatsavaivoja letkutuksista (liittyy kyllä usein myös perussairauteen, eli lapsi ei alkujakaan ole syönyt vatsakipujen vuoksi ja nyt kun "syötetään pakolla", niin vatsavaivat lisääntyy). Monilla myös ripulia ja vielä yleisemmin ummetusta (voi korjaantua, jos oikea letkuravinto löytyy). Myös oksentelu/pulauttelu letkutusten aikaan/jälkeen ei ole mitenkään harvinaista (jotkut lapset oksentevat useamman kerran päivässä, vaikka miten kikkailisi letkutusten kanssa)

-Joillakin nappiin ravinnon laittoon liittyy paljon "kikkailua" eli osa sietää jostain syystä ruuan laiton vain ruiskulla (eli ruuan anto sitoo aikuisen ihan täysin ruoka-aikaan). Toiset taas sietävät ruuan laiton vain tosi hitaalla nopeudella eli esim. ruokaa voidaan tiputtaa nappiin koko yön ajan, jolloin vanhemman pitää nukkua vähän kuin koiran unta koko ajan, jotta havahtuu koneen hälyihin ja päivälläkin lapsi on kiinni pumpussa tunteja päivässä, jolloin pitää olla aika paikallaan (letkut eivät ole kovin pitkät), jotkut taas sietävät letkutukset vain pystyasennossa, jolloin lapsi on saatava pysymään istumassa aina letkutusten ajan.  (Toki monella letkutukset menevät tosi vaivattomasti ja vievät itseasiassa vähemmän aikaa, kuin suun kautta syöminen)

-Kaikkia lääkkeitä ei voi laittaa nappiin, joten lääkkeen antoon liittyvät ongelmat ei välttämättä poistu napin laiton myötä.

-Yksittäisiä tapauksia on ollut, jolloin nappi on mennyt väärään paikkaan (vatsalaukun sijasta paksusuoleen, josta tietenkin korjausleikkauksen  tarve ja usein paljon ongelmia, ennen kuin tajutaan mistä on kyse)

Suosittelen , että hakeudut vertaistuen pariin. Esim facebookista löytyy paljon ryhmiä, joista löytyy teillekin kohtalotovereita. Jos hiukan avaat teidän lapsen ongelmien laatua, niin luultavasti voin suositella jotain ryhmää. (Ja ainakin Leijonaemojen facebook ryhmästä löytyy kokemusta ja vertaisia vähän joka ongelmaan, joten ainakin meidän leijonaemojen jengiin kannattaa liittyä)

Kaverin lapsella ollut nappi 8 vuotta lähes vauvasta asti. Vaatii varsinkin näin lapsen ollessa vanhempi, hieman viitseliäisyyttä, ennen mentiin apteekin jauheilla (tms?). Ainoat ongelemat siinä, jos jää kuituja tms. nesteeseen ja ne voivat tukkia napin. Mutta tämäkin 'oma moka'.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän siitäkin mistä syystä letku laitetaan ja mitä perussairauksia lapsella on ja kuinka kauan lisäravitsemusta oletetaan tarvittavan. Ja mitä vaihtoehtoja on

Omakohtaista kokemusta ei ole (meidän lapsella oli alkuun nenämahaletku, nyt pärjäilee ilman kun saa ravintolisiä suun kautta ja ruokailuun muutenkin panostetaan paljon).

Tuttavapiirissä on useampia "nappilaisia" ja heidän kokemuksiaan referoiden:

-Kaikki pitävät nappia parempana vaihtoehtona, kuin nenämahaletkua/ilman nappia olemista, kun alkuvaikeuksista on päästy.

