Miksi annoitte lapselleni just sen nimen, minkä annoitte? Mikä on sen tarina?
Meidän poika syntyi keskosena ja ennuste oli huono (hän syntyi rv 26), joten nimeksi annettiin Toivo.
Tyttö puolestaan näytti syntyessään niin Justiinalta ja luonnekkin oli samanlainen, joten tytöstä tuli sitten Justiina.
Kommentit (12)
ja tyttö nimekseen lotta....sopi vaan parhaiten miettimistämme vaihtoehdoista
ainoa luokkaansa, saman nimisiä ei ole
minä ehdotin miehen mielestä liian erikoisia nimiä ja mies taas ehdotteli mielestäni liian tavallisia nimiä. Sitten kun ajeltiin sairaalasta kotiin, sanoin miehelle kun katselin kaukalossa uinailevaa lasta, että eikös toi näytäkkin ihan S:ltä, mies vilkaisi ja sanoi, että näyttää. Se oli siinä. Toinen nimi on peräisin minun suvustani ja kolmas nimi miehen suvusta.
Meillä on niin erilaiset nimimaut. Jotta toisesta etunimestä ei tarvitsisi käydä samanlaista kädenvääntöä kuin ensimmäisestä, päätimme esikoista odottaessa, että minä saan keksiä toisen nimen jos syntyy poika, ja mies, jos syntyy tyttö. Kuopusta odottaessa päinvastoin.
ja sitten tuli mieleen, että jos poika niin tulee pyry.... sairaalasta päästiin kotia pyryn päivänä ja pyryhän tuosta tuli... ja on niin nimensä veroinen tuo poikanen
Meidän pikkukeskostytöstä tuli Mette Lila Matilda.
Olisin halunnut etukäteen nimetä tytön Lotaksi, mutta eräs tuttava " kaappasi" nimen ennen meitä lapselleen:o)
Koska syntymä tapahtui ennenaikaisesti niin jouduimme päättämään nimen aika kiireessä- Mette tuli minulle mieleen.
Tunsin yhden samannimisen tytön kouluajoilta, hän oli huomiota herättävän kaunis ja jäi siksi mieleeni.
Kutsuin pikku tyttöäni vauvana nimellä " Lilla" =pieni, ja tämä toinen nimi väännettiin siitä Lilaksi- molempien vanhempien lemppariväri.
Matilda sointui siihen perään, lisäksi mieheni suvussa on ollut tapana antaa tytöille paljon M:lla alkavia nimiä....
Sopi täydellisesti meidän täydelliselle pienelle pojallemme.
Imettäessä lueskelin kirjahyllyssä olevien kirjojen nimiä... siellä osui silmiin Veljeni Leijona mieli ja aloin muistella sitä kirjaa, että siellähän oli se Joonatan.
Sit sanoin miehelle, että oisko se,mutta ei kelvannut miehelle, joten vähän muokkasimme Joonatania ja niin tuli meidän lapsen nimi...
toka nimi tulee mun suvusta, kolmas miehen.
Nimistä ei siis syntynyt meille mitään ennakkomielikuvia.
Vierailija:
minä ehdotin miehen mielestä liian erikoisia nimiä ja mies taas ehdotteli mielestäni liian tavallisia nimiä. Sitten kun ajeltiin sairaalasta kotiin, sanoin miehelle kun katselin kaukalossa uinailevaa lasta, että eikös toi näytäkkin ihan S:ltä, mies vilkaisi ja sanoi, että näyttää. Se oli siinä. Toinen nimi on peräisin minun suvustani ja kolmas nimi miehen suvusta.
jota ei kuitenkaan olisi joka toisella. sellainen myös löytyi ja sopii täydellisesti kantajalleen. päätimme näin koska miehelläni on perinteinen nimi, niin pojallemme myös. jos joskus siunaantuu tytär hän saa sitten erikoisemman nimen, kuten on äidilläkin :)
Se on tapa heidän kuttuurissa.