Lue keskustelun säännöt.
Lapsi on saanut isältään vain sukunimen, ei muuta. Voiko sukunimen vaihtaa minun sukunimekseni?
11.08.2016 |
Eli siis haluaisin, että lapsellani on minun sukunimeni. Isä ei ole juurikaan lapsen elämässä mukana. Lisäksi isä on täydellinen kusipää ja tekee vain hallaa lapsellekin, koska pettää lupauksiaan ja käyttäytyy huonosti. En siis halua, että lapsellani on hänen sukunimensä. Lapsi on 8-vuotias. Voiko sukunimen vaihtaa? Yritin etsiä netistä tietoa, mutta ilmeisesti pitäisi olla ainakin molempien vanhempien suostumus?
Kommentit (16)
Yhteishuoltajuudessa käsittääkseni pitää olla molempien suostumus ja vaikka lapsi alle 12-vuotias onkin, olisi hyvä kysyä myös hänen mielipidettään asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummankin huoltajan suostumus. Eli jos sinulla ei ole täysin yksinhuoltajuus niin tarttet sen isän allekirjoituksen hakemukseen.
MIKSI lapselle alkujaan on edes annettu moisen sankarin nimi.......?
Jos olet yksinhuoltaja, niin kyllä voi.
Sukunimen lisäksi lapsi on saanut isältään puolet geeneistään. Sen rinnalla sukunimi on aika yhdentekevä asia. Jos olet totaali -yh, niin en ymmärrä miksi lapsella ei jo ole sinun sukunimeäsi. Oletko (ollut) naimisissa lapsen isän kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yhteishuoltajuus. Emme ole koskaan olleet naimisissa, emme ole edes asuneet koskaan yhdessä. Kunpa voisinkin mennä ajassa taaksepäin, ja laittaa lapsen sukunimeksi suoraan omani. En tiedä, miten saisin mieheltä suostumuksen nimen muutokseen. Olen varma, että vaikka lapsen asiat eivät häntä muutoin kiinnosta ollenkaan, niin tässä asiassa varmasti haraisi vastaan.
ap
Ajattelit viedä lapselta sen ainoan mitä on , isältään saanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa, kun lapsen isä on toistuvasti tehnyt ohareita lapselle (lähteäkseen ryyppäämään) ja ei suostu lasta viemään edes lääkäriin, koska siitä on liikaa vaivaa, en sanoisi, että isä "ansaitsee" edes sitä, että lapsella on hänen sukunimensä. Ja tiedättekö, miten sydäntäsärkevää on, kun lapsi pettyy kerta toisensa jälkeen? Lapsi ei enää kutsu isäänsä edes isiksi, vaan etunimellä.
Lisäksi hän kiristää minua lapsen asioilla. Jos en tee niin kuin hän haluaa, hän sanoo "no en sitten vie lasta sinne ja sinne". Ja saattaa luvata vaikka viedä lapsen jonnekin, mutta sitten peruu juuri ennen kuin pitäisi lähteä, ja sitten minä joudun taipumaan aina. Tekee noita asioita ihan kiusatakseen minua. :( Häntä ei yhtään kiinnosta, että lapsi siinä aina pettyy ja lapsen etu olisi se että hänellä olisi kaksi hyvää vanhempaa. Jotenkin lapsesta on tullut hänelle ase, jolla hän voi kyykyttää minua. Kunpa pääsisin koko kusipäästä eroon lopullisesti! :(
ap
Tuskinpa isä mikään erityisen kusipää on ollut. Ap on vain näitä normaaleja pikkumaisia mammoja, jotka haluavat kostaa jättämisen vaikka lapsen kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerää todisteet jokaisesta oharidta, viestittelyt ym. ja kirjaa loput vaikka käsin yhteen vihkoon. Sinulla on hyvät perusteet yksinhuoltajuuteen. Nimiasia on nyt pienin murhe tässä, sen voit vaihtaa myöhemmin.
mun mielestä me naiset reagoidaan tähän sukunimi hommaan ihan liian paljon kun ei sillä loppujan lopuksi ole mitään v##un p##kan p##seen v##un sun mutsis väliä v#ttu te mummot turpaaaakiiiii
es maistuu hyvälle vauvvvva tykkääää tykkäää sitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimi on osa identiteettiä jo 8-vuotiaalle. Älä nyt herrantähden mene vaihtamaan sitä vain oman kyrsiintymisesi tähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa varmaan lähteä siitä, että yrität saada yksinhuoltajuuden. Sitten voit vaihtaa nimen ilman lupia
Olen kyllä miettinyt, että pitäisi varmaan hakea yksinhuoltajuutta... En vaan tiedä, miten energiani riittää siihen hommaan. Onko se miten rankka prosessi?
ap
Ainoastaan molempien vanhempien suostumuksella tai sitten kun lapsi täyttää 18. Ja tämä on faktaa.