-Napin laitto on ollut kaikille ainakin jossain määrin vaikea kokemus. Eli kipua leikkauksen jälkeen, pahoinvointi/oksentelua, kun nappiin on alettu laittaa ravintoa, napin aluenn ärtymistä/tulehtumista/granulaatiokudoksen kasvua napin juuren aika paljonkin jne. (ei siis kaikilla samoja ongelmia, mutta kaikilla jotain alkuvaikeuksia)

- Usein sopivaa ravintoseosta ei ole löytynyt heti, vaan on täytynyt kokeilla eri vaihtoehtoja. Joillakin ainut sopiva seos on itse vauvansoseista, vellistä yms. tehdyt seokset (joita useimpien sairaaloiden ravitsemussuunnittelijat eivät suosittele, joten kokeilut täytyy tehdä itse "omalla vastuulla")

-Monilla vatsavaivoja letkutuksista (liittyy kyllä usein myös perussairauteen, eli lapsi ei alkujakaan ole syönyt vatsakipujen vuoksi ja nyt kun "syötetään pakolla", niin vatsavaivat lisääntyy). Monilla myös ripulia ja vielä yleisemmin ummetusta (voi korjaantua, jos oikea letkuravinto löytyy). Myös oksentelu/pulauttelu letkutusten aikaan/jälkeen ei ole mitenkään harvinaista (jotkut lapset oksentevat useamman kerran päivässä, vaikka miten kikkailisi letkutusten kanssa)

-Joillakin nappiin ravinnon laittoon liittyy paljon "kikkailua" eli osa sietää jostain syystä ruuan laiton vain ruiskulla (eli ruuan anto sitoo aikuisen ihan täysin ruoka-aikaan). Toiset taas sietävät ruuan laiton vain tosi hitaalla nopeudella eli esim. ruokaa voidaan tiputtaa nappiin koko yön ajan, jolloin vanhemman pitää nukkua vähän kuin koiran unta koko ajan, jotta havahtuu koneen hälyihin ja päivälläkin lapsi on kiinni pumpussa tunteja päivässä, jolloin pitää olla aika paikallaan (letkut eivät ole kovin pitkät), jotkut taas sietävät letkutukset vain pystyasennossa, jolloin lapsi on saatava pysymään istumassa aina letkutusten ajan.  (Toki monella letkutukset menevät tosi vaivattomasti ja vievät itseasiassa vähemmän aikaa, kuin suun kautta syöminen)

-Kaikkia lääkkeitä ei voi laittaa nappiin, joten lääkkeen antoon liittyvät ongelmat ei välttämättä poistu napin laiton myötä.

-Yksittäisiä tapauksia on ollut, jolloin nappi on mennyt väärään paikkaan (vatsalaukun sijasta paksusuoleen, josta tietenkin korjausleikkauksen  tarve ja usein paljon ongelmia, ennen kuin tajutaan mistä on kyse)

Suosittelen , että hakeudut vertaistuen pariin. Esim facebookista löytyy paljon ryhmiä, joista löytyy teillekin kohtalotovereita. Jos hiukan avaat teidän lapsen ongelmien laatua, niin luultavasti voin suositella jotain ryhmää. (Ja ainakin Leijonaemojen facebook ryhmästä löytyy kokemusta ja vertaisia vähän joka ongelmaan, joten ainakin meidän leijonaemojen jengiin kannattaa liittyä)

-Kaikki pitävät nappia parempana vaihtoehtona, kuin nenämahaletkua/ilman nappia olemista, kun alkuvaikeuksista on päästy.

Esteettisistä vai muista syistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän siitäkin mistä syystä letku laitetaan ja mitä perussairauksia lapsella on ja kuinka kauan lisäravitsemusta oletetaan tarvittavan. Ja mitä vaihtoehtoja on

Omakohtaista kokemusta ei ole (meidän lapsella oli alkuun nenämahaletku, nyt pärjäilee ilman kun saa ravintolisiä suun kautta ja ruokailuun muutenkin panostetaan paljon).

Tuttavapiirissä on useampia "nappilaisia" ja heidän kokemuksiaan referoiden:

-Kaikki pitävät nappia parempana vaihtoehtona, kuin nenämahaletkua/ilman nappia olemista, kun alkuvaikeuksista on päästy.

-Napin laitto on ollut kaikille ainakin jossain määrin vaikea kokemus. Eli kipua leikkauksen jälkeen, pahoinvointi/oksentelua, kun nappiin on alettu laittaa ravintoa, napin aluenn ärtymistä/tulehtumista/granulaatiokudoksen kasvua napin juuren aika paljonkin jne. (ei siis kaikilla samoja ongelmia, mutta kaikilla jotain alkuvaikeuksia)

- Usein sopivaa ravintoseosta ei ole löytynyt heti, vaan on täytynyt kokeilla eri vaihtoehtoja. Joillakin ainut sopiva seos on itse vauvansoseista, vellistä yms. tehdyt seokset (joita useimpien sairaaloiden ravitsemussuunnittelijat eivät suosittele, joten kokeilut täytyy tehdä itse "omalla vastuulla")

-Monilla vatsavaivoja letkutuksista (liittyy kyllä usein myös perussairauteen, eli lapsi ei alkujakaan ole syönyt vatsakipujen vuoksi ja nyt kun "syötetään pakolla", niin vatsavaivat lisääntyy). Monilla myös ripulia ja vielä yleisemmin ummetusta (voi korjaantua, jos oikea letkuravinto löytyy). Myös oksentelu/pulauttelu letkutusten aikaan/jälkeen ei ole mitenkään harvinaista (jotkut lapset oksentevat useamman kerran päivässä, vaikka miten kikkailisi letkutusten kanssa)

-Joillakin nappiin ravinnon laittoon liittyy paljon "kikkailua" eli osa sietää jostain syystä ruuan laiton vain ruiskulla (eli ruuan anto sitoo aikuisen ihan täysin ruoka-aikaan). Toiset taas sietävät ruuan laiton vain tosi hitaalla nopeudella eli esim. ruokaa voidaan tiputtaa nappiin koko yön ajan, jolloin vanhemman pitää nukkua vähän kuin koiran unta koko ajan, jotta havahtuu koneen hälyihin ja päivälläkin lapsi on kiinni pumpussa tunteja päivässä, jolloin pitää olla aika paikallaan (letkut eivät ole kovin pitkät), jotkut taas sietävät letkutukset vain pystyasennossa, jolloin lapsi on saatava pysymään istumassa aina letkutusten ajan.  (Toki monella letkutukset menevät tosi vaivattomasti ja vievät itseasiassa vähemmän aikaa, kuin suun kautta syöminen)

-Kaikkia lääkkeitä ei voi laittaa nappiin, joten lääkkeen antoon liittyvät ongelmat ei välttämättä poistu napin laiton myötä.

-Yksittäisiä tapauksia on ollut, jolloin nappi on mennyt väärään paikkaan (vatsalaukun sijasta paksusuoleen, josta tietenkin korjausleikkauksen  tarve ja usein paljon ongelmia, ennen kuin tajutaan mistä on kyse)

Suosittelen , että hakeudut vertaistuen pariin. Esim facebookista löytyy paljon ryhmiä, joista löytyy teillekin kohtalotovereita. Jos hiukan avaat teidän lapsen ongelmien laatua, niin luultavasti voin suositella jotain ryhmää. (Ja ainakin Leijonaemojen facebook ryhmästä löytyy kokemusta ja vertaisia vähän joka ongelmaan, joten ainakin meidän leijonaemojen jengiin kannattaa liittyä)

-Kaikki pitävät nappia parempana vaihtoehtona, kuin nenämahaletkua/ilman nappia olemista, kun alkuvaikeuksista on päästy.

Esteettisistä vai muista syistä?

Referoin tosiaan muiden kokemuksia edelleen. Moni on maininnut, että on kiva, kun kaupungilla tms. liikkuessa ei tuijoteta. Eli myös esteettisistä/sosiaalisista syistä.

Mutta kyllä keksusteluissa enemmän nousee esiin enemmän napin helppous nenämaletkuun nähdeen (ei teippien vaihtoa, letkun vaihdot harvemmin jne. ) ja helppous ja stressin väheneminen, kun lapsen ravitsemus ja sitä kautta hengissä säilyminen on turvattu ja ruokailua voidaan harjoitella omaan tahtiin ilman paineita.