Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6966)
Vierailija kirjoitti:
Goldsmith suosittelee päivittäin miettimään tai palauttamaan mieleensä sen, mikä on meidän todellinen itsemme, eli käytännössä: Olen kaikki mitä on. Kaikki on vain yksi, joten vaikka koemme olevamme erillisiä yksilöitä, niin todellisuudessa olemme Yksi, joka ilmenee kaikkena.
Tuntuu oudolta ajatella sitä. Olen ne sotilaat, jotka ovat jossain tekemässä pahoja asioita. Olen lääkäri, joka yrittää auttaa sodan uhreja. Olen kissa, joka käy pyörähtämässä tämän yhden kehollistumani nilkkojen ympärillä. Olen tämä maapallo, olen universumi, olen kaikki. Olen hyvä ja paha ja kaikki siltä välillä.
Sodassa Jumala/Tietoisuus tappelee itsensä kanssa. Jokaisessa perheriidassa Jumala/Tietoisuus tappelee itsensä kanssa.
Me kirjoittajat täällä olemme Yksi Tietoisuus yksilöllistyneenä ihmisten muotoon.
Olenko ymmärtänyt väärin vai oikein?
Tuo on menttaalista toimintaa, eikä
menttaalinen toiminta muuta ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Goldsmith suosittelee päivittäin miettimään tai palauttamaan mieleensä sen, mikä on meidän todellinen itsemme, eli käytännössä: Olen kaikki mitä on. Kaikki on vain yksi, joten vaikka koemme olevamme erillisiä yksilöitä, niin todellisuudessa olemme Yksi, joka ilmenee kaikkena.
Tuntuu oudolta ajatella sitä. Olen ne sotilaat, jotka ovat jossain tekemässä pahoja asioita. Olen lääkäri, joka yrittää auttaa sodan uhreja. Olen kissa, joka käy pyörähtämässä tämän yhden kehollistumani nilkkojen ympärillä. Olen tämä maapallo, olen universumi, olen kaikki. Olen hyvä ja paha ja kaikki siltä välillä.
Sodassa Jumala/Tietoisuus tappelee itsensä kanssa. Jokaisessa perheriidassa Jumala/Tietoisuus tappelee itsensä kanssa.
Me kirjoittajat täällä olemme Yksi Tietoisuus yksilöllistyneenä ihmisten muotoon.
Olenko ymmärtänyt väärin vai oikein?
Tunnetko tuon sisimmässäsi oikeaksi?
Tunnen sen sisimmässäni oikeaksi. Se on kummallista.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen sen sisimmässäni oikeaksi. Se on kummallista.
Silloin voit olla hyvillä mielin ja luottavainen, koska olet oikealla tiellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen sen sisimmässäni oikeaksi. Se on kummallista.
Silloin voit olla hyvillä mielin ja luottavainen, koska olet oikealla tiellä.
Kiitos paljon. <3 Oikealla tiellä sinäkin varmaan olet.
Jos katsoo silmiin jotain ystävällistä ihmistä tai vaikka eläintä, on jotenkin helppo kokea olevansa hänen kanssaan yhtä tai sama, mutta vain eri muodon ottaneena/saaneena. Mutta kun katsoo jotain sellaista ihmistä, joka onkin kylmä, kova, ilkeä, vahingoniloinen ym. ikävää, niin miksi on silloin niin vaikea saada tuntea, että tämäkin ihminen on Minä, mutta vain eri muodossa, eri tavalla itseään ilmentäen.
Sanotaan, että jotkut eivät vielä tiedosta olevansa enemmän kuin ihminen. Sanotaan, ettei heidän tietoisuudentasonsa ole riittävän "korkealla ja siksi he tekevät pahoja tekoja tai sanovat pahoja lauseita.
Mistä johtuu, että joidenkin tietoisuudentaso on matalampi? Onko se vain vahva ego, joka on esteenä syvemmälle ymmärrykselle? Vai mikä on syynä?
"Älä tee toiselle, mitä et halua hänen tekevän Sinulle." "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille."
Ajattelen noin, mutta myös näin: Kaiken, minkä teet toisille, teet itsellesi ja kaiken, minkä teet itsellesi, teet toisille, sillä on vain yksi, joka kokee kaiken, vaikkakin eri muodoissa ja eri tavoin. Jos loukkaat toista, loukkaat aina jotenkin myös itseäsi. Jos teet tai sanot jollekin hyvää, ihmiselle, eläimelle, luonnolle - teet samalla hyvää myös itsellesi. Tunnet sen sisälläsi.
Mitä tuntevat sisällään he, jotka tekevät toisille pahaa. Tekevätkö he toisille pahaa siksi, että heillä on omien pahojen tekojen ja sanojen vuoksi jatkuvasti niin paha olla, että heidän on "pakko" purkaa se paha olo muihin, koska he eivät pysty sitä pahan olon taakkaa itse kantamaan?
Viommeko mitenkään vaikuttaa sihen, että myös ns. "pahisten" tietoisuudentaso nousisi ja he voisivat ymmärtää olevansa enemmän kuin vain ihminen?
Tuo "Minä" edellisessä tekstissä ei tarkota ihmisminää - jos sen vuoksi laitoit peukun alas.
Haluaisin toimia Goldsmithin ohjeen mukaan ja palauttaa päivittäin mieleen sen, mikä on todellinen olemukseni tai "totuus" olemisestani tämän henkilöhahmoni taustalla, mutta en osaa. Hiljaa meditaatiossa oleminen ei tunnu auttavan yhtään mitään. Järkeily ei auta.
Voisiko Mystikko tai joku muu vääntää rautalangasta, eli antaa hyvän vinkin, miten tuo päivittäinen mieleenpalauttaminen olisi parhainta toteuttaa. Kiitos paljon.
Henkinen oppi sanoo, että ajatus synnyttää fyysiset esineet.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin toimia Goldsmithin ohjeen mukaan ja palauttaa päivittäin mieleen sen, mikä on todellinen olemukseni tai "totuus" olemisestani tämän henkilöhahmoni taustalla, mutta en osaa. Hiljaa meditaatiossa oleminen ei tunnu auttavan yhtään mitään. Järkeily ei auta.
Voisiko Mystikko tai joku muu vääntää rautalangasta, eli antaa hyvän vinkin, miten tuo päivittäinen mieleenpalauttaminen olisi parhainta toteuttaa. Kiitos paljon.
Oletko tietoinen hengityksestäsi? Hengitätkö nyt sisään vai ulos vai pidätätkö hengitystä jommankumman välissä? Jos olet tietoinen siitä, olet aallonharjalla eikä muuta tarvita. Toinen voisi olla että tunnetko ihosi juuri nyt? Tunnetko kasvosi juuri nyt? Oletko tietoinen erilaisista jännityksistä kehossasi? Se on sitä eli säntillisesti tässä hetkessä läsnä olemista, olipa se mitä oli. Kaikki muu mitä tapahtuu juuri nyt on uneen vaipumista ja ne ovat aina painajaisunia. Sitten on ego joka haluaa olla unessa ja nautiskella unista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin toimia Goldsmithin ohjeen mukaan ja palauttaa päivittäin mieleen sen, mikä on todellinen olemukseni tai "totuus" olemisestani tämän henkilöhahmoni taustalla, mutta en osaa. Hiljaa meditaatiossa oleminen ei tunnu auttavan yhtään mitään. Järkeily ei auta.
Voisiko Mystikko tai joku muu vääntää rautalangasta, eli antaa hyvän vinkin, miten tuo päivittäinen mieleenpalauttaminen olisi parhainta toteuttaa. Kiitos paljon.
Oletko tietoinen hengityksestäsi? Hengitätkö nyt sisään vai ulos vai pidätätkö hengitystä jommankumman välissä? Jos olet tietoinen siitä, olet aallonharjalla eikä muuta tarvita. Toinen voisi olla että tunnetko ihosi juuri nyt? Tunnetko kasvosi juuri nyt? Oletko tietoinen erilaisista jännityksistä kehossasi? Se on sitä eli säntillisesti tässä hetkessä läsnä olemista, olipa se mitä oli. Kaikki muu mitä tapahtuu juuri nyt on uneen vaipumista ja ne ovat aina painajaisunia. Sitten on ego joka haluaa olla unessa ja nautiskella unista.
Hyvin kirjoitit. Olen joskus onnistunut tuossa paremmin ja saanut kokea myös tietyllä tavalla "irtautuvani" tästä ihmishahmosta enemmän tarkkailijan rooliin. Pitänee alkaa taas harjoitella läsnäolemista. En muistanut, että sekin voisi olla tapa palauttaa päivittäin mieleen se oma todellinen olemus. Kiitos paljon sinulle! <3
Onko kukaan lukenut Joe Dispenzan kirjaa nimeltä Yliluonnolliseksi? Tai hänen muita kirjojaan? Suositteletteko lukemaan niitä? Onko kukaan parantunut hänen ohjeillaan. Youtubessa on hänen videoissaan lähes 600 ihmistä, jotka kertovat parantuneensa. Joe puhuu paljon myös Tässä hetkessä olemisen tärkeydestä.
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan lukenut Joe Dispenzan kirjaa nimeltä Yliluonnolliseksi? Tai hänen muita kirjojaan? Suositteletteko lukemaan niitä? Onko kukaan parantunut hänen ohjeillaan. Youtubessa on hänen videoissaan lähes 600 ihmistä, jotka kertovat parantuneensa. Joe puhuu paljon myös Tässä hetkessä olemisen tärkeydestä.
Dispenza on vähän "käärmeöljykauppias" minusta. Hänen perussanomansa on aika samaa kuin vaikka Vetovoiman laki, ja sinänsä ihan ok. Mutta yrittää perustella sitä virheellisellä kvanttifysiikalla, ja väittää olevansa neurotieteilijä, vaikka on kiropraktikko joka on käynyt jokusen neurotieteen avointa yliopistoa vastaavan kurssin, saadakseen uskottavuutta. Eli mun näkemys Dispenzasta on, että ihan sitä perus oppia että saat mitä uskot jo saaneesi, mutta aivan ylimainostettua että siitä saisi olevinaan jotain oleellista lisää jos on jo The Secretin perusasioihin tutustunut.
Olen lukenut satoja kirjoja liittyen kaikkeen ns yliluonnolliseen, visualisointiin, Jumalaan, valaistumiseen ja vaikka mihin uskonnoista tieteisiin, psykologiaan jne.
Joe Dispenzan tapa kirjoittaa on todella hyvä, siis todella hyvä. Hän osaa pukea ns. vaikeatkin asiat sellaiseen kirjoitusasuun, että ne on helppo ymmärtää. Suosittelen esim. Luo itsesi uudelleen kirjaa, jos oman elämän muuttaminen kiinnostaa, tai paremminkin itsensä muuttaminen. Samalla saa lähes kaiken sen tiedon, mitä Mystikkokin on tässä ketjussa paljon kertonut ja osin paljon enemmänkin. Todella hyvä kirja.
Niin, Jeesuskin opetti, että rukoilkaa siten kuin olisitte jo saaneet sen mitä pyydätte, niin silloin sen saatte.
Kysyisin Kristityltä mustikoita parista kokemuksestani:
1. Näin unen jossa kohtasin Jeesuksen (en ole uskossa), koin pitkäkestoisen euforian tunteen ja olin paljon onnellisempi kuin koskaan elämässäni.
useita vuosia myöhemmin
2. Yhtäkkiä aloin saada merkkejä tulevasta tapahtumasta, toimin näiden mukaisesti ja kaikki tapahtui kuten olin uskonutkin, yksityiskohtia myöten, joita oli paljon. Tapahtuneen jälkeen kaikki tämä lakkasi.
3. Nyt koen valtavaa väsymystä kaikkeen. Olen kohdannut paljon menetyksiä ja tuntuu kuin olisin täysin omassa kuplassani eikä kukaan ihminen voi minua ymmärtää.
miten tulkitsisit nämä kokemukseni, missä olen matkallani?
Puolestani saa rukoilla, kiitos.
Oho, autocorrect heitti mustikoita!
Niin ja tuon kohdan 2 aikana annoin yhtäkkiä anteeksi kaikille kaiken, vaikka minulla on ollut koko elämäni isoja haasteita sen kanssa. Viimeistään tässä kohtaa aloin aavistella että elämäni muuttuu.
Nyt olen ollut täysin voimaton, sairaskin. Viime aikoina olen alkanut ilmaista itseäni kirjoittamalla, tekstiä vain tulee kuin jokin tulppa olisi irronnut.
t: mustikka
KM, mitä järkeä on pyrkiä hyvyyteen jos kerran kaikki, karma mukaanlukien, on pelkkää illuusiota? Miksi tehdä ns. hyviä tekoja jos se kerran on ihan sama kuin ns. pahat teotkin?
Goldsmith suosittelee päivittäin miettimään tai palauttamaan mieleensä sen, mikä on meidän todellinen itsemme, eli käytännössä: Olen kaikki mitä on. Kaikki on vain yksi, joten vaikka koemme olevamme erillisiä yksilöitä, niin todellisuudessa olemme Yksi, joka ilmenee kaikkena.
Tuntuu oudolta ajatella sitä. Olen ne sotilaat, jotka ovat jossain tekemässä pahoja asioita. Olen lääkäri, joka yrittää auttaa sodan uhreja. Olen kissa, joka käy pyörähtämässä tämän yhden kehollistumani nilkkojen ympärillä. Olen tämä maapallo, olen universumi, olen kaikki. Olen hyvä ja paha ja kaikki siltä välillä.
Sodassa Jumala/Tietoisuus tappelee itsensä kanssa. Jokaisessa perheriidassa Jumala/Tietoisuus tappelee itsensä kanssa.
Me kirjoittajat täällä olemme Yksi Tietoisuus yksilöllistyneenä ihmisten muotoon.
Olenko ymmärtänyt väärin vai oikein?