Mies 29v + 2v miettii; hullunlutuinen pienen ihmisen ilta

En oikein tiedä minkälaisin sanakääntein saisin tämän mielenkiintoisesti ilmaistua mutta lähdin siis iltailemaan aika pirtein mielin; niin pirteät kuin ne nyt voivat minulla olla. Kämpänkin siivosin varalta.

Hyörin ja pyörin siinä tavallisia kuvioita rutiinilla toistaen ja itsevarmoin askelin. Sitten mieleeni tuli että haluaisin kertoa erään asian puolitutulle ihmiselle, jonka nimeä en edes tiedä. Mietin että se voisi olla mielenkiintoinen sosiaalinen oppimiskokemus, koska en tietäisi miten hän reagoi enkä sitäkään minkälainen olo minulle siitä tulisi mutta ajattelin että ehkä en ole kuitenkaan niin outo, ruma tai pelottava että siitä menisi ihan pasmat sekaisin.
Sain sitten kuiskattua tuon asian hänelle ja hän meni ehkä vähän epävarmaksi, mutta heitti kuitenkin vitsiä asiasta ja sitten irtaannuin, jotta häntä ei rupeaisi ahdistamaan läsnäoloni. Toivoin että hän tulkitsisi sanani harmittomaksi kohteliaisuudeksi, vaikka se ei sitä suoraan ollut ja ehkä jopa saisi lisäpotkua askeleeseen.
-
Sen jälkeen vähän kihertelin itsekseni ja olin tyytyväinen siihen, että sain istutettua tuon ajatussiemenen tämän ihmisen päähän ja jäin sillä tavalla hänen historiaansa; minulla ei siis ole mitään sen kummempia tavoitteita tämän naisen suhteen ollut, mutta olen harjoitellut puhumista hänen kanssaan ja pitänyt häntä kivana tapauksena.

Sama tapahtumasarja sai sitten vähän ylimääräisiä mittasuhteita, kun nainen muistutti minua vanhasta, haikeasta ja romanttisesta laulusta esittämällä sen kauniisti ja omassa mielessäni kuvittelin ehkä hänen esittäneen sen myös vähän sydänverellä, vaikka samalla tiedostin täysin sen, etten tiedä hänen ajatuksiaan kuten ei hänkään minun. En fantasioinut edes leikilläni hänen esittävän sitä minulle tai välttämättä kenellekään muullekaan, mutta ehkä mielessäni kyti pieni ajatus siitä, että sanani olisivat voineet herkistää hänen tunteitaan ja ehkä hänellä olisi samanlaista kaipuuta jotakin ihmistä kohtaan kuin minulla ja siinä mielessä olimme sitten tavallaan yhtä sillä hetkellä.

Minusta jotenkin tuntui etten haluaisi enää jäädä ylitulkitsemaan ilmeitä, sanoja tai hakemaan jonkun muun katsetta ja seuraa, kun olin jo kokenut niin suuria tunteita ja varsinkin paluumatkalla pienet tapahtumat sitten kasaantuivat isommaksi mykkyräksi mielessäni, joiden voimalla voisin sitten kuvitella haaveilevani jostakin jännittävästä vuorovaikutuksesta ja ehkä ajatella olevani jonkun ajatuksissa peiton alla ollessani samalla kun muut ovat vielä tanssimassa ja etsimässä onneaan.

Sitten leikkasin hamsterille banaania voiveitsellä ja yritin antaa sen; hamsteri puristi sitä tassuillaan ja yritin auttaa sormella mutta banaanipala tipahti liukkauttaan purujen sekaan. Samalla tulin vahingossa siirtäneeksi yllä roikkuvaa kangaspesäviritelmää, joka sitten tipahti hamsterin ylle niin että se säikähti esinettä inhoten ja heittäytyi puolustusasentoon, mutta rauhoittui heti ja löysi pian banaanin purujen seasta.