'Nainen jonka ympärille tuolit tuodaan' - tunnetko tällaisia naisia?

Ei naisen takia, mutta nainen, joka on sosiaalinen siten, että saa isomman ryhmän innostuneeksi juttuihin. Nainen on vain tilanteen alulle panija ja moni tulee porukkaan mukaan niiden muidenkin ryhmän jäsenten takia.

Eli nainen, joka on ilmapiirin luoja ja ilmapiirin ylläpitäjä, on sellainen.

Tarinankertojat

Minä olin tuollainen 20 vuotta sitten. Tuoleja tuotiin, ovia availtiin, tulta tarjottiin monesta sytkäristä kerrallaan ja joka puolella oli kohteliasta miestä tulossa puolijuoksua toisiinsa kompastellen. Liioittelematta. Syynä tähän oli pitkä ja sopivan hoikka ja samaan aikaan kurvikas vartaloni, joka sai miehissä aikaan ihan käsittämättömiä reaktioita; päät kääntyivät kuin narusta vetäen, vaikka oma rouva käveli vieressä. Talvipompassa sain olla ihan rauhassa, koska naamani on melko tavallinen, mutta keväällä huomionosoittaminen ja touhottava huomaavaisuus taas alkoi. En ole koskaan näytellyt paljasta pintaa, vaan riitti, että sofiavergaramainen muotoni näkyi klassisen vaatetuksen alta.

Lopetin vähäisenkin tupakanpolton kauan sitten ja katkaisin jalkani, ja tämän seurauksena lihoin jonkin verran ja olen kahdessakymmenessä vuodessa vanhentunutkin kaksikymmentä vuotta. Nykyisin minä olen se, joka availee ihmisille ovia ja saa lopulta itse oven naamalleen ja etsii käytävän puolelta itselleen istuinta. On aika jännää, miten näkymättömäksi ihminen voi muuttua ajan mittaan. Tässäkin on kyllä puolensa. :)

Vierailija kirjoitti:

Minä olin tuollainen 20 vuotta sitten. Tuoleja tuotiin, ovia availtiin, tulta tarjottiin monesta sytkäristä kerrallaan ja joka puolella oli kohteliasta miestä tulossa puolijuoksua toisiinsa kompastellen. Liioittelematta. Syynä tähän oli pitkä ja sopivan hoikka ja samaan aikaan kurvikas vartaloni, joka sai miehissä aikaan ihan käsittämättömiä reaktioita; päät kääntyivät kuin narusta vetäen, vaikka oma rouva käveli vieressä. Talvipompassa sain olla ihan rauhassa, koska naamani on melko tavallinen, mutta keväällä huomionosoittaminen ja touhottava huomaavaisuus taas alkoi. En ole koskaan näytellyt paljasta pintaa, vaan riitti, että sofiavergaramainen muotoni näkyi klassisen vaatetuksen alta.

Lopetin vähäisenkin tupakanpolton kauan sitten ja katkaisin jalkani, ja tämän seurauksena lihoin jonkin verran ja olen kahdessakymmenessä vuodessa vanhentunutkin kaksikymmentä vuotta. Nykyisin minä olen se, joka availee ihmisille ovia ja saa lopulta itse oven naamalleen ja etsii käytävän puolelta itselleen istuinta. On aika jännää, miten näkymättömäksi ihminen voi muuttua ajan mittaan. Tässäkin on kyllä puolensa. :)

Katujen kuningatar 😍

Minä taidan olla tuollainen. Saan kaikki mukaan juttuihini ja seurassani viihdytään hyvin. Kaikki ystäväni pitävät minua parhaina kavereinaan. Jopa hieman mustasukkaisuuttakin kokevat minusta. Miehet taas yrittävät päästä parisuhteeseen kanssani. Osaan vain jotenkin luoda jokaiseen ihmiseen syvällisen kontaktin. Naamani on perusnätti ja kehoni ihan normi.

Olemalla kaikille ystävällinen ja hymyileväinen pääsee pitkälle.

Minä! Olen hyvä tarinankertoja, ehkä vähän pikkutuhma luonteeltani. Naamaltani en mikään klassinen kaunotar, mutta meikin kanssa ihan kelvollinen. Hiukset olkapäille, eivät upeat nekään. Vartaloa olen trimmannut kuntosalilla joten pyöreä pylly ja kapea vyötärö löytyy. Olen itsevarma ja osaan mielestäni pukeutua itseäni imartelevasti.

Tärkeintä on varmasti empatia, hauskat tarinat, tuhmat vitsit sekä toisten huomiointi. Elämänilo ja positiivisuus.

Hassua, että kaikki tuntemani naiset, joiden ympärille tuolit tuodaan, ovat ihan erilaisia, kuin tässä on kuvattu. Ainakin omasta mielestäni. He ovat joko tyhmiä kikattelijoita tai omahyväisiä ilkeilijöitä. Joo, kateuskorttia varmaan viuhuu, mutta olen monta kertaa ihmetellyt, miksi juuri tällaiset tyypit kerää ihailijajoukkoja.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että kaikki tuntemani naiset, joiden ympärille tuolit tuodaan, ovat ihan erilaisia, kuin tässä on kuvattu. Ainakin omasta mielestäni. He ovat joko tyhmiä kikattelijoita tai omahyväisiä ilkeilijöitä. Joo, kateuskorttia varmaan viuhuu, mutta olen monta kertaa ihmetellyt, miksi juuri tällaiset tyypit kerää ihailijajoukkoja.

Joo siis naisia ,joiden ympräille tuodaan tuoleja, on kahdenlaisia. mukava, aito ihana ihminen ja sitten tämä myös yleinen kakkostyyppi: 

Eli kaunis ulkokuori, flirttaava luonne - silloin kun haluaa siltä jolle flirttaa jotain. Usein monenkin miehen suosiossa, koska tämä nainen on pelinainen. Osaa pitää kehut ja pienet negaamiset juuri oikeassa tasapainossa, että moni mies pyörii ympärillä . Naisella on myös monia parisuhteita elämänsä aikana, jotka monestin päättyvät lyhyeen, kun miehille paljastuukin että nainen onkin usein vaativa, jatkuvaa ihalua kaipaava huomioh''ra, joka jatkaa flirttailuaan estottomasti muille, vaikka olisi parisuhteessa.

Tämä nainen tarvitseekin jatkuvasti lisää tuolintuojia, sillä aika moni huomaa lopulta tyypin pyrkyriluonteen melko nopeasti. Tälle naiselle on myös tyypillistä että sanoo muista naisista näin: "Minä en vain tule toimeen naisten kanssa, koska HE ovat niin kateellisia" Todellisuudessa, tämä nainen on valmis heittämään ystävänsä pois baarissa heti kun kininostava mies tulee vastaan, flirttailemaan ystävänsä miehelle ja sabotoimaan taas kaikki sinkkuystävään kohdistuvat huomionosoitukset, jos vain saa siihen mahdollisuuden.  Hän ei kestä, että joku muukin saa huomiota. Luonnollisesti tätä naista kaikki normaalipäiset naiset alkavat karttaa kun todlelinen luonne on paljastunut liian monta kertaa. 

Hassua että monet näkevät tuon biisin naisen positiivisena asiana ja tykättynä ihmisenä ja jopa samaistuvat! Itse ajattelen, että nainen on yksinäinen, kiinnostavan näköinen ja aina paikalla (baarissa). Tuolit vaihtuu ympärillä, kukaan ei jää. Hetken nainen on hauskaa seuraa, mutta hän kokee muut ihmiset niin tylsinä ja elämän mauttomana. Olen ajatellut että biisi kertoo ehkä jopa mt-ongelmaisesta naisesta, jonka laulaja (eli biisissä sivusta katsoja) kokee vähän pelottavaksikin.

Vierailija kirjoitti:

Hassua että monet näkevät tuon biisin naisen positiivisena asiana ja tykättynä ihmisenä ja jopa samaistuvat! Itse ajattelen, että nainen on yksinäinen, kiinnostavan näköinen ja aina paikalla (baarissa). Tuolit vaihtuu ympärillä, kukaan ei jää. Hetken nainen on hauskaa seuraa, mutta hän kokee muut ihmiset niin tylsinä ja elämän mauttomana. Olen ajatellut että biisi kertoo ehkä jopa mt-ongelmaisesta naisesta, jonka laulaja (eli biisissä sivusta katsoja) kokee vähän pelottavaksikin.

Zen Café - Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään

Ap viittasi tuohon biisiin, mutta käänsi sisällön ja vaihtoi sukupuolen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua että monet näkevät tuon biisin naisen positiivisena asiana ja tykättynä ihmisenä ja jopa samaistuvat! Itse ajattelen, että nainen on yksinäinen, kiinnostavan näköinen ja aina paikalla (baarissa). Tuolit vaihtuu ympärillä, kukaan ei jää. Hetken nainen on hauskaa seuraa, mutta hän kokee muut ihmiset niin tylsinä ja elämän mauttomana. Olen ajatellut että biisi kertoo ehkä jopa mt-ongelmaisesta naisesta, jonka laulaja (eli biisissä sivusta katsoja) kokee vähän pelottavaksikin.

Zen Café - Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään

Ap viittasi tuohon biisiin, mutta käänsi sisällön ja vaihtoi sukupuolen.

Ap tais kyllä viitata Haloo Helsingin biisin Nainen jonka ympärille tuolit tuodaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua että monet näkevät tuon biisin naisen positiivisena asiana ja tykättynä ihmisenä ja jopa samaistuvat! Itse ajattelen, että nainen on yksinäinen, kiinnostavan näköinen ja aina paikalla (baarissa). Tuolit vaihtuu ympärillä, kukaan ei jää. Hetken nainen on hauskaa seuraa, mutta hän kokee muut ihmiset niin tylsinä ja elämän mauttomana. Olen ajatellut että biisi kertoo ehkä jopa mt-ongelmaisesta naisesta, jonka laulaja (eli biisissä sivusta katsoja) kokee vähän pelottavaksikin.

Zen Café - Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään

Ap viittasi tuohon biisiin, mutta käänsi sisällön ja vaihtoi sukupuolen.[/

Haloo Helsingillä on biisi "Nainen jonka ympärille tuolit tuodaan".

Minä. Aikoinaan jo kesätyöpaikan pomo sanoi, että sinä porukan keskipisteenä ja nopeaälyisenä tulet tulevaisuudessa olemaan pomoillesi uhka ja laittaisin sinut johtajakoulutukseen, jos mahdollista. Mutta tulet kyllä huomaamaan missä mennään, siihen vaan menee hieman aikaa.

Hän oli oikeassa. Urani lähti nousukiitoon, kun tajusin että minun täytyy "liittoutua" pomojen kanssa. Vähän kysellä heiltä "asiantuntija" neuvoja ja osoittaa alamaisuutta.

Ja kun vaihdoin posessiivipronominin me-muotoon olivat lähes kaikki ystäviäni. Minua joko rakastetaan tai vihataan. En jätä ketään kylmäksi.

Juhlissa minun pöydässäni on tungosta, kun vihaajani itkeskelevät vessan käytävällä jonkun empaatin olkapäätä vasten. 

Ja niitä "olet narsisti" kommentteja on sitten ihan turha tähän heittää. Jokainen ihminen valitsee seuransa täysin omista lähtökohdistaan.

Minä nyt satun olemaan sosiaalinen ja kaikille avoin. Kerron selvästi mielipiteeni enkä puhu sellaisista ihmisistä, jotka eivät itse ole paikalla. Saatan vain heittää kommentin, että soitetaanpas Annalle ja kysytään häneltä suoraan mitä mieltä hän asiasta on.

Joillekin ihmisille se ei sovi ja jotkut ihmiset arvostavat. Ystäväpiirini koostuu lähinnä jälkimmäisistä.

Olen työssä miesvaltaisella alalla ja terveen flirttailun kannattaja ja kohde.

Ulkonäöllisesti olen "lähestyttävä". Melko tavallinen, mutta tälläytyessä päät kääntävä. Sille en tosin mitään arvoa anna, sillä saan huomiota muutenkin. Tosin ex-miehen kommentti toissakesältä sukulaislikan häissä hiveli. Hän kysyi, että "ootko sä käyny jossain kauneusLEIKKAUKSISSA?" Tämä monikko tuntui hyvältä. Hänen nykyinen (melko paljon nuorempi vaimonsa) vihaa minua, oli raskaana ja sairasti hormooniaknea. Hän itkeskeli -ei vessan vaan keittiön käytävällä.

siis mikä on nainen, jonka ympärille tuolit tuodaan?

määkin luulin että tää oli ovela muunnos mies jonka ympäriltä tuolit viedään :) aika on ilmeisesti ajanut ohitseni

Vierailija kirjoitti:

siis mikä on nainen, jonka ympärille tuolit tuodaan?

Sä oot nainen,

jonka ympärille

tuolit aina tuodaan

"Sä oot nainen,

jonka nimelle

rakkaushaikuja luodaan

Nainen jolle päivittäin juodaan

Nainen jolle kaikki virheetkin suodaan,

muttet nää

enää kipinää

Mä istun viereissessä pöydässä, katse kiinni sun elämässä

Ja sen kerran se mulle tapahtui

Sä sanoit vaan moi,

ja mä tunsin kuinka mun ympärillä vaan salamoi

Sä sanoit vaan moi,

ja mä kaadoin kaikki salmiakit pöydälle vaan noin

Ja mä käänsin pään pois päin, kun näin että sun pöytä muo tuijottaa

Ja susta tuli nainen jonka kuvajainen päivittäin mun mielenrauhan hajottaa

Sut kaikki haluaa

Sä saat kaiken,

vaikket pyydä mitään,

ja niin se vaan toimii

Kaikki suo palvoo,

mut sä et palvo ketää,

mut voisit kenet vaan poimii

Sun takia naiset jättää niidet suhteet

koska ne miehet tahtoo nähdä vaan sun uhkeet

Muttet nää enää säpinää

Mä istun viereisessä pöydässä

Silmät kiinni sun säteillessä,

kunnes kuulen saman äänen

Sä sanoit vaan moi,

ja mä tunsin kuinka mun ympärillä vaan salamoi

Sä sanoit vaan moi,

ja mä kaadoin kaikki salmiaki pöydälle vaan noin

Ja mä käänsin pään pois päin kun näin että sun pöytä muo tuijottaa

Ja susta tuli nainen jonka kuvajainen päivittäin mun mielenrauhan hajottaa

Sut kaikki haluaa

Mä sanoin vaan moi,

koska tiesin ettei tässä koskaan hyvin käydä voi

Mä sanoin vaan moi,

koska tiesin miten paljon hymy taakseen naamioi

Niinpä mä kiskoin viskin ja silmää iskin

ja lähdin siitä liukenemaan

Ja susta tuli nainen jonka kuvajainen silloin tällöin mielenrauhan hajottaa

Koska tiedän että tuolit ympäriltäs vaihtuu,

jengi aina haihtuu,

mut sä jäät istumaan,

ja haalistumaan"

Paha sanoa, mitä Haloo Helsinki tuolla tarkoittaa. Sitäkö, että on seksuaalisesti puoleensavetävä ja miehet tekevät palveluksia, kuten muista laulun säkeistä voisi päätellä.

Kun sitten toisaalta minä päättelen, että ihmiset kerääntyvät (tuovat tuolinsa jonkun ympärille) enemmänkin karismaattisen ja hyväjuttuisen ihmisen - miehen tai naisen - ympärille. Vaikutusvaltakin vetää puoleensa. Eikä siinä ole iällä tai ulkonäöllä oikein merkitystä, jossei jopa päinvastaisella tavalla: oikein kaunis nainen "työntää luotaan". Ei uskalleta lähestyä.

Tuollaisia naisia on minusta aika vähän. Ennemminkin tuntuu olevan niin, että varsinkaan toiset naiset eivät koskaan keräänny yhdenkään naisen ääreen, miehen kylläkin. Mutta toki on karismaattisia naisia, joiden ympärille miehet kerääntyvät.

Olen toimittajana jututtanut hyvinkin monenlaisia ihmisiä presidenteistä taviksiin, ja karismaattisia naisiakin on tullut tavattua. Naispoliitikoista esimerkiksi monen naureskelema Elisabeth Rehn on sellainen, samoin Heidi Hautala. On karismaattisia naisnäyttelijöitä, esimerkiksi Eija Vilpas ja Seela Sella. Heilläkin ikä ja elämänkokemus ja tunnettuus lisäävät vaikutusta.

Ai sinne ne tuolit aina mun ympäriltä viedään.

Taidan olla, ainakin miehet kiinnostuvat. Tulen toimeen myös naisten kanssa. Olen sinkku, 60 täyttänyt, nuorten miesten (30 - 40 v) mielestä puuma, ja kuulema hot. Hiukan huvittaa.

Tunnen aloituksen kaltaisen naisen, entisen opiskelukaverini. Näyttävä, urheilullinen, kauniskasvoinen nainen, joka herättää jo ulkonäöllään huomiota. Nimenomaan sellainen ekstrovertti tarinaniskijä, jolla on facebookissa toistatuhatta "kaveria" ja sosiaalisessa mediassa iso joukko seuraajia. Naisellinen ulkonäkö yhdistettynä vähän ronskiin, jätkämäiseen ulosantiin. Aina kaikissa sosiaalisissa tilanteissa oman "hovinsa" ympäröimä. Ei kuitenkaan loppupeleissä ole kiinnostunut, mitä kavereille ja tuttaville oikeasti kuuluu, eikä jaa itsestään mitään hirveän syvällistä muille. Verrattain pitkä lista eripituisia parisuhteita, joista mikään ei jostain syytä kestä. En tiedä, onko kyseinen nainen oikeasti hirveän onnellinen elämässään, koska tavallaan hänestä tulee vähän sellainen teflon-mielikuva